Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 23.9.2010 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

TURVALLISUUS JA KEHITYS

Keski-Afrikan tasavalta: Konfliktit vakauden jarruna

Keski-Afrikan tasavalta kärsii köyhyydestä ja konflikteista. Sillä on avaimet vakauteen ja kehitykseen, mutta se kaipaa kansainvälisen yhteisön tukea.

Kuiva tie pöllyää, kun auto kulkee pitkin savannin ja aavikon raja-aluetta Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosissa. Monelle suomalaiselle tuntematon maa on luonnonvaroiltaan rikas: maaperästä löytyy timantteja, kultaa, uraania ja öljyä. Edellytykset maanviljelyyn ovat paikoitellen hyvät, mutta viljelymenetelmät alkeelliset.

Keski-Afrikan tasavalta lukeutuu silti maailman köyhimpiin maihin.

Vuonna 2009 maa sijoittui YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna 179. sijalle eli neljänneksi viimeiseksi. Taakse jäivät vain Sierra Leone, Afganistan ja Niger. Väestöstä 62 prosenttia elää alle eurolla päivässä.

Maan köyhyyteen on monia syitä. Itsenäistyttyään vuonna 1960 maa on kärsinyt konflikteista ja sotilasvallankaappauksista. Turvattomuus on jarruttanut kehitystä niin paikallisissa yhteisöissä kuin koko yhteiskunnassa.

Konfliktit ja krooninen köyhyys kulkevat käsi kädessä. Pakenemaan joutuneet tai kotikyläänsä palaavat ihmiset joutuvat usein aloittamaan maanviljelyn ja elinkeinonsa alusta. Ruoan ja viljan puute johtavat monissa tapauksissa nälänhätään.

Keski-Afrikan tasavallassa on ollut käynnissä lukuisia pienen mittakaavan konflikteja, usein samanaikaisesti. Sisäisten konfliktien seurauksena maansisäisiä pakolaisia on yhteensä 200 000. Lisäksi yli 125 000 ihmistä on paennut naapurimaihin.

Pakolaisvirta kulkee myös toisin päin. Keski-Afrikan tasavalta on vastaanottanut tuhansia pakolaisia naapurimaista kuten Kongosta. Useimmat pakolaiset elävät leirien ulkopuolella.

Monta asejoukkoa

Aseellisten toimijoiden määrästä ei saa helposti kokonaiskuvaa. Keski-Afrikan tasavallassa toimivat maan oma armeija ja presidentillinen vartiokaarti, mutta myös Ugandan armeijan joukot maan itäosassa sekä kansainväliset rauhanturvaoperaatiot MINURCAT II ja MICOPAX 1.

Aseistettuja kapinallisliikkeitä on kymmenkunta. Lisäksi turvattomuutta aiheuttavat etenkin maantierosvot, jotka tekevät hyökkäyksiä syrjäseutujen kyliin.

Poliittisen epävakauden ohella kehitystä jarruttaa Keski-Afrikan tasavallan heikko kyky huolehtia kansalaisistaan. Valtionhallinto on varsin rajoittuneesti läsnä maan pääkaupungin Banguin ulkopuolella. Poliiseja ja muuta viranomaishenkilöstöä ei kyetä palkkaamaan tarpeeksi, eikä viidentuhannen miehen armeija riitä valvomaan maan lukuisia rajakilometrejä.

Siksi kapinallisryhmät naapurimaista voivat ongelmitta liikkua maan rajojen yli.

Valtion resurssit eivät riitä peruspalvelujen takaamiseen. Ne ovat monin paikoin ulkomaisen avun varassa. Apua tarvitaan laajalla maantieteellisellä alueella ja monella eri sektorilla. Avustusjärjestöille Keski-Afrikan tasavalta on toimintaympäristö, joka edellyttää ymmärrystä paitsi avuntarpeista, myös niiden monimutkaisista syistä.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on toiminut Keski-Afrikan tasavallassa 1990-luvulta lähtien. Järjestö antaa hätäapua etenkin syrjäisille seuduille, joilla avun tarve on usein suurin ja toiminta turvallisuus- ja logistiikkasyistä hankalaa.

Humanitaarisen avun lähtökohtina ovat avun puolueettomuus ja riippumattomuus. ICRC pyrkiikin solmimaan keskusteluyhteyden niin hallituksen kuin kapinallisliikkeiden kanssa.

YK-järjestöillä on Punaisen Ristin ohella keskeinen rooli. YK:n humanitaarisen avun koordinaattori aloitti työnsä Keski-Afrikan tasavallassa tammikuussa 2010.

Keski-Afrikan tasavalta elää murrosvaihetta. Presidentinvaalit on suunniteltu järjestettäväksi kesäkuussa 2010. Kapinallisliikkeiden rauhanomainen aseistariisunta jatkuu osana joulukuun 2008 rauhansopimuksen täytäntöönpanoa.

Huolta turvallisuustilanteesta etenkin maan luoteisosissa synnyttää se, että YK-vetoinen MINURCAT-rauhanturvaoperaatio päättyy Tšadin hallituksen pyynnöstä. Operaatio toimii vielä kuluvan vuoden loppuun Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Keski-Afrikan tasavallalla itsellään on avaimet vakauteen ja kehitykseen. Se on näyttänyt halunsa muutokseen mutta tarvitsee kansainvälisen yhteisön tukea. Humanitaarinen apu auttaa ensimmäisissä askeleissa omavaraisuuteen.

Johannes Tarvainen

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön humanitaarisen avun yksikössä. 

Keski-Afrikan tasavalta:

Pinta-ala: 623 000 km²

Asukasluku: 4,4 miljoonaa

Yli 80 etnistä ryhmää (suurimpia bayat ja bandat), viralliset kielet sango ja ranska

Naapurimaat: Tšad, Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongo, Kamerun

Bkt: 450 Yhdysvaltain dollaria/henkilö

Pääelinkeino: maatalous

Suomen antama humanitaarinen apu vuonna 2010: miljoona euroa Suomen Punaisen Ristin/ Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kautta

 

(Kehitys-Utveckling 3.2010)

Päivitetty 22.9.2010

Takaisin ylös