Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 20.7.2010 | Suomen suurlähetystö, Caracas

Chávezin lakimuutokset juurruttavat sosialismia Venezuelassa

Venezuelan presidentti Hugo Chávez jatkaa ”bolivaariseksi vallankumoukseksi” kutsumaansa sosialistiseen yhteiskuntaan tähtäävää projektia yhä radikaalimmilla yksityisomistusta rajoittavilla lainsäädännöllisillä uudistuksilla. Vuoden 1999 perustuslaki takaa edelleen oikeuden yksityisomistukseen. Käytännössä Chávez on kuitenkin jo moneen otteeseen maininnut suoraan haluavansa lakkauttaa tuotantovälineiden yksityisomistuksen ja julistanut ”taloudellisen sodan” yksityistä sektoria vastaan. Tämä näkyy mm. lisääntyvinä yksityisen omaisuuden kansallistamisina ja pakkolunastuksina.

Kuluneen kesäkuun aikana Venezuelan parlamentin käsittelyssä on ollut useita lakiuudistuksia, jotka rajoittaisivat tai jopa käytännössä lopettaisivat tuotantovälineiden yksityisomistuksen eräillä talouden sektoreilla siirtäen omistuksen yhä kiinteämmin valtion haltuun. Tällaisten uudistusten kohteena ovat olleet mm. vuokra-asuntolaki, maataloustuotantolaki, kommuunilaki ja kommuunitalouslaki. Osa laeista on jo hyväksytty ja osa odottaa lopullista hyväksymistä vaativaa toista käsittelyä.

Kesäkuun 15. päivä parlamentissa hyväksyttiin Venezuelan maataloustuotantolakiin merkittäviä uudistuksia, jotka käytännössä siirtävät päätäntövallan maataloustuotannosta suurelta osin valtiolle. Lakiuudistuksen keskeinen pykälä määrää suurtilat sekä maataloustuotannon ulkoistamisen mahdollisuuden lakkautettavaksi “tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen rauhan vastaisina aineksina”. Lakiuudistus pyrkii tuomaan maataloustuotantoon sosialismin periaatteen, jonka mukaan maa kuuluu sille, joka sillä työskentelee. Kolmen vuoden vuokra-ajan jälkeen maan hallintaoikeus siirtyy automaattisesti maanomistajalta viljelijälle.

Viljelijällä ei kuitenkaan ole oikeutta myydä maata, vaan ainoastaan käyttää sitä viljelyyn. Maan myyntioikeus on vastedes ainoastaan valtiolla. Uusi laki määrittelee yksityisten tilojen tehtäväksi ”kansallisen elintarviketurvan takaamisen” hallituksen osoittamalla tavalla. Tilojen rekisteröinti, myyminen, vuokraaminen ja kiinnitys voi tästedes tapahtua vain valtion maanomistusviraston (INTI) valtuutuksella. Käytännössä INTI:llä on siis oikeus määritellä kenellä on oikeus maanomistukseen, ja mitä kyseisellä maalla tuotetaan.

Maataloustuottajien keskusjärjestön puheenjohtaja Pedro Rivasin mukaan ulkoistamisen kieltäminen puuttuu perustuslain takaamaan yksilön oikeuteen käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Hänen mukaansa ulkoistamisen kieltäminen tulee lamauttamaan investointeja merkittävästi ja johtaa ennen pitkää tuotannon laskuun.

Vuosien 2005–2009 aikana valtio on kansallistamispolitiikkansa mukaisesti ottanut haltuunsa yli 700 maatilaa. Arvioiden mukaan Samana aikana esimerkiksi lihantuotanto on laskenut 28,5 % ja sokerintuotanto 31,3 %. Syinä tähän pidetään huonoa hallintoa, korruptiota ja matalaa tuottavuutta valtion tiloilla sekä toisaalta juuri omistusoikeuden rajoittamisen aiheuttamaa investointien laskua. Valtion hintasäännöstely myös estää tuottajia kattamasta kulujaan ja laskee osaltaan tuotantoa. Arvostelijoiden mukaan on huolestuttavaa, että näistä ongelmista huolimatta parlamentin ensisijaisena tavoitteena näyttää edelleen olevan täyden päätäntövallan luovuttaminen valtiolle maataloustuotannossa.

Asuinhuoneistojen omistusta ja vuokraamista säätelevään vuokra-asuntolakiin ollaan tekemässä muutoksia, jotka määrittelevät asumisen ”sosiaaliseksi ja inhimilliseksi oikeudeksi”, jota valtio tulee puolustamaan viimeiseen asti. Nykyisessä vuokra-asuntolaissa vuokranantajalla on mahdollisuus purkaa vuokrasopimus mm. vuokranmaksun laiminlyömisen tai asuntoon tehtävien remonttien vuoksi. Uusi laki kieltäisi vuokralaisen häätämisen kaikissa tapauksissa.

Lakiuudistuksen myötä nykyisin voimassa oleva vuokralaisen etuosto-oikeus tulisi voimaan jo ennen vuokranantajan myyntipäätöstä: tietyn ajanjakson jälkeen vuokralaisen maksamat vuokrat alettaisiin lukea asunnon osamaksuiksi. Jos vuokralainen on kykenemätön ostamaan asuntoa, valtio voisi ostaa sen, jolloin vuokralainen voisi jatkaa asunnossa asumista. Valtio määrittelisi joka tapauksessa ostohinnan, joka perustuisi markkinahinnan sijaan vuokralaisen maksukykyyn. 20 vuoden vuokra-asumisen jälkeen vuokralainen siirtyisi automaattisesti asunnon omistajaksi.

Lakiuudistus hyväksyttiin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ja odottaa parhaillaan toista käsittelyä. Uudistusesitystä on arvosteltu siitä, että se asettaisi vuokranantajat entistä hankalampaan asemaan, eikä näin ollen ratkaisisi nykyistä asunto-ongelmaa, vaan päinvastoin pahentaisi sitä. Laki olisi myös osaltaan merkittävä isku yksityisomistusta vastaan ja uhkaisi mitätöidä yksityisten kansalaisten vuosikausia kiinteistöihin sijoittamaa omaisuutta.

Heinäkuun alussa parlamentti otti jälleen yhden merkittävän askeleen Venezuelan poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän muuttamisessa kohti sosialistista järjestelmää hyväksyessään ensimmäisessä käsittelyssä kaksi tärkeää lakiuudistusta liittyen kommuuneihin ja kommuunitalouteen. Lakien tavoitteena on määritellä lailliset normit paikallistasolla toimivien kommuunien (comunas) muodostamisesta, hallinnoimisesta ja toiminnasta. Kommuunien tarkoitus on toimia sosialismin periaatteita noudattavina yhteisen päätöksenteon, osallistumisen, yhteisöllisyyden ja kansakunnan kehittämisen yksikköinä.

Kommuunilaki hyväksyttiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2009, mutta nyt käsittelyssä olevat lakiuudistukset lisäisivät kommuunien päätäntövaltaa entisestään. Kommuunineuvostot (consejos comunales) ovat paikallisesti muodostettuja päätäntöelimiä, jotka ohittaisivat lain toteutuessa osavaltion, kunnan ja piirikunnan päätäntövallan. Kommuunit määrittäisivät omat taloudellisen toiminnan ja sosiaalisen elämän norminsa ja olisivat vastuussa myös yleisestä järjestyksenpidosta. Kommuuniparlamenteilla olisi valta päättää mitä ja kuinka paljon yhteisössä tuotetaan ja kommuunipankki hallinnoisi yhteisen omaisuuden käyttöä. Juridista valtaa käyttäisi erityinen kommuunioikeus, eikä virallinen oikeuslaitos voisi muuttaa päätöksiä.

Chávezin sosialistista projektia mukaillen lain takana on pyrkimys siirtyä kohti osallistavaa ja paikallista demokratiaa. Lakiuudistuksen on määrä ”poistaa turha välitason byrokratia” ja luoda suora yhteys kansan ja valtion välille. Arvostelijoiden mukaan perimmäinen tavoite on kuitenkin siirtää päätäntövaltaa osavaltio- ja kuntatason hallintoelimiltä ja oikeuslaitoksilta yhä kiinteämmin keskushallinnon käsiin.

Lakiuudistus vaikuttaisi keskeisesti näiden toimintaan määräten esimerkiksi vuoden 2011 kuntien budjetista merkittävän osan siirrettäväksi suoraan kommuunien käyttöön. Kommuunivaalien tulokset vahvistaa presidentti. Lain taustalla on arveltu olevan Chávezin pyrkimys siirtää valtaa pois oppositiota edustavilta osavaltioiden kuvernööreiltä ja kaupunginjohtajilta. Hallitus on vastannut kritiikkiin puolustamalla, ettei tarkoitus ole ohittaa perustuslakia tai osavaltion hallintoa kuten oppositio väittää; ainoastaan lisätä kansalaisten aitoja osallistumismahdollisuuksia ja demokratian parempaa toteutumista.

Kommuunitalouslaki puolestaan säätelisi toteutuessaan sosialistisen mallin mukaista tuotantotapaa kommuuneissa. Yksinkertaisuudessaan tämä laki pyrkisi kapitalistisen työnjaon poistamiseen ja sen korvaamiseen ”uusilla sosiaalisen tuotannon, omistamisen ja investoinnin muodoilla”. Lakiuudistuksen myötä kommuuneissa siirryttäisiin vaihtotalouteen taloudellisen toiminnan perustana ja otettaisiin käyttöön erityiset kommuunikohtaiset rahayksiköt. Kommuunit säätelisivät itse kaikkea hyödykkeiden tuotantoa, jakelua, vaihtoa ja kulutusta erityisissä tuotantoyksiköissään. Kommuunitalousjärjestelmässä työläisillä olisi yhtäläiset palkat, sillä uudessa järjestelmässä ”hierarkkiset asemat lakkautetaan ja kaikki nauttivat samoista eduista”. Mahdollinen ylijäämä tulisi sijoittaa suoraan kommuunin toimintaan.

Vastustajien mukaan kommuunitalouslaki tähtää muiden em. lakien ohella taloudellisen päätäntövallan monopolisoimiseen ja yksityisomistuksen lakkauttamiseen. Kommuunitalouden tuotantoyksiköt olisivat vapautettuja kaikesta verotuksesta, joten ne eivät tuottaisi verotuloja kunnanhallitusten käyttöön. Kommuunit saisivat myös oikeuden käyttää edullisinta valuutanvaihtokurssia, mitä yksityinen kaupallinen sektori ei voisi käyttää. Chávez yritti jo vuonna 2007 viedä läpi perustuslain muutosta, joka olisi siirtänyt tuotantoprosessit kommuunien haltuun ja rajoittanut yksityisomistusta merkittävästi, mutta muutokset hylättiin kansanäänestyksessä. Arvostelijoiden mukaan nykyinen lakiuudistus pyrkii lähes identtisiin muutoksiin, mutta ohittaa koko perustuslaillisen prosessin, joka tarvittaisiin lain muuttamiseksi.

Yhä tiukentuvasta valuuttakontrollista sekä monista kaupankäyntiä rajoittavista säädöksistä aiheutuen myös yritysten kaupankäynti on hankaloitunut viime aikoina merkittävästi. Tämän katsotaan pahimmillaan voivan johtaa tilanteeseen, jossa keskeisiä osia yritysten normaalista toiminnasta on kriminalisoitu. Lakiuudistukset asettavat yritykset voimakkaan poliittisen painostuksen alle ja niiden toiminnan jatkamisen paikoin mahdottomaan tilanteeseen.

Chávez luottaa sosialistisen projektinsa onnistumiseen Venezuelan runsaiden luonnonrikkauksien turvin. Öljyvarojen takana piilevät kuitenkin monin paikoin rappiolla olevat talouden perusrakenteet. Kansallistamispolitiikan seurauksena investoinnit ovat laskeneet merkittävästi ja huonosti hoidettujen valtionyhtiöiden tuotanto on romahtanut. 19 eri sektoria seuraavan Consecomercion selvityksen mukaan pelkästään vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana myynti on laskenut 29,4 %.

Näiden sektorien joukossa pahiten ovat kärsineet mm. tullipalvelut (-38 %); koneteollisuus, tietoliikenne ja supermarketit (-37 %); konetyöpajat ja koulutuspalvelut (-35 %); ja autoteollisuus (-32 %). Tämän seurauksena maa on yhä riippuvaisempi tuontitavaroista. Tavarapula ja toimituskatkokset ulottuvat jo perustarvikkeisiin saakka. Liike-elämän ja opposition ajattelua heijastavan VenEconomía -verkkolehden mukaan valtion öljy-yhtiö PDVSA:n ongelmat heijastavat koko kansantalouden ongelmia: korruptiota, huonoa hallintoa ja epärealistista kuvaa Chávezin kansallisen projektin luonteesta.

Kuva: adamr.stone, flickr.com, ccby2.0
 

Päivitetty 20.7.2010

Takaisin ylös