Afganistanin naiset ahkeroivat jopa kolmessa eri työssä samaan aikaan rakentaessaan maansa tulevaisuutta, selvisi ulkoministeriön, Yhdysvaltain suurlähetystön ja naistoimittajien yhdistyksen järjestämässä seminaarissa tiistaina.
”Naisten yrittäjyys on avain Afganistanin kehittämiseen, mutta mediassa naiset nähdään yhä uhreina eikä talousvaikuttajina. Naiset aloittavat yrityksiä, vastaavat kansalaisjärjestötoiminnasta sekä avaavat ja pyörittävät naisten suojakoteja. Naiset hankkivat suuren osan perheensä toimeentulosta, ja käyttävät ansaitsemansa rahat perheensä hyväksi ja lastensa kouluttamiseen. Kun sekä tytöt että pojat koulutetaan, asiat muuttuvat vähitellen parempaan suuntaan”, Afganistaniin perehtynyt toimittaja Gayle Lemmon uskoo.
Hän on tutkinut afgaaninaisten toimintaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Lemmonin mukaan Afganistan on vielä hyvin maatalousvaltainen maa, ja suurin osa pienyritystoiminnasta perustuu maatalouteen ja sen tuotteiden jalostukseen. Naisyrittäjien ongelmia ovat pääoman hankkiminen, tuotteiden saaminen markkinoille ja turvallisuustilanteen luoma uhka.
Markkinoinnissa on monia ongelmia. Monet afganistanilaiset tuotteet ovat kalliimpia kuin esimerkiksi Pakistanista tuodut. Miten naisyrittäjät pystyvät tuottamaan myytävää kansainvälisille markkinoille, kun omakin perhe on ruokittava?
”Kansalaisjärjestöt ovat auttaneet naistuottajia ja markkinoita löytämään toisensa. Samalla on kehitetty parempia tuotteita, jotka kelpaavat myös vientiin ja kansainvälisille markkinoille”, Gayle Lemmon kertoo onnistuneista ratkaisuista.
”Tukemalla naisten yrittäjyyttä voidaan parantaa ihmisten elinoloja. Afganistanilaiset kaipaavat tavallista, turvallista elämää. Yksinomaan se, että lapset voidaan lähettää turvallisesti kouluun, on iso muutos ihmisten elämässä.”
Afganistanin mikroluotto-ohjelmalla on saatu erinomaisia tuloksia aikaan. Luoton on saanut jo yli 450 000 asiakasta, joista 60 prosenttia on naisia. Mikroluottojen avulla on luotu lähes 700 000 uutta työpaikkaa. Useimmat luoton saaneet naiset perustavat uusia pienyrityksiä ja astuvat ensimmäistä kertaa elämässään työelämään. Lainoista on maksettu takaisin 96 prosenttia.
Naisten kohentunut taloudellinen asema on parantanut myös heidän asemaansa yhteiskunnassa.
Lemmonin mukaan Afganistanin yrittäjät toimivat todella vaikeassa ympäristössä. Toimittajia ja kansalaisjärjestöjen työntekijöitä siepataan ja tapetaan usein. Menestyneistä yrittäjistä sekä miehet että naiset ovat väkivallan otollisia kohteita.
”On tärkeää, että Suomessa jaetaan oikeaa tietoa Afganistanista. Maasta on tullut tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi rakentaa Afganistanista ihmisoikeuksia kunnioittavaa valtiota, mutta tähän ei päästä ilman naisten panosta. Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan vahvasti tasa-arvon edistämistä Afganistanissa. Suomen ja Afganistanin yhteistyö painottuu sukupuolten välisen tasa-arvon sekä maaseutukehityksen tukemiseen. Vuonna 2009 Suomen tuki oli kaikkiaan 18 miljoonaa euroa”, totesi seminaarin avannut ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikula.
Seminaarissa esitettiin toimittaja Kirsi Mattilan dokumenttielokuva Kabulin arjesta. Elokuvassa esiintyvä Zahra tekee töitä sairaanhoitajana, yrittäjänä ja toimittajana.
”Maamme miehet eivät pidä siitä, että naisilla on koulutusta ja heitä parempi asema yhteiskunnassa. Siksi naiset eivät aina tunne oloaan turvalliseksi edes turvataloissa.”
”Afgaaninaisilla on paljon annettavaa yhteiskunnan kehittämiseen, mutta naiset eivät luota riittävästi itseensä. Meidän on oltava rohkeampia ja vaadittava oikeuksiamme, kukaan ei tule tarjoamaan niitä meille. Kun Suomenkin naiset pystyivät nousemaan yhteiskuntansa johtoon, mekin pystymme", Zahra sanoo.
