Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 15.4.2010 | Suomen suurlähetystö, Kairo

Sudanin naiset yrittävät taas tarttua vallan kahvaan

Vaikka sudanilaisilla naisilla on pitkä historia poliittisessa osallistumisessa, vuosikymmeniä jatkunut sota ja poliittiset muutokset ovat kääntäneet kehityksen huonompaan suuntaan. Tällä viikolla käydyissä vaaleissa naiset kohtasivat monia haasteita niin ehdokkaaksi asettumisessa kuin itse äänestämisessäkin.

Naisia äänestämään kannustava vaalijuliste, kuva: Heidi KumpulainenSudanilainen vaalijuliste kannustaa naisia äänestämään. Kuva: Heidi Kumpulainen

Sudanin huhtikuun 11–15. päivä pidetyt vaalit tarjosivat maan naisille mahdollisuuden poliittisen osallistumisen lisäämiseen. Vaaleissa oli käytössä sukupuolikiintiö, joka takaa naisille vähintään 25 prosentin edustuksen parlamentissa.

Sudanin parlamentissa tämä tarkoittaa naisille vähintään 112 paikkaa (450:stä), Etelä-Sudanin parlamentissa 43 paikkaa (170) ja alueellisissa parlamenteissa 12 paikkaa (48). Etelä-Kordofanissa ja Khartumissa alueellisten parlamenttien koko on suurempi: ne takaavat naisille 14 (54) ja 21 (84) paikkaa.

Ääniä ryhdytään laskemaan perjantaina 16.4. ja alustavia tuloksia odotetaan julkistettavaksi seuraavan viikon alkupuolella. Optimistisimmat toivovat, että naiset pystyisivät paikoin jopa ylittämään kiintiömääräisen edustuksen.

Edellisen kerran koko Sudanin kattavat monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1986. Huhtikuun 2010 vaalit ovat keskeinen osa vuoden 2005 rauhansopimuksen toimeenpanoa. Niissä äänestettiin presidentti, kansallinen parlamentti, kuvernöörit ja alueelliset parlamentit. Etelä-Sudanissa äänestettiin lisäksi Etelä-Sudanin presidentti ja parlamentti. Vaaleja on kritisoitu monimutkaisiksi, sillä pohjoisessa äänestäjät joutuivat antamaan kahdeksan ääntä, etelässä 12.

Kampanjointi lähti vaaleissa käyntiin 13. helmikuuta 2010. Rekisteröityneitä äänestäjiä arvioitiin olevan 75.8 prosenttia äänestysikäisistä sudanilaisista, eli yhteensä noin 16 miljoonaa

Perinteet ja raha rajoittavat
naisehdokkaiden määrää

Naisille vaalit olivat haastavat niin ehdokkaaksi asettumisen kuin äänestämiseen osallistumisenkin kannalta. Tarkkoja tietoja naisehdokkaitten lukumäärästä vaaleissa on vaikeaa saada; yhteensä vaaleissa on Carter Centerin arvion mukaan noin 16 000 ehdokasta ja 72 puoluetta. Naisia oli kuitenkin ehdolla niin kuvernöörin virkoihin kuin kaikkiin eri tason parlamentteihin. Vaaleja varten puolueet muodostivat omia erityisiä naislistojaan.

International Crisis Groupin mukaan paras naislista oli pohjoisen National Congress Party NCP:llä, kun taas monilla muilla puolueilla oli vaikeuksia saada kokoon naisehdokkaiden listansa.

Sudanilainen vaalijuliste, kuva: Heidi Kumpulainen"Women, it's our right - to Register - to Vote - to be Elected." Kuva: Heidi Kumpulainen

Naisehdokkaiden osallistumista on pelätty rajoittaneen naisehdokkaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja perinteiden lisäksi myös ehdokkaaksi asettumiseen liittyvien korkeiden maksujen, joita naisilla ei välttämättä ole varaa itse kustantaa. Kandidaatit joutuivat maksamaan ehdokkaaksi asettumisesta presidentinvaaleissa 10 000 Sudanin puntaa (noin 5 000 USD), ja parlamenttivaaleissa 100 Sudanin puntaa (noin 50 USD).

Presidentinvaaleissa oli yksi naisehdokas, pohjoissudanilainen ja sosialistipuoluetta edustava Fatima Abdul-Mahmoud. Professori Abdul-Mahmoud toimii Khartoumissa sijaitsevan UNESCO-ISESCO Chair for Women in Science and Technologynjohtajana. Taustaltaan hän on lääkäri, ja hän on toiminut pitkään politiikassa: hän on muun muassa puheenjohtanut vuodesta 2007 Socialist Union -puoluetta, jonka yksi perustajista hän myös on. Abdul-Mahmoud on toiminut ministerinä useaan otteeseen ja ollut parlamentin jäsen vuosina 1973–2005. Abdul-Mahmoud kertoi vaaliohjelmassaan olevansa Sudanin yhtenäisyyden puolella.

Vaalitapaa vaikea
ymmärtää

Myös monimutkainen vaalitapa, jossa annetaan monta ääntä, on osoittautumassa erityisen haasteelliseksi naisille. Koulutetunkin äänestäjän äänestämiseen kuluvaksi ajaksi arvioitiin jopa 15–30 minuuttia. Etelä-Sudanissa naisista jopa 90 prosentin arvioidaan olevan lukutaidottomia, ja tyttöjä on vain noin 27 prosenttia peruskoulujen oppilaista.

Lukutaidottomuus rajasi myös naisten ehdokkuutta vaaleissa, sillä yksi ehdokkaaksi asettumisen perusehdoista oli lukutaito.

Sota vähentänyt naisten
poliittista osallistumista

Naisten järjestäytymisellä ja poliittisella osallistumisella on Sudanissa on pitkä historia. Naiset osallistuivat aktiivisesti toisen maailmansodan jälkeiseen itsenäistymisprosessiin ja ammattiliikkeeseen, ensimmäinen naisjärjestö perustettiin vuonna 1946 ja ensimmäinen nainen Sudanin parlamentissa oli vuoden 1965 vaaleissa valittu pohjoissudanilainen Fatima Ahmed Ibrahim, josta tuli samalla yksi ensimmäisistä naisparlamentaarikoista koko Lähi-idässä ja Afrikassa.

Viime vuosikymmeninä naisten poliittinen osallistuminen on kuitenkin taantunut sekä poliittisten muutosten että vuosikymmeniä jatkuneen sodan vuoksi.

Pohjois-Sudanissa on ollut voimassa islamilainen sharia-laki vuodesta 1983. Darfurin konfliktissa puolestaan naisiin on kohdistettu systemaattista väkivaltaa, ja raiskausta on käytetty sodankäynnin välineenä.  

Etelän ja pohjoisen välinen konflikti kosketti myös erityisellä tavalla naisia. Sudanin yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen sisällissodan aikana kaikki sodan osapuolet käyttivät naisia kohtaan seksuaalista väkivaltaa, mutta naisia toimi myös Etelä-Sudanin kapinallisliikkeen Sudan People's Liberation Army SPLA:n  riveissä taistelijoina. Silti naisten osallistuminen vuoden 2005 rauhansopimuksen neuvotteluihin oli vähäistä, ja naisten osuus Etelä-Sudanin hallinnossa on ollut vain noin 17 prosenttia.

Sudanin naisten oikeudet
maailman huonoimpien joukossa

Kansainvälisessä vertailussa naisten oikeudet Sudanissa ovat maailman huonoimpien joukossa. Esimerkiksi naisille ei ole määrätty avioitumisikää, ja Plan Internationalin mukaan arviolta 40 prosenttia tytöistä avioituu ennen 19 vuoden ikää. Erityisesti Etelä-Sudanissa ja Darfurissa myös turvattomuudet ja puute peruspalveluista rajoittavat naisten poliittista osallistumista.

Arviolta 90 prosenttia Etelä-Sudanin väestöstä joutuu tulemaan toimeen alle dollarilla päivässä, ja WFP:n arvion mukaan puolet Etelä-Sudanin väestöstä joutuu turvautumaan vuoden 2010 aikana ruoka-apuun. Etelä-Sudanin naisten synnytyskuolleisuusluvut ovat maailman korkeimmat.

Koulutus ja peruspalvelut
takaavat naisten osallistumisen

Etelä-Sudanissa poliittisten puolueiden naiset kokoontuivat kesällä 2009 UNIFEMin tukemina yhteen ja laativat yhteisen agendan vuoden 2010 vaaleja varten. Agendassaan he korostivat tarvetta naisten osallistumisen lisäämiseen poliittisten puolueiden sisällä ja gender-sensitiivisyyden sisällyttämistä puolueiden ohjelmiin, esimerkiksi aikuiskoulutuksen ja tyttöjen koulutuksen tukemisen kautta. Lisäksi naiset toivoivat mediahuomiota sekä koulutusta naisehdokkaille muun muassa esiintymistaidoissa ja vaaliprosessin sujumisessa.

Vaalijuliste kannustaa sudanilaisnaisia äänestämään, kuva: Heidi Kumpulainen"Huomio, nainen! Äänesi lasketaan kokonaisena", arabiankielinen vaalijuliste muistuttaa. Muslimimaissa usein ajatellaan, että naisen arvo on puolet miehen arvosta. Kuva: Heidi Kumpulainen

Naiset painottivat myös, että 25 prosentin kiintiön lisäksi naisten on mahdollista kilpailla presidentin ja kuvernöörien viroista sekä tulla valituiksi myös muihin kuin kiintiöpaikkoihin parlamenteissa.

Naisten poliittisen osallistumisen lisäämiseen pyrittiinkin vaalien edellä erilaisin kampanjoin, sekä juuri kouluttamalla naisehdokkaita esimerkiksi kampanjoinnissa. Lisäksi monet kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt tekivät ruohonjuuritasolla tärkeää työtä kouluttamalla ihmisiä äänestäjäksi rekisteröitymisen tärkeydestä sekä vaali- ja äänestysprosessin sujumisesta.

Yhtä tärkeää on kuitenkin pitkäjänteinen naisten osallistumisen perustan luominen turvaamalla esimerkiksi tyttöjen koulutus sekä peruspalvelujen saatavuus, kuten esimerkiksi toimiva terveydenhuolto.

Suomi on tukenut Pohjoisella ja Eteläisellä Bahr El-Ghazal -alueilla Etelä-Sudanissa paikallisen yhteistyön määrärahoista kansalaisjärjestö Hope Agency for Relief and DevelopmentHARDin koulutusprojektia, jonka yhtenä osana on ollut naisten aikuiskoulutus. Koulutuksen kautta naiset oppivat muun muassa lukemaan ja laskemaan.

Raportti perustuu Kairon suurlähetystön hankeavustajan Heidi Kumpulaisen Sudanin seurantamatkan aikana (7-19.3.2010) keräämiin tietoihin ja keskusteluihin, sekä mm. Carter Centerin, International Crisis Groupin ja Plan Internationalin raportteihin. Etelä-Sudanin UNIFEMin kumppani African Woman and Child Feature Service on myös julkaissut naisiin ja vaaleihin liittyvän verkkojulkaisun GEM News, South Sudan Women’s Agenda: Sudanese women balancing the delicate political act (08/2009).

Takaisin ylös