Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Edustustojen raportit, 12.3.2010 | Suomen suurlähetystö, Bukarest

Romaniassa silmäillään heikkoja talousnäkymiä

Kuva: skippyjon, flickr.com, ccby3.0Valvottuja öitä ja ylitöitä tarvitaan konkurssi- ja leikkauskierteen keskellä ennen kuin Romanian talous kääntyy taas nousuun. Kuva: skippyjon, flickr.com, ccby3.0

Vuodelle 2009 asetetut budjettivaje- ja inflaatiotavoitteet saavutettiin Romaniassa täpärästi. Vuonna 2009 BKT laski 7,2 prosenttia, teollisuustuotanto 5,5 prosenttia ja ulkomaiset investoinnit 48,4 prosenttia. Kasvava työttömyys on jo ylittänyt 8 prosenttia ja alkuvuonna on sattunut huomattavan paljon konkursseja. Kuluvan vuoden näkymät ovat yhä heikot lievästä kasvuennusteesta huolimatta. Elpyminen on hidasta, mutta sijoittajien luottamus on jo palautumassa. Romanian pankkisektori on selvinnyt kriisistä verraten hyvin, mikä on pelastanut paljon.

IMF on helmikuun lopussa maksanut Romanialle kaksi lainaerää, yhteensä 2,45 miljardia euroa. EU:lta ja Maailmanpankilta on tulossa lisäksi yhteensä 1,3 miljardia euroa, kaikki osana keväällä 2009 sovittua lähes 20 miljardin euron lainapakettia, jonka loppuvuoden maksatukset jäädytettiin hallituskriisin vuoksi. IMF ei tingi 5,9 %:n budjettivajetavoitteesta tälle vuodelle, joten julkinen sektori joutuu laihdutuskuurille: tiedossa on runsaasti irtisanomisia sekä radikaali eläke-, palkka- ja fiskaalijärjestelmän reformi syksyyn mennessä. Veronkorotuksilta ei ehkä silti vältytä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on helmikuun lopussa maksanut vakavissa talousvaikeuksissa kamppailevalle Romanialle kaksi lainaerää, arvoltaan yhteensä noin 2,45 miljardia euroa. IMF:n johtokunnan 19.2. tekemä päätös perustui Romaniassa tammikuun lopussa tarkastusvierailulla käyneen IMF:n valtuuskunnan suositukseen. Kyseessä oli järjestyksessä kolmas tarkastus sen jälkeen kun IMF, Maailmanpankki ja Euroopan komissio sopivat Romanialle kahden vuoden aikana maksettavasta 19,5 miljardin euron lainapaketista maaliskuussa 2009. IMF:n osuus paketista on 12,95 miljardia euroa, josta Romania on tätä ennen vastaanottanut 6,9 miljardia. IMF:n erien lisäksi EU:lta on maaliskuun kuluessa tulossa 1 miljardi ja Maailmanpankilta 330 miljoonaa euroa.

IMF:n 1,5 miljardin euron suuruisen kolmannen lainaerän maksatusta päätettiin lykätä marraskuussa 2009, koska toimivan hallituksen puuttuessa Romaniassa ei saatu hyväksyttyä vuoden 2010 budjettia. Kuukausia jatkunut hallituskriisi johtui presidentinvaalikamppailusta ja laukesi vasta aivan joulun alla, kun presidentti Traian Băsescun uudelleenvalinta varmistui ja uusi hallitus saatiin nimitettyä.

Puolet IMF:n helmikuun lopussa maksamasta summasta ohjattiin suoraan valtion budjettiin ja toinen puoli keskuspankille. IMF on kuitenkin ilmoittanut, että tämän jälkeen tulevia lainaeriä ei enää voida käyttää budjettivajeen korjaamiseen. Seuraava, IMF:n viidennen lainaerän maksatusta edeltävä tarkastus on vuorossa huhtikuun lopulla.

Romanian johdon – erityisesti presidentti Traian Băsescun, pääministeri Emil Bocin ja valtiovarainministeri Sebastian Vlădescun – kanssa käymiensä keskustelujen perusteella IMF:n Romania-valtuuskunnan johtaja Jeffrey Franks on kertonut olevansa luottavainen, että Romanian kärkipoliitikot ovat henkilökohtaisesti sitoutuneita viime vuonna tehdyn sopimuksen sekä tarkastusten yhteydessä sovittujen kriteerien noudattamiseen.

Tärkein ehto, tiukka säästöbudjetti kuluvalle vuodelle, täyttyi 14.1.2010, kun parlamentti hyväksyi vastikään virkaan astuneen uuden hallituksen antaman budjettiesityksen. Romania pysyi myös juuri ja juuri vuodelle 2009 asetetuissa budjettivaje- (7,3 %) ja inflaatiotavoitteissa (4,7 %; tavoite oli 4,5 %). Myönteistä Franksin mukaan oli, että vaalivuodesta huolimatta valtion menot eivät loppuvaiheessakaan karanneet käsistä.

Romanian vuoden 2010 budjetti perustuu IMF:n kanssa jo aiemmin sovittuun 5,9 %:n budjettivajetavoitteeseen – josta Franksin mukaan ei ole enää neuvoteltu eikä tulla neuvottelemaan. Budjettivajeen supistaminen lähes 2,5 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoden 2009 vajeeseen on tarkoitus saavuttaa 80-prosenttisesti budjettileikkauksin ja 20-prosenttisesti valtion tuloja kasvattamalla. Lisätuloja on määrä saada mm. tehostamalla veronkantoa ja kitkemällä rehottavaa harmaata taloutta.

Romanian tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan maan BKT:n romahdus vuonna 2009 oli 7,2 %, josta viimeisen vuosineljänneksen lasku 1,5 %. Teollisuustuotanto laski 5,5 % vuoteen 2008 verrattuna. IMF on pitänyt toistaiseksi ennallaan joulukuisen arvionsa, jonka mukaan vuosi 2010 toisi jo lievän 1,3 %:n kasvun; aiemmin syksyllä luvut arvioitiin paljon synkemmiksi. 2010 tulee silti vielä olemaan vaikea vuosi. Vaikka loppuvuodeksi ennustetaan nyt lievää talouskasvua, elpyminen tulee olemaan hidasta.

Vuodenvaihteen jälkeen poikkeuksellisen moni yritys on tehnyt vararikon, ja työttömyysprosentti on ollut kasvussa koko talouskriisin ajan saavuttaen helmikuussa ennätykselliset 8,3 %, mikä on korkein lukema kahdeksaan vuoteen. Hallitus uskoo työttömyyden lähtevän pian laskuun talouden elpymisen myötä, mutta IMF varoittaa, että se voi tänä vuonna nousta jopa 10 %:iin.

Konkurssien ja yksityissektorin irtisanomisien lisäksi työllisyysnäkymiin vaikuttaa heikentävästi myös se, että IMF:n asettamien reunaehtojen täyttämiseksi valtion on leikattava menojaan kovalla kädellä. Tämä merkitsee myös runsaasti irtisanomisia maan paisuneelta julkiselta sektorilta – epävirallisesti puhutaan jopa noin 100 000 työpaikan leikkaamisesta valtiolta ja kunnilta. Muita säästötoimenpiteitä – IMF:n ja EU:n vaatimuksesta – ovat eläkkeiden ja palkkojen jäädyttäminen toistaiseksi vuoden 2009 tasolle.

Tässä tilanteessa on luonnollista, että kotimainen kysyntä pysyttelee edelleen verraten matalana. Kun elpyminen on verkkaista Länsi-Euroopassakin, myöskään vientiteollisuus ei tule pääsemään kunnolla vauhtiin vielä pitkään aikaan. Kaiken kaikkiaan Franks arvioi, ettei takavuosien hurjiin 7–8 prosentin kasvulukemiin enää ole paluuta, vaan tilanteen normalisoituessa kasvu jäänee 3–4 prosenttiin vuodessa. Nämä lukemat voitaisiin saavuttaa mahdollisesti jo 2011.

Valuuttamarkkinoilla syksyn 2009 poliittinen epävakaus aiheutti paineita Romanian leun (RON) vaihtokurssille, mutta uuden hallituksen ja budjetin myötä kurssi on palautunut vuoden takaiselle tasolle. Kurssin tämänhetkistä tasoa pidetään yleisesti hyvänä, leun liiallisesta vahvistumisesta olisi niin ikään haittaa Romanian taloudelle.

Romanian keskuspankin tuoreesta tilastosta käy ilmi, että ulkomaisten investointien määrä vuonna 2009 jäi 4,89 miljardiin euroon – tämä on vain hieman yli puolet edellisen vuoden lukemasta (laskua 48,4 %). Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on kuitenkin pikkuhiljaa palautumassa. Luotonanto yksityissektorille on edelleen laskussa, mutta pankit ovat alkaneet palauttaa maahan viime vuonna ulos virrannutta valuuttaa.

Romanian pankkilaitos on muutenkin selvinnyt kriisistä verraten hyvin, mistä kiitos kuuluu mm. maan tiukahkolle pankkivalvontajärjestelmälle sekä IMF:n ja tärkeimpien ulkomaisten liikepankkien keväällä 2009 tekemälle sopimukselle, jonka mukaan pankit eivät vedä rahojaan pois maasta. Pankkisektorin verrattainen vakaus on tärkeä tekijä siinä, ettei maa ole vajonnut kriisiin vielä pahemmin.

Osana Romanian ja kansainvälisten rahoittajien lainapakettisopimusta vaadittu lainsäädännön uudistaminen on pahasti viivästynyt hallituskriisin vuoksi, mutta IMF on suostunut antamaan sille lisäaikaa. Tärkeimmät edelleen vireillä olevat reformit ovat fiskaalijärjestelmän uudistus (koskee käytännössä tapaa, jolla budjettiprosessia hoidetaan; määräaika maaliskuun loppu), eläkeuudistus (määräaika kesäkuun loppu) sekä jo viime vuoden puolella hyväksytty laki julkisen sektorin yhtenäisestä palkkausjärjestelmästä, jota kuitenkin on vielä korjailtava ennen sen voimaansaattamista syksyllä 2010. Valtionyritysten sääntely on mennyt oikeaan suuntaan, mutta tekemistä riittää vielä. Siksi IMF on päättänyt asettaa kymmenen eniten tappiota tuottavaa valtionyritystä erityistarkkailuun toistaiseksi. Lisäksi Maailmanpankki on käynnistämässä analyysin eräiden ministeriöiden ja muiden julkisten laitosten toiminnasta, tarkoituksena uudenaikaistaa ja tehostaa hallinnon toimintaa.

Hallitus pyrkii kohentamaan Romanialle myönnettyjen EU-tukien heikkoa käyttöastetta nostamalla paikallistason hankkeita varten myönnettävien valtiontakausten katon 2,6 miljardiin leihin (n. 650 milj. euroon) hankkeiden toteuttamiseksi vaadittavan omarahoitusosuuden varmistamiseksi. Näin on määrä rohkaista erityisesti infrastruktuuri-, ympäristö, energia- ja koulutusalan hankkeita. Menettelystä on myös sovittu IMF:n kanssa.

IMF ja Romanian hallitus eivät ole vielä virallisesti keskustelleet tulevien vuosien budjettivajetavoitteista. Hallitus pitää kuitenkin edelleen kiinni tavoitteestaan liittyä euroalueeseen 1.1.2015, mikä taloustilanne huomioon ottaen on erittäin haastava tehtävä. – Komission esityksestä ECOFIN-neuvosto on tosin 16.2. päättänyt antaa Romanialle vuoden lisäaikaa budjettivajeen saamiseksi alle 3 %:n, uusi määräaika on 2012.

Tavoite euroon liittymiseksi on hyvin tiukka, sillä vyötä on jo tänä vuonna kiristetty äärimmilleen. Monet säästötoimet alkavat purra kunnolla vasta keskipitkällä aikavälillä, joten seuraavaksi onkin kohennettava tulopuolta. Hallitus on kylläkin ilmoittanut pitävänsä kiinni 16 %:n tasaverosta ja 19 %:n arvonlisäverosta, mutta veroja on todennäköisesti pakko korottaa ennen pitkää – luultavimmin ensi vuonna, tai pahimmassa tapauksessa jo loppuvuodesta 2010, mikäli budjettivaje näyttäisi muutoin riistäytyvän käsistä.

Kuva: skippyjon, flickr.com, ccby3.0

Päivitetty 12.3.2010

Takaisin ylös