Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 16.2.2010 | Suomen suurlähetystö, Nairobi

Pelkoa ja toivottomuutta Ugandassa

Etniset jännitteet Ugandassa kiristyvät. Suuri syy tähän on vallan ja resurssien epätasainen jakaminen alueiden ja etnisten ryhmien kesken. Kansalaisten tyytymättömyys vuodesta 1986 hallinneeseen presidenttiin kasvaa edelleen. Korruptio ja nepotismi on jokapäiväistä, ja tavalliset kansalaiset kokevat itsensä syrjäytetyiksi.

Ugandan tilanne on näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta hyvin jännittynyt ja epävarma vuoden 2011 vaalien lähestyessä. Eri kansalaisjärjestöjen edustajat ja YK:n ihmisoikeuspäävaltuutetun toimisto pelkäävät kansalaisvapauksien rajoittamista ja uusia etnisiä levottomuuksia.

Korruptio ryövää kansalaisten rahat

Presidentti Yoweri Museveni lupasi 2010 uuden vuoden puheessaan nollatoleranssia korruptiolle, mutta Musevenin hallitusta pidetään edelleen yhtenä Afrikan korruptoituneimmista – myös ugandalaisten itsensä mielestä. Tästä huolimatta Uganda on ollut pitkään kansainvälisten avunantajien suosikki kohtalaisen vakaana pysyneen talouskasvun ja poliittisen tilanteensa takia.

Keskustellessani melkein kenen tahansa ugandalaisen kanssa – olipa kyseessä sitten kirkon tai kansalaisjärjestön edustaja tai vaikkapa tavallinen kadunmies – korruptiota pidettiin räikeänä epäkohtana ja kansalaisille kuuluvien resurssien ryöväämisenä.  

Vaikka Ugandan talous voi talouskasvun viimeaikaisesta laskusta huolimatta kohtalaisen hyvin, keskeiset liiketoimet hyödyttävät vain hyvin pientä (alueellista) eliittiä. Ugandalaiset kertovat erityisesti presidentin lähipiirin ja hallituspuolue NRM:n poliitikkojen ja korkeiden viranomaisten suorat yhteydet erilaisiin yrityssopimuksiin ja ylikansallisiin firmoihin.

Valta ja raha jakautuvat epäreilusti

Etniset jännitteet kiristyvät Ugandassa edelleen. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on vallan ja resurssien alueellisesti ja etnisesti epäreilu jakaminen. Ugandalaisen Independent-aikakausjulkaisun tekemän tutkimuksen mukaan Ugandan keskeisimmät poliittiset virat ja liike-elämän johtopaikat ovat etnisesti hyvin epätasaisesti jakautuneita.

Ugandan presidentti MuseveniPresidentti Yoweri Museveni suosii lähipiiriään korkeiden virkojen täytössä. Presidentin vaimo, Janet Museveni toimii Karamojan alueen ministerinä. Kuva: d_proffer, Flickr/Creative Commons.

Musevenin kanssa samasta (Mynuankole) tai lähisukuisesta etnisestä taustasta Länsi-Ugandasta tulee yli 40 prosenttia tärkeimpien liikelaitosten ja valtionyritysten johtajista. Toiset 40 prosenttia näillä paikoilla edustavat Keski-Ugandan Bugandan kuningaskuntaa ja liiketaloudellisesti orientoitunutta Muganda heimoa. Näin Ugandan pohjoiselle ja idälle ei jää paljoakaan liikemaailman johtopaikkoja, ja näiden alueiden asukkaiden katkeruus ja kritiikki hallitusta kohtaan on lisääntynyt entisestään.

”Korkea aika vaihtaa johtajaa”

Kaiken kaikkiaan kansalaisten tyytymättömyys vuodesta 1986 hallinnutta presidenttiä kohtaan on kohonnut huippuunsa. Myös Musevenin länsialueelta tulevat nuoret äänestäjät – ja jotkut vanhemmatkin kansalaiset, jotka ehkä aikoinaan arvostivat Musevenin saavutuksia Ugandan vapautuksessa ja demokratisoitumisessa – sanovat nyt, että olisi jo aika vaihtaa johtajaa. Monien mielestä Museveni on ”roikkunut liian kauan vallankahvassa”, ja suosii vain aivan lähipiiriään muun kansan kustannuksella.

Ugandan ei haluta menevän samaan suuntaan kuin Kenia vuoden 2007 presidentinvaalien jälkeen etnisten levottomuuksien ja väkivallan aikana. Tätä pelätään, koska Ugandan historia on täynnä konflikteja ja todella väkivaltainen. Lisäksi poliisi ja armeija ovat käyttävät voimakeinoja ja ovat lähes täysin hallituksen kontrollissa.

Tyytymättömyyden lisäksi eri puolilla maata esiintyy toivottomuutta siitä, ettei mikään seuraavissakaan vaaleissa tule muuttumaan ja että viimeistään Ugandan vaaleille tyypillinen, monimuotoinen vaalivilppi varmistaa Musevenille seuraavankin kauden presidenttinä. Oppositio – kuten muutkin Musevenia kohtaan kriittiset tahot – uhkaavat kuitenkin, ettei vaalivilppiä ja huijauksia tällä kertaa hyväksytä ilman vastarintaa. Opposition sanotaan hautovan laajoja massamielenosoituksia. Hallitus on ottanut nämä huhut vakavasti ja aloittanut jo nyt sekä median ilmaisuvapautta rajoittavan että kansalaisjärjestöjen kokoontumisia vaikeuttavan toiminnan.

Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät levottomuuksia syyskuun 2009 mallin mukaan, joissa etnisten kiistojen takia järjestetyssä mielenosoituksessa poliisin ja mielenosoittajien välisissä kahakoissa kuoli kolmen päivän aikana 15 ihmistä ja noin 600 pidätettiin.

Vaalivilpin monet muodot

Museveni ajoi vuonna 1995 läpi perustuslakimuutoksen, joka poisti rajoitukset presidenttikausista ja nyt on käyty kiistelyä myös siitä, pitäisikö presidenttiehdokkaiden 75 vuoden ikäraja myös poistaa. Museveni onkin jo aloittanut vahvan kampanjoinnin neljännelle kaudelleen ja kiertelee nyt eri puolilla maata jakaen sekä lupauksia että avustuksia eri yhteisöille (ja jopa suoraan yksittäisille kansalaisille) korostaen köyhyyden vastaista Prosperity for All -ohjelmaansa ja sen saavutuksia.

Oppositiota pidetään ideologisesti heikkona. Sen ainoa selkeä päämäärä näyttää edelleen olevan Musevenin vallasta kankeaminen. Se miten tämän jälkeen Ugandaa rakennetaan, ei sitten olekaan enää selvää.

Kansainvälinen yhteisö on antanut Ugandan poliittisille puolueille tukea niiden kapasiteetin vahvistamiseksi. The Deepening Democracy Programme (DDP) saa tukea erityisesti EU:lta. Puolueista tukea ovat saaneet toistaiseksi FDC, UPC ja PPP. NRM ei ole tukea toistaiseksi hakenutkaan. 

Eri kansalaisjärjestöjen edustajat kertovat, miten monin tavoin vaalivilppi Ugandassa toimii. Esimerkkinä voi mainita turvallisuusinstituutioiden sisäiset siirrot ja äänestäjien pelottelu erityisesti opposition alueella, äänestäjien lisääminen rekisteriin ja äänestyspaikkojen muuttaminen. Näillä keinoilla NRM:n kannatusluvut nousevat korkealle oppositionkin alueella. Myös yli 100 prosentin äänestysvilkkaus on ollut yleistä.

Ugandan pääkallotMasulitan kylän lähellä Ugandassa pääkallot muistuttavat sisällissodasta, joka nosti Yoweri Musevenin valtaan 1980-luvun puolivälissä. Kuva: daveblume, Flickr/Creative Commons.

Vaalituloksia on yleisesti mahdoton tarkistaa, koska hallitus on pitänyt huolta siitä, että se kontrolloi kaikkia tärkeimpiä viranomaisia, mukaan lukien vaaliviranomaisia ja vaalikomissiota. Media ja oppositio ovat myös kritisoineet NRM:ää siitä, että Ugandan turvallisuudesta huolehtivista viranomaisista (armeija, poliisi, jne.) on tehty ikään kuin NRM:n lisäelimiä, joita käytetään olemassa olevien valtasuhteiden ylläpitämiseen ja opposition tukahduttamiseen sekä vaalivilpin toteuttamiseen. Lisäksi NRM:ää moititaan julkisten resurssien käytöstä kampanjointiin

Ihmisoikeusjärjestöt varoittelevat kiristyvästä kontrollista ja ilmaisuvapauden rajoittamisesta vaalien lähestyessä. Ugandan ihmisoikeustilanne on ylipäätään huonontumassa ja ihmisoikeuksien puolustajia myös uhkaillaan ja häirinnän pelätään lisääntyvän.

Suomen suurlähetystö Nairobissa tulee seuraamaan tilannetta mahdollisimman tarkasti. Suomen jatkuva tuki Ugandan ihmisoikeusjärjestöille - mukaan lukien OHCHR - on erityisen tärkeää nyt, vaaleja edeltävänä aikana. 

Sirkku Hellsten

Kirjoittaja työskentelee Nairobin suurlähetystössä hyvän hallinnon erityisasiantuntijana. Raportin tiedot pohjautuvat 18.–22.1.2010 tehtyyn kenttämatkaan, jonka aikana kirjoittaja tapasi useita ugandalaisia ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia ja yliopistoväkeä.

Päivitetty 16.2.2010

Takaisin ylös