Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 17.2.2010 | Suomen suurlähetystö, Managua

Nicaraguan demokratian kriisi jatkui läpi viime vuoden

Vuosi 2009 ei tuonut parannusta Nicaraguan demokratiaan. Presidentti Ortega varmisti mahdollisuutensa uudelleenvalintaan perustuslain uudella tulkinnalla. Suomi ja muut kahdenväliset avunantajat jäädyttivät budjettitukensa maalle, mutta kansainväliset rahoituslaitokset riensivät apuun.

Nicaraguan kansanvallan kriisi jatkui läpi viime vuoden. Keskustelu marraskuun 2008 kuntavaaleissa tapahtuneesta vilpistä jatkui vilkkaana. Elokuussa poliittinen vastakkainasettelu sai väkivaltaisiakin piirteitä, kun hallituksen organisoimat joukkiot häiritsivät kansalaisjärjestöjen rauhallisia mielenosoituksia.

Nicaraguan presidentin Daniel Ortegan tienvarsiplakaati.Daniel Ortega järjesti itselleen mahdollisuuden jatkaa Nicaraguan presidenttinä vielä vuoden 2011 jälkeen. Kuva: svengaarn, Flickr/Creative Commons.

Lokakuussa Nicaraguan presidentti Daniel Ortega järjesti itselleen mahdollisuuden asettua ehdokkaaksi vuoden 2011 presidentinvaaleissa, vaikka perustuslaki kieltää sen. Muutos saatiin aikaan korkeimman oikeuden jaoston tekemällä tulkintapäätöksellä, jota ei missään vaiheessa viety oikeuden täysistunnon, saati parlamentin käsittelyyn.

Avunantajat kyllästyivät

Kahdenväliset avunantajat jäädyttivät budjettitukensa Nicaragualle, kuten myös Yhdysvallat 60 miljoonan dollarin Millennium-rahastonsa. Suomikin päätti olla maksamatta suunniteltua miljoonan euron budjettitukeaan,

Kansainväliset rahoituslaitokset kuitenkin jatkoivat Nicaraguan tukemista antamalla maalle lainaa. Suomen suurlähetystö Managuassa pitää tätä kestämättömänä kehityksenä pitkällä aikavälillä. Budjettitukiryhmä aloitti uudelleen vuoropuhelun Nicaraguan hallituksen kanssa, mutta keskustelussa molemmat osapuolet lähinnä toistivat omia kantojaan eivätkä lähentyneet toisiaan. Hallitus ei halunnut ottaa kantaa maan demokratian tilaan tai kuntavaaleihin 2008.

Venezuelan antamasta budjetin ulkopuolisesta kehitysavusta keskusteltiin viime vuonna paljon. Sen arvioidaan olevan virallisen kehitysavun suuruusluokkaa, mutta sen sisältö ja kohdentuminen pysyivät suurelta osin pimennossa.

Suomen ja Nicaraguan väliset yhteistyöneuvottelut pidettiin marraskuussa Helsingissä. Niissä vahvistettiin Suomen aikaisemmat linjaukset, muun muassa suunnitellun määrärahojen kasvun leikkaaminen. Suomen kehitysyhteistyön Nicaraguan kanssa on seuraavina vuosina tarkoitus pysyä nykyisellä, 10–11 miljoonan euron vuositasolla.

Vaihtoehtoisia kumppaneita etsitään hallituksen tilalle. Budjettituki jäädytettiin vuoden 2009 osalta, eikä sen jälkeen tukea makseta enää lainkaan.

Kehitys yhteistyösektoreilla takkuaa

Köyhyyden poistaminen, syrjäytyneiden auttaminen ja syrjäseutujen palveluiden kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita Nicaraguan hallituksen politiikassa, mutta niiden toteuttaminen on hyvin vajavaista. Hallitus painottaa maan köyhimpien, Karibianmeren rannikon autonomisten alueiden (RAAN ja RAAS) tukemista ja niiden alueellisten kehityssuunnitelmien toteuttamista. Hallitus pyrkii kanavoimaan köyhyyden vähentämiseen tähtäävien ohjelmien toteuttamisen kuntahallinnon ohi hallituspuolueen perustamille kansankomiteoille (CPC). Ne eivät kuitenkaan ole onnistuneet, ja esimerkiksi naisten aseman parantaminen on jäänyt vähäiseksi.

Nicaraguan hallitus teki useita budjettileikkauksia vuoden aikana, mutta ei pelkästään tiukempaan taloustilanteeseen sopeutuakseen. Leikkauksia tehtiin erityisesti opetus-, terveys- ja maataloussektoreilla. Kaikesta huolimatta lisävaroja osoitettiin muun muassa presidentinkanslian ja keskusvaalilautakunnan juokseviin menoihin.

Nicaragualainen äiti vastasyntyneine lapsineen sairaalavuoteella.Nicaraguan äitiyskuolleisuus kääntyi vuonna 2009 nousuun, ja kasvu saatiin talttumaan vasta loppuvuodesta. Kuva: Outi Einola-Head.

Edellisvuonna jo hyvään laskuun saatu äitiyskuolleisuus kääntyi vuonna 2009 uudestaan nousuun ja kasvu onnistuttiin taltuttamaan vasta vuoden loppupuolella.

Terveysministeriön ja avunantajien välinen vuorovaikutus oli aktiivista, mutta avunantajien koordinaatiota pitäisi tehostaa. Pohjoismaat ovat ehdottaneet koordinaatiotyösuunnitelmaa ja työnjakoa, mutta asia on edelleen keskusteltavana.

Kansalaisjärjestörahasto FEDiä hallinnoiva hollantilainen HIVOS-järjestö ja nicaragualaiset yhteistyöjärjestöt ovat huolissaan hallituksen mahdollisista toimista kansalaisjärjestöjä vastaan, ja ne toivovat avunantajamailta vahvaa tukea sellaisessa tilanteessa.

Ruokaturvan osalta Nicaraguan hallituksen tavoitteena on vain lisätä ruuan tuotantoa. Hambre cero (nälkä nolla) -ohjelma pienviljelijöille ja erityisesti naisille on hallituksen prioriteetti, eikä maa- ja metsätalousministeriö ole juuri muuta pystynytkään tekemään sektorillaan.

Hallituksella ei ole strategiaa vientiä varten, yksityissektoria ei oteta riittävästi mukaan, infrastruktuuri on puutteellista, samoin mikroluottojen saaminen. Maa- ja metsätalousministeriössä oli runsaasti sisäistä kuohuntaa läpi vuoden, mikä näkyi tulosten vähäisyytenä.

Suomi on pyrkinyt köyhyyden vähentämiseen maaseudulla paitsi maa- ja metsätalousministeriön institutionaalisen vahvistamisen kautta, myös kauppa- ja kehitys -tyyppisellä ohjelmalla. Sen tarkoitus on auttaa pieniä tuottajia, erityisesti naisia, pääsemään tuotteineen markkinoille ja parantamaan elintasoaan.

Keskushallinnon instituutioiden toiminnassa koettiin monenlaisia vaikeuksia. Keskushallinto muun muassa syrji oppositiopuolueiden johtamia kuntia julkisissa investoinneissa. Nicaraguan hallitus on luopunut hankintalainsäädännön toimeenpanosta pitäen sitä investointeja hidastavana mekanismina. Seurauksena on valtioiden instituutioiden täysin omavaltainen rahankäyttö, joka ei täytä hallinnon läpinäkyvyyden minimivaatimuksia. Suomi jatkoi osallistumista kansalaisyhteiskunnan tukemiseen useiden avunantajien yhteisten rahastojen kautta.

Suurlähetystö päätti luopua paikallisen yhteistyön määrärahalla tuettavista hankkeista vuodesta 2009 alkaen. Kuitenkin useiden vuonna 2008 hyväksyttyjen hankkeiden toimeenpanoa jatkettiin. Viimeiset niistä on määrä saada päätökseen vuoden 2010 alkupuolella. Valtaosa hankkeista osoittautui erittäin paljon työllistäviksi.

Päivitetty 16.2.2010

Takaisin ylös