Tutkijat Kuel Jok ja Miika Pölkki käsittelivät 9.2. julkaistussa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan Somaliassa toimivien suomalaisten kansalaisjärjestöjen valtionapuun liittyviä kysymyksiä. Kirjoitus sisälsi käsitteisiin ja tilastoihin liittyviä väärinkäsityksiä, jotka on syytä oikaista. Kirjoittajat viittaavat suomalaisten kansalaisjärjestöjen saamaan ”humanitaariseen tukeen”, mutta kirjoituksen muusta sisällöstä päätellen he tarkoittavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myönnettyä valtionapua.
Käsitteiden erottaminen toisistaan on tärkeää, koska humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyön tuki ovat kaksi eri asiaa ja ne myönnetään eri tavoittein ja eri kriteerein.
Humanitaarisen avun päätavoite on ihmishenkien pelastaminen ja inhimillisen kärsimyksen lieventäminen konflikteissa tai luonnonkatastrofien yhteydessä. Suomi myöntää apua arvioidun tarpeen pohjalta ja humanitaarisen avun periaatteita kunnioittaen. Apu kanavoidaan YK-järjestöjen, Punaisen Ristin liikkeen ja eräiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Suomi on viimeksi myöntänyt humanitaarista apua Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi näitä kanavia käyttäen. Humanitaarisen avun toimittajat ovat luotettavaksi havaittuja, ja avun perillemenoa valvotaan tarkasti muun muassa järjestöiltä saatavien raporttien, omien kenttämatkojen ja lähetystöjen sekä rahoittajayhteisön seurantayhteistyön kautta.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdennettavalla valtionavulla puolestaan pyritään edistämään pitkäjänteisesti kohdemaan taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää valtiovallan kahden- ja monenvälistä kehitysyhteistyötä. Kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta pystytään usein julkista kehitysyhteistyötä paremmin tavoittamaan sellaisia alueita ja ihmisryhmiä, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja siten tuen tarpeessa.
Somalia on kehitysyhteistyön ja humanitaarisenkin avun kohdemaana aivan erityisen haastava, ja haasteet ovat hyvin monenlaiset. Somalian tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja kriisinhallinta koordinoidaan parhaan mahdollisen yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi. Nämä toimet eivät ole toisiaan poissulkevia.
Somalian epävakaan tilanteen ja keskushallinnon puuttumisen vuoksi ainoita tapoja toimia maassa tällä hetkellä on joko humanitaarinen apu tai yhteistyö paikallistason, useimmissa tapauksissa kansalaisjärjestöjen kanssa. Samanaikaisesti tuetaan muun muassa Afrikan unionin rauhanturvaoperaatiota AMISOMia Euroopan unionin Afrikan rauhanrahastosta.
Somaliassa toimivien suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kautta tuetaan ihmisten jokapäiväistä selviytymistä. Hankkeiden avulla ylläpidetään nuorten ja aikuisten peruskoulutusta, äitien ja lasten terveydenhuoltoa, parannetaan naisten asemaa parantamista ja kohennetaan ruokaturvaa.
Valtion tuen saaminen edellyttää kansalaisjärjestöiltä osoitettua osaamista, kapasiteettia ja korkealaatuista hankesuunnitelmaa. Valtion tuen myöntämisen yhteydessä arvioidaan hankkeen sisältöä, toimintoja, tavoiteltavia tuloksia, vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Somaliaan suuntautuvat tukihakemukset saavat samanlaisen, kriittisen kohtelun kuin kaikki muut hakemukset.
Vuosittainen raportointi on vain yksi keino tuen perillemenon seurannassa. Suomalaisten järjestöjen työntekijät vierailevat säännöllisesti Somaliassa, ja he raportoivat seurantamatkoistaan myös ulkoministeriölle. Välittömät yhteydet ministeriön ja järjestöjen välillä sekä henkilökohtaiset tapaamiset luovat ilmapiirin, jossa koetetaan tunnistaa riskit ja pyritään löytämään keinoja niiden poistamiseksi.
Suomi tukee vuonna 2010 kahdeksaatoista suomalaista kansalaisjärjestöä, jotka tekevät kehitysyhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa Somaliassa. Mukana on sekä useissa maissa kehitysyhteistyötä tekeviä että vain Somaliaan keskittyviä järjestöjä, pieniä järjestöjä ja isoja kumppanuusjärjestöjä.
Kehitysyhteistyöhankkeita on kaikkiaan 27 kappaletta. Tukea on myönnetty vuoden 2010 aikana toteutettaviin hankkeisiin yhteensä lähes 2,7 miljoonaa euroa. Tuleville vuosille 2011 ja 2012 on varattu valtionavustusta kaikkiaan noin miljoona euroa.
Suomalaisten järjestöjen tuki voi aiheuttaa vaaraa myös paikallisille yhteistyökumppaneille ja niiden työntekijöille. Yhden Suomen tukea saavan järjestön työntekijä on surmattu, toimintapisteitä on tuhottu, ja toimintoja on jouduttu siirtämään turvallisemmille alueille. Myös hankkeiden turvallinen toteutus on ulkoministeriön huolena.
Africarewo ry
Toimeentulomahdollisuuksia naisille, 56 300 euroa
Kokonaisvaltainen HIV/AIDS valistustyö, 43 435 euroa
Leikkaussalin varustaminen ja HIV/AIDS-torjunta, 64 320 euroa
Gannaane ry
Koulutuksen kehittäminen, 39 363 euroa
Golis naisten yhdistys ry
Sidiciyo charity -koulu, 20 655 euroa
Horisontti Team ry
Nuorten työpajat, 64 716 euroa
Horn Organization for Peace and Democracy
Somalinuoret rauhan puolesta, 24 589 euroa
Kirkon ulkomaanapu
Somalian maatoimisto, 471 555 euroa
Tuki Somalian uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanaloitteelle, 471 555 euroa
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Tuberkuloosidiagnostiikan koulutuksen pilottihanke, 191 296 euroa
Pelastakaa lapset
Perusopetusta aseellisesta konfliktista kärsiville lapsille Hiranin alueella, 85 000 euroa
Puntland Community ry
Nuorten tietoisuuden lisääminen khat-huumeesta, 28 374 euroa
Sahan International Relief Association
Peruspalvelujen kehittäminen, 55 760 euroa
Aikuisten koulutustuki, 34 440 euroa
Shiffa ry
NASIB - Naisten tiedottaja- ja mediakoulutus Somaliassa, 74 485
NASIB - kapasiteetin vahvistaminen, 14 070 euroa
Solidaarisuus
Nuorten voimallistaminen ammattikoulutuksen kautta, 210 996 euroa
Naisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistaminen ja naisten oikeudet Togdheerin alueella, 125 185 euroa
Tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen vähentäminen Togdheerin ja Sanaagin lääneissä, 114 608 euroa
Naisten toimeentuloedellytysten parantaminen, 61 351 euroa
Somali Sosiaalikehitys Al-mubarak (nyk. Somali Social Development Association)
Godinlaben ala-asteen kouluhanke, 33 841 euroa
Somalian mehiläiskulttuuriyhdistys ry (nyk. Berri Somal kehitys ry)
Maaseutuyhteisön kehittämishanke, 39 507 euroa
Sool, Sanaag and Hawd Development Association
Maygaagleen paimentolaisten elinolojen parantaminen, 30 024 euroa
Suomen Punainen risti
Yhteisöperustaisen ensiavun ja toimintavalmiuksien kehittäminen, 250 277 euroa
Suomi-Somalia-seura ry
Neuvolatoiminnan tukeminen, 36 800 euroa
Tekniikka elämää palvelemaan ry
Opeta tyttöjä - opetat koko perhettä, 23 500 euroa
Suomi kanavoi humanitaarisen avun Somaliaan ensisijaisesti kansainvälisten järjestöjen kautta. YK:n lastenavun järjestö UNICEF, pakolaisavun järjestö UNHCR ja ruokaohjelma WFP välittävät Suomenkin avun tarvitseville Somaliassa. Kansainvälinen Punainen risti ja kansallisten Punaisten ristien liitto sekä suomalainen Kirkon ulkomaanapu tekevät humanitaarista työtään myös Suomen valtion tuella Somaliassa.
Humanitaarista apua Suomesta Somaliaan on näiden kanavien kautta välitetty vuonna 2009 kaikkiaan 2, 85 miljoonaa euroa. Lisäksi Afrikan sarven ja itäisen Afrikan alueellisia humanitaarisia hankkeita on vuonna 2009 tuettu 4,7 miljoonalla eurolla.
Päivitetty 10.2.2010