Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 25.11.2009 | Suomen suurlähetystö, Praha

Tshekin talous samettivallankumouksen jälkeen

Itäisessä Keski-Euroopassa arvioidaan lähihistoriaa. Syynä on 20 vuoden merkkipaalu itäblokin murtumisen jälkeen. Suomen Prahan suurlähetystö tarkastelee laajassa katsauksessa Tshekin talouden muutoksia samettivallankumouksen jälkeen.

Kommunistinen menneisyys haluttiin aluksi täysin torjua ja korvata puhtaalla markkinataloudella. Myös akateeminen ajattelu tuki uusliberalismia. Oikeusvaltioon on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin talouskasvuun.

Tshekkoslovakiassa katsottiin yleisesti vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen, että Tshekki kuuluu yhä kehittyneiden teollisuusmaiden joukkoon. Maan talouspotentiaali oli peräisin Habsburgien ajalta ja Tshekki oli entisen kaksoismonarkian teollistunein osa. Tshekki-insinöörien ja asiantuntijoiden uskottiin voivan mitellä maailman kärkisarjassa omilla aloillaan. Maan teollisuusyritysten nähtiin olevan huipputasoa maailmassa. Tshekkoslovakia oli edustanut sosialististen maiden yhteisössä merkittävää teollista potentiaalia.

kuva: antaldaniel, flickr.com, creative commonsPraha marraskuussa 1989. Kuva: antaldaniel, flickr.comCC BY 3.0

Vielä vuonna 1950 Tshekkoslovakia oli maailman 12 kehittyneimmän maan joukossa, mutta vuoteen 1996 mennessä maa oli pudonnut talouskehityksessään Etelä-Amerikan maiden tasolle - jokseenkin sijalle 30 maailmassa. Kommunismin kaudella tshekkiyritykset olivat olleet suojassa ulkomaiselta kilpailulta. Tshekkien käsitys omista mahdollisuuksista oli optimistinen. He olettivat taloutensa kehittyvän nopeammin vuodesta 1993, kun Slovakia irtautui ja itsenäistyi. Slovakian (alueen) taloutta oli dominoinut maatalous ja neuvostotyyliin kehitetty raskas teollisuus.

Talousajattelu oli keskeistä suunniteltaessa Tshekkoslovakian talouden uutta suuntaa. Václav Klausin uusliberaali talousajattelu asetti tavoitteeksi "markkinatalouden ilman attribuuttia", ts. puhtaassa muodossaan. Hänelle yksityisomistus oli yksiselitteisesti määräävin mittari. Kommunistinen menneisyys haluttiin täysin torjua ja uusi akateeminen ajattelu tuki uusliberalismia.

Vahva eurooppalainen identiteetti

Toinen ajatussuuntaus lähti olettamuksesta, että Tshekkoslovakia kuuluu Euroopan perinteiden valtavirtaan, mistä kummunnut ylpeys Euroopan perinnöstä antoi luottamusta maan talouden voimaan. Tällä oli myös vaikutusta siihen, että valtion omaisuuden yksityistäminen tapahtui kotimaiseen omistukseen, vaikka oleellisempaa oli, ettei varallisuutta ollut yksityisissä käsissä. Kolmas ajatussuuntaus oli väestön edut huomioon ottava "sosiaalinen markkinatalous" ja neljäs usko oikeusvaltioon.

Tshekin hallituksen tavoitteena oli luoda "tshekkikapitalismi", jota tshekit itse dominoisivat omistajina.

Kuponkiyksityistäminen ajettiin läpi uusliberaalilta pohjalta. Markkinamekanismeihin uskottiin liikaakin ja niiden kykyyn hoitaa talouden modernisointi. Kuponkiyksityistäminen tapahtui kahdessa aallossa alkaen vuodesta 1992. Aikuisväestöstä siihen osallistui 81%. Hankkeella saatiin myös sisäpoliittista kannatusta oikeistovoimille. Tshekki sai nopealla yksityistämisprosessillaan merkittävää kansainvälistä mainetta.

Kuponkiyksityistäminen muutti kuitenkin pian muotoaan, kun yritysjohtajat haalivat itselleen suuria osakesalkkuja vararikon partaalla olleista yrityksistä. Yrittäjien suunnitelmat vaihtelivat erään tshekkikommentin mukaan "epärealistisista ambitioista absurdeihin kuvitelmiin".

Kolmekymppiset hyötyivät

Osakeomistus keskittyi harvoille niin, että vuonna 2005 enää viidellä prosentilla tshekkejä oli osakkeita omistuksessaan, joka oli keskittynyt investointirahastoihin, joita puolestaan yhtiöitettiin. Osakeomistuksen keskittymisen taustalla oli osittain puuttuva tai löyhä oikeudellinen ympäristö (mm. anonyymi osakeomistus). Vähemmistöosakkaiden eduista ei juuri piitattu. Rahat osakeostoihin saatiin määräyksiä kiertämällä, emoyhtiöiden varoista tai luotoilla.

Jälkeenpäin on sanottu, että arvopaperikauppa- ja rahoitusvalvonta olisi tullut luoda ennen kuin kuponkiyksityistäminen alkoi. Talousreformi Tshekissä harppoi pidemmin askelin kuin lainsäätäjät. Vasta-argumentti on ollut, ettei lainsäädäntöön ollut aikaa, kun talousreformi oli kiireellä toteutettava.

Kolme- ja neljäkymppiset teknisen ja kaupallisen koulutuksen saaneet tshekit pääsivät uusiin asemiin, koska juuri he osasivat hyötyä yksityistämisestä. Tilannetta edesauttoi se, että maassa käynnistetty kommunistitaustojen screening - lustraatio - ei ulottunut talouseliittiin. Sen sijaan poliittiset ja oikeudelliset rehabilitaatiot sekä omaisuuden palauttaminen vaikuttivat myös Tshekin talouteen. Yritysskandaalit ja väärinkäytökset saivat 1990-luvun puolivälistä Tshekin hallituksen kiristämään kauppalainsäädäntöä ja ryhtymään markkinoiden sääntelyyn.

Nousua notkahduksen jälkeen

Tshekin talouskehitys on vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeisinä 20 vuotena ollut nousujohteinen järjestelmän muutoksesta ja ajanjakson alun shokkiterapiasta huolimatta. Tshekin kansantulo kylläkin laski ensin peräti 69% vuodesta 1989 vuoteen 1992. Taantumaa oli vuosina 1997-99 ja vasta vuosisadan lopussa saavutettiin vuoden 1989 taso uudelleen.

Talouskasvu on ollut vientivetoista ja nopeampaa kuin euromaissa. Teollisuustuotannon osuus kokonaistuotannosta on laskenut noin 50 prosentista 30 prosenttiin. Palveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan osuus kokonaistuotannosta on sen sijaan noussut jo hieman yli puoleen.

Talousreformin alkuvaiheessa teollisuustuotanto väheni yli kolmanneksen ja maataloustuotanto noin neljänneksen. Samanaikaisesti tavaroiden ja elintarvikkeiden hinnat nousivat yli 90% ja nimellispalkat laskivat miltei puolella. Tshekkien ostovoima pysyi melkein samana koko sosialismin kauden ja laski sen jälkeen, mutta alkoi nousta nopeasti 1990-luvun puolivälistä (vuoden 1989 ostovoiman mittarina 14 - vuoden 2008 lähes 38 ).

Tshekin BKT laski talouden muutoksen vuoksi n. 22% vuodesta 1989 vuoteen 1993. Palautuminen kesti senkin jälkeen vielä melko pitkään ja sitten seurasi taantuma, mutta jo vuonna 1999 aina vuoteen 2008 Tshekin BKT oli plussan puolella. Maan EU-jäsenyyden alkuvuosina 2004-07 BKT:n vuotuinen kasvu oli 5-7,6%. Vuonna 2009 Tshekin talouden laskuksi arvioidaan nyt -5%, mutta jo vuoden 2010 kasvuksi ennustetaan 0,3%.

Ulkomaankauppa viisinkertaistunut

Tshekin ulkomaankauppa on viisinkertaistunut vuodesta 1993. Ulkomaankaupan rakenne muovautui maantieteellisesti uudelleen jo vuoteen 1994 mennessä ja hämmästyttävän samankaltaiseksi kuin vuonna 1928. Vuosina 2004-05 Tshekin vienti EU-alueelle kasvoi 43% ja tuonti sieltä 55%. Merkillepantavaa on, miten taloudellinen kytkös Saksaan ja Itävaltaan on vahvistunut: vuonna 1989 Tshekkoslovakia toi 23% kaikesta tuonnistaan ja vei 19% viennistään molempiin Saksoihin ja Itävaltaan, 1990-luvun puolivälissä vastaavat luvut - vuodesta 1993 valtakunnan hajottua - pelkästään Tshekille olivat 38% tuonnista ja lähes 46% viennistä.

Ulkomaiset suorat investoinnit (FDI) ovat merkittävästi parantaneet Tshekin taloutta. Niiden saannin edistämiseksi Tshekki on pyrkinyt lainsäädännöllä ja kannustustoimin luomaan suotuisan liiketaloudellisen ympäristön ulkomaiselle yrittäjyydelle. Vuodesta 1993 lähtien kumulatiivinen FDI-määrä on noussut n. 70 mrd euroon. Eniten on FDI:tä tullut Tshekkiin Saksasta (25%), Hollannista (16%) ja Itävallasta (11%). Yksistään teolliseen toimintaan kohdistuu lähes kolmannes ja rahoitussektorille viidennes FDI-määrästä. Ulkomaisia yrityksiä on Tshekissä nykyisin yli 65 000 ja ulkomaista pääomaa on 138 000 yrityksessä. Tshekin teollisuuden rakenteessa nähdään myös vinoumia, ennen muuta liiallisena panostuksena autoteollisuuteen, mikä on johtunut ulkomaisista investoinneista.

Pankkisektori ulkomaalaisomistukseen

Pankkisektorilla oli alkuun samettivallankumouksen jälkeen neljä suurta, sosialisminkauden lopun reformeista noussutta pankkia. Kuponkiyksityistämisen ensiaallossa kolme niistä yksityistettiin osittain. Vuosina 1992 ja 1997 hallitus päätti pankkisektorin vakautuspaketeista. Jälkimmäisen toteutuksen myötä tshekkipankit siirtyivät nopeasti ulkomaiseen omistukseen, Saksan liikepankit toimivat Tshekille mallina. Pankkien varallisuus on 90%:sesti ulkomaista. Kolme suurinta pankkia hallitsee Tshekissä 60% rahamarkkinoista. Kaikkiaan Tshekin pankkisektori on suuri verrattuna muihin siirtymätalouksiin.

Yritysten lainansaanti on ollut ongelmallista, mihin syynä on yhtäältä ollut tiukka luontonanto ja toisaalta se, että takuita suuremmille lainoille vaatineet pankit ovat rahoittaneet auliimmin yritys- ja osakeostoja kuin tuotannollisia investointeja.

Pankeille muodostui merkittävä rooli yritysten hallintoneuvostoissa, millä ajoittain saattoi olla liiketoimintaa tehostavaa vaikutusta, mutta useimmiten pankit olivat passiivisia yritysosakkaita, jotka olivat eniten kiinnostuneita nopeista osakekaupoista. Pankit pureutuivat joko suoraan tai investointirahastojen kautta uudelle yksityissektorille. Ne joutuivat yksityistämisessä välittäjiksi, omistuksen keskittäjiksi ja uusien yritysten perustajiksi.

Merkittävää on, että inflaatio on Tshekissä pysynyt varsin matalana. Vuodesta 2003 se on vaihdellut 2-3 %:n välillä ja näyttää nyt pysähtyneen noin yhden prosentin tasolle. Tshekin talouden siirtymäkautta helpotti 1990-luvun alussa naapurimaihin verrattuna hyvin pieni valtionvelka, joka on kasvanut vasta vuoden 1998 jälkeen ja globaalin talouskriisin seurauksena hyppäyksenomaisesti.

Velka kasvanyt viime vuosina

Valtionvelan määrä on nykyisin n. 40 mrd. €. Ulkomainen rahoitusosuus on pysynyt pienenä. Tällä hetkellä talousasiantuntijat kuitenkin varoittavat Tshekin valtionvelan nopeasta kasvusta. Pelkästään vuotuiset lainanhoitomenot ovat 50 mrd. Kc ( n. 2 mrd. € ).

Mikäli valtionvelan kasvua ei saada kuriin, on vuoden 2020 jälkeen odotettavissa suuria vaikeuksia. Jos valtion lainanotto keskeytyisi, ei esimerkiksi joulukuussa 2009 Tshekillä olisi varaa maksaa lainkaan eläkkeitä. Kuitenkin vielä vuonna 2008 Tshekin valtion budjettiylijäämä oli n. 100 milj. €.

Vuonna 2010 Tshekki joutuu ottamaan 160 mrd. Kc lainaa budjettivajeen kattamiseksi ja ainakin 100 mrd. Kc vanhan velan maksuun. Kokonaisvelka nousee 1284 mrd kruunuun ( n. 50 mrd. €).

Ajatellen valtionvelan rahoittamista vasta nyt kotitalouksien odotetaan pääsevän ostamaan Tshekin valtion joukkovelkakirjalainoja, joita tähän asti ainoastaan yritykset ovat voineet hankkia. Ainoa poikkeus ovat olleet vuonna 1997 yleisölle tarkoitetut, tulvatuhojen kattamiseen tarkoitetut obligaatiot. Tshekkipankit eivät pidä yleisölle suunnattavista obligaatioista ajatuksena, sillä mikäli niiden vuosituotto olisi 4% - prosenttiyksikön vähemmän kuin suurinvestoijien saama - merkitsisi se kansalaisten kannalta parempaa tuottoa kuin pankkien määräaikaistalletukset antavat. Obligaatioita yleisölle myisivät Tshekin postikonttorit myös verkkosivuillaan. Obligaatioanti on arviolta 260 - 300 mrd. Kc vuonna 2010.

Työttömyys keskittynyt alueellisesti

Tshekin työttömyys oli samettivallankumouksen jälkeen korkeimmillaan vuosien 2003-04 taitteessa (10,9 %), EU-jäsenyyden vuosina se on vaihdellut 5-9%:n välillä (nyt 8,5%, puoli milj. henkeä). Työttömyyden ennustetaan edelleen kasvavan 10%:iin talveksi 2010. Talouskriisin taittumisesta tshekkiekonomistit vaikuttavat kuitenkin olevan samaa mieltä.

Työttömyys keskittyy etenkin Tshekin itä- ja luoteisosiin. Työttömyyden hoitoa vaikeuttaa tshekkien muuttohaluttomuus. Toinen vaikeuttava tekijä on vuokrasäännöstely, jonka purkaminen toteutuu Tshekissä vuodesta 2010. Läänien keskuksissa kunnallisen asunnon vuokran kaksinkertaistuessakin jää vuokra edelleen tuntuvasti jälkeen kovan rahan markkinoiden tasosta.

EU-jäsenyyteen oltu tyytyväisiä, maatalouspolitiikkaan ei

EU-jäsenyys on ollut Tshekille hyvin myönteinen asia. Tshekeistä 2/3-osaa katsoo maansa hyötyneen unionin jäsenyydestä. Toisaalta tshekit eivät ole juuri kiinnostuneita EU:n agendasta ja tavoitteista. Tshekin oma sisäpoliittinen polarisoituminen ei ole mahdollistanut pitkäaikaista suunnittelua EU-asioissa.

Tshekin EU-puheenjohtajuutta alkuvuonna 2009 kritisoitiin aiheettomastikin, sillä huolimatta tietystä sisäpoliittisesta tempoilusta ja hallituksenvaihdoksesta puheenjohtajuus sujui kuitenkin kohtuullisen hyvin. Ala, jolla Tshekki ei katso jäsenyyden tuoneen parannusta, on maatalous. Se oli varsin korkealla tasolla jo ennen maan liittymistä EU:iin. Tshekki kannattaa unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamista ja haluaisi siirtää CAP-rahoitusta maaseudun kehittämiseen. Alue- ja rakennerahastojen hyödyntämisessä Tshekki on ollut tehokas.

Euron käyttöönotto on asia, jota Tshekin elinkeinoelämä on ajanut voimakkaasti. Vuoden 2008 puoliväliin saakka euroalueeseen liittyminen oli Tshekille pikemminkin poliittinen kuin taloudellinen kysymys, mutta sen jälkeen tilanne on huonontunut. Naapurimaa Slovakia otti euron käyttöön 2009, mikä on luonut lisäpainetta Tshekille. Mielipidetutkimusten mukaan tshekit ovat jakautuneet jokseenkin tasan euron kannattajiin ja vastustajiin.

Ammattiyhdistystoiminta ei ole ollut pontevaa samettivallankumouksen jälkeisessä Tshekissä, mihin on yhtenä syynä ollut se, että valtio nautti vuoden 1989 jälkeen aluksi suurempaa luottamusta kuin kommunismin kesyttämät ay-liitot. Tshekin ay-keskusliittoon kuuluu n. 2,5 milj. jäsentä. Sosiaalidemokraattisia elementtejä yhdistettiin uusliberaaliseen talouspolitiikkaan, jotta jälkimmäinen olisi ay-liikkeen kannalta helpommin hyväksyttävissä. Tshekissä on vältytty pahoilta lakoilta, ensimmäinen merkittävämpi lakko oli vasta vuonna 1996.

Kolmikanta ja tupo ovat toimineet

Ay-liike sai läpi kolmikannan tulosopimusneuvotteluissa ILO:n ja useimpien Länsi-Euroopan maiden omaksumaan tapaan. Kolmikanta on yleensä toiminut hyvin ja - kumma kyllä - tupo-aihe ei ole Tshekin mediassa esillä, kun se kerran yleensä toimii. Monien yritysten johto katsoi alkuun tupo-ratkaisujen rajoittavan valtaansa, mutta hallitus saattoi lain turvin ulottaa ratkaisut koskemaan niitäkin yrityksiä, jotka eivät olleet allekirjoittaneet tupo-ratkaisuja. Ay-järjestäytymisaste on Tshekissä melko matala, alakohtaiset sopimukset kattoivat vuonna 2003 vain 23% keskusliittoihin liittyneistä työntekijöistä. Vuosina 1991-94 tulopoliittinen yleissopimus allekirjoitettiin joka vuosi. Vuosina 1995-96 silloisen pmi Klausin hallituksen ei onnistunut sopia kolmikanta-tuposta, jota Klaus piti häiritsevänä tekijänä. Sosiaalidemokraattisen (CSSD) hallituksen tultua valtaan tilanne muuttui vuodesta 1998.

Korruptio on Tshekissä suuri ongelma. Transparency Internationalin korruptiolistalla Tshekki on sijalla 45-46 Bhutanin kanssa. Vaikka Tshekissä korruptio on ongelma, on sitä koskevia tapauksia kuitenkin tutkittu ja julkistettu jatkuvasti, minkä vuoksi maasta ei ole tullut rikollisverkostojen hallitsemaa. Korruptiolla on ilmeiset kytköksensä poliittisiin vallanpitäjiin. Julkisten hankintojen kilpailuttaminen on puutteellista, mikä lisää korruptiota. Yritykset ovat lahjonnalla vaikuttaneet myös parlamenttiedustajien lainsäädäntökäyttäytymiseen, mikä on nostanut esille tarpeen saada aikaan erityinen lobbauslaki tilanteen pitämiseksi hallinnassa.

Ydinvoimaa lisätään

Tshekki suunnittelee ydinvoiman käytön lisäämistä. Elokuussa 2009 Tshekin energiayhtiö CEZ ilmoitti Temelinin ydinvoimalan jatkorakentamista koskevasta tarjouskilvasta. Siihen osallistuvat ennen muuta amerikkalainen Westinghouse, ranskalais-saksalainen Areva ja venäläinen Atomstroieksport.

Tshekki tuo Venäjältä kolme neljäsosaa kuluttamastaan kaasusta ja kaksi kolmasosaa tarvitsemastaan raakaöljystä. Tshekin riippuvuus Venäjän energiasta on näin huomattava vielä, kun Tshekissä sijaitseva Dukovanyn ydinvoimala käyttää venäläistä ydinpolttoainetta ja vuodesta 2010 Temelinin kaksi reaktoriyksikköä siirtyvät myös venäläispolttoaineen käyttöön.

Temelinin jatkorakentamiskilvasta saatetaan säätää jopa erityinen laki, jolla valtion turvallisuusnäkökohdat antaisivat mahdollisuuden päättää tarjouskilvasta poliittisella tasolla.

Suomen innovaatiojärjestelmä kiinnostaa

Tshekissä panostus tieteeseen ja tutkimukseen on jäänyt suhteellisesti jälkeen maan talouskehityksestä. Pitkän ajan kasvutekijöihin ei ns. hyvinä vuosina ole panostettu. Suomen innovaatio-, tiede- ja koulutuspolitiikka kiinnostaa tshekkejä. Maassa on yksi tiedemies 424 asukasta kohden kun Japanissa vastaava luku on 1:137, mikä kuvastaa tarvetta panostaa lisää tieteeseen ja tutkimukseen. Tiede- ja tutkijapiireissä on tyytymättömyyttä hallituksen määrärahojen jaossa harjoittamasta politiikasta ja perustutkimuksen alasajosta.

Tshekin siirtymävaiheen prosessi osoittaa käänteisellä tavalla, miten tärkeää oikeusvaltio ja toimiva oikeusjärjestys on yhteiskunnan ja talouden kehitykselle. Tshekissä oikeusvaltion hidas kehittyminen yksityistämisprosessin nopeuteen verrattuna ei ole estänyt taloudellista kasvua. Yksityistämis-prosessissa syntyneet yritysomistajien ja -johtajien siteet ovat osoittautuneet vaikeiksi purkaa. 

Kuva: antaldaniel, flickr.comCC BY 3.0 
 

Päivitetty 30.11.2009

Takaisin ylös