Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 2.11.2009 | Suomen suurlähetystö, Bern

Pilviä Vaduzissakin: katsaus Liechtensteinin talouteen

Kuva: O de Andrade, flickr.com, creative commonsMaailman kuudenneksi pienin valtio, veroparatiisina tunnettu Liechteinstein, ei sekään ole pystynyt välttäämään finanssikriisiä. Tuonti on laskenut voimakkaasti ja työttymyysaste on noussut. Vasta maailmantalouden elpymisen jälkeen nousu voi alkaa vientipainoitteissa Liechtensteinissa. Eri tahot uskovat kuitenkin pahimman olevan takana. Finanssikeskuksen ja verojärjestelmän uudistaminen sekä OECD:n harmaalta listaalta poispääseminen ovat edellään ajankohtaista. Lisäksi keskustellaan siitä, mihin lisätulot ALV-korotuksesta vuonna 2011 käytetään. Schengen-liittyminen on edelleen keskeneräinen.

Kansantalouden tilanne

Liechtensteinillä on meneillään Futuro-niminen projekti, jonka tavoitteena on muotoilla visio Liechtensteinin talouselämän tulevaisuudesta ja tarvittavat toimenpiteet sitä varten. Liechtenstein panostaa vahvaan asemaan yksityisissä pankkipalveluissa, kansainvälistymiseen ja kansainväliseen tunnustukseen
sekä jatkuvaan kasvuun. Toimenpiteitä päämäärien saavuttamiseksi ovat esim. houkuttelevan verotuksen ja helpon markkinanpääsyn tarjoaminen, pätevään työvoimaan panostaminen sekä kansainvälinen markkinointi Liechtensteinin sijaintieduista.

Tästä huolimatta Liechtenstein on tällä hetkellä syvässä taantumassa. Maan talous nojaa voimakkaasti vientiteollisuuteen sekä rahoituspalveluihin, mikä vaikeuttaa tilannetta. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 % ja rahoituspalvelujen noin 30 % (vastaavat osuudet Suomessa ovat noin 25 % ja 3 %). Suurin osa teollisuuden tuotteista viedään ulkomaille.

Liechtensteinin kansantalous on näin ollen erityisen riippuvainen sen vienti- ja tuontialueista, joiden kehitys näkyy myös Liechtensteinin talouden kehityksessä. Erityisesti Sveitsin, Saksan ja USA:n kehitys on merkittävää, koska Liechtensteinin viennistä noin puolet menee kyseisiin maihin.

Liechtensteinin bruttokansantuote oli vuonna 2007 noin 5,5 mrd. CHF (3,1 mrd. €), mikä vastaa noin 2 % Suomen BKT:stä. Ensimmäiset epäviralliset tilastot vuodelle 2008 viittaavat 1-2 % laskuun edellisvuodesta (Suomessa 1 % volyyminousu). Liechtensteinillä on kuitenkin takana pari vahvaa kasvuvuotta. Vuonna 2006 BKT:n kasvu oli peräti 9,8 %, ennen vain vuonna1999 kasvu on ollut noin suuri.
Liechtensteinin konjunktuuritutkimuskeskus KOFL ennusti helmikuussa Liechtensteinin reaali BKT:n laskevan tänä vuonna 2,5 %.

Liechtenstein lukuja verratessa muihin maihin on huomioitava Liechtensteinissä työskentelevien, mutta muualla asuvien poikkeuksellinen suuri määrä (noin 51 %). Vaikka Liechtensteinin BKT osoittaisi kasvua, se ei välttämättä tarkoita parannusta kotimaiseen tulotilanteeseen, koska suuri osa tuloista virtaa ulkomaille.

Johtuen Liechtensteinin ja Sveitsin yhteisestä talous- ja valuutta-alueesta, Sveitsin hintaindeksi pätee Liechtensteinissä. Liechtensteinin erityispiirteenä on lisäksi, että maan keskuspankkina toimii Sveitsin keskuspankki. Kuluttajahinnat ovat Liechtensteinissä olleet suhteellisen vakaat ja viimeisten 10 vuoden aikana osoittaneet vain lievää nousua. Keskimääräinen inflaatio Liechtensteinissä on 2000-
luvulla ollut prosentin luokkaa ja vuonna 2008 se oli 2,4 %. Tänä vuonna inflaatio on ollut negatiivinen. KOFL ennusti helmikuussa inflaation olevan tänä vuonna 0,7 %.

Ulkomaankauppa

Liechtenstein ja Sveitsi muodostavat yhteisen talous- ja valuutta-alueen, joka perustuu tulliliittoon vuodelta 1923. Sveitsi on täten Liechtensteinin tärkein kauppakumppani. Liechtenstein pitää tärkeänä nimenomaan teknologian vientiä muualle ja Liechtensteinin pienensisämarkkinan vuoksi erityisesti suuret yritykset ovat voimakkaasti vientisuuntautuneita. Viennin ja tuonnin trendi onkin Liechtensteinissä ollut viime vuosina nouseva. Liechtensteinin vienti alkoi 2008 vuoden toisella vuosipuoliskolla laskea ja tämän vuoden ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana vienti laski 31,8 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Eri tahot uskovat kuitenkin pahimman olevan takana mutta ainakaan tuonnin kohdalla toipumista ei vielä heinä-elokuussa näkynyt. Viennin arvo vuonna 2008 ilman Sveitsiä oli arvoltaan 4,2 mrd. CHF. Kasvu edellisvuodesta oli 1,6 % (nominaalinen BKT). Suurimmat vientituoteryhmät Liechtensteinissä ovat koneet ja elektroniset laitteet 49,5 % sekä metallivalmisteet 18,9 %. Tuonnin arvo vuonna 2008 ilman Sveitsiä oli puolestaan 2,5 mrd. CHF. Kasvu edellisvuodesta oli noin 1,9 % (nominaalinen BKT). Suurimmat tuontituoteryhmät olivat viennin tavoin koneet ja elektroniset laitteet 37 % sekä metallivalmisteita 26,5 %.

Liechtensteinin vienti painottuu Länsi-Eurooppaan. Vuonna 2008 suora vienti Länsi-Eurooppaan oli 57,74 %. Viennin osuus Pohjois-Amerikkaan oli 12,11 % ja Koillis-Aasiaan 11,63 %. Suurimmat yksittäiset vientimaat ja niiden osuudet olivat Saksa 21,35 %, Yhdysvallat 11,54 %, Ranska 9,57 %. Kaakkois-Euroopan ja Koillis-Aasian vientiarvon kasvuvauhti oli suurin (+90,13 % sekä 59,2 % ). Liechtensteinin vienti Suomeen oli 0,58 %. Alueittain tarkasteltuna myös tuonti oli viennin tavoin suurelta osin painottunut Länsi-Eurooppaan 88,43 % -osuudella. Merkittävimmät yksittäiset Länsi-Euroopan maat olivat Saksa 41,12 % -osuudella ja Itävalta 34,33 % -osuudella.

Kansainväliset sopimukset

Sveitsin ja Liechtensteinin välisen tullisopimuksen johdosta kaikki Sveitsin tulleihin ja tullivapaan vyöhykkeen toteuttamiseen liittyvät lait pätevät Liechtensteinissä. Sveitsin kahdenväliset kauppa- ja tullisopimukset kolmansien valtioiden kanssa pätevät myös Liechtensteinissä. Sveitsillä on oikeus edustaa Liechtensteiniä näissä neuvotteluissa ja solmia Liechtensteiniä sitovia sopimuksia. Tullisopimuksen ja valuuttasopimuksen lisäksi Liechtensteinillä on useita muita kahdenvälisiä sopimuksia Sveitsin
ja yksittäisien kantonien kanssa.

Liechtenstein on mukana EFTA:ssa vuodesta 1991, ETA:ssa vuodesta 1995 ja WTO:ssa vuodesta 1995. EU:n lainsäädäntö pätee monelta osin Liechtensteinissä, mikä tarkoittaa, että maa on suurelta osin mukana EU:n sisämarkkinoilla. Lisäksi mukana olo ETA:ssa mahdollistaa tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaan liikkuvuuden, mikä on varsinkin rahoituspalvelujen toiminnalle ja kehitykselle ollut erityisen tärkeää. Liechtensteinin liittyminen Schengeniin on edelleen keskeneräinen. Sveitsi liittyi Schengeniin 12. joulukuuta 2008. Liechtensteinin piti liittyä Schengeniin 1. lokakuuta 2009 mutta Ruotsin sosialidemokraatit
pystyivät estämään liittyminen äänestämällä parlamentissa Ruotsin hallituksen ehdotusta vatsaan.

Sosiaalidemokraatit eivät halua Liechtensteinin liittyvän Schengeniin ennen kuin maa parantaa pankkiensa läpinäkyvyyttä. Sveitsin liittyminen ilman Liechtensteiniä pakotti maan muutoksiin rajavalvonnan osalta. EU ja Sveitsi ovat päässeet väliaikaisratkaisuun, joka tarkoittaa että Sveitsin ja Liechtensteinin rajalle ei laiteta tullipuomia vaan videovalvonta ja säännöllinen arviointi riittävät.

Työllisyys

Liechtensteinin työllisyysaste on poikkeuksellinen korkea muihin maihin verrattuna. Liechtenstein työllisti vuoden 2008 lopussa 33 600 henkilöä (+ 3,6 % edellisen vuoteen verrattuna), mikä suurin piirtein vastaa maan väkilukua (35 593). Syy korkeaan työllisyysasteeseen on että Liechtensteinin rajan ylittää päivittäin huomattava määrä ulkomaisia vierastyöläisiä etenkin Sveitsistä ja Itävallasta. Hieman yli puolet työllistetyistä on työssäkävijöitä ympäröivistä maista. Työllistetyistä 68 % oli muiden maiden kansalaisia. Liechtensteinin korkea tulotaso on luultavasti vaikuttava tekijä (esim. 4 % Sveitsiä korkeampi).

Työttömyys on perinteisesti ollut Liechtensteinissä alhainen. Kolmen vuoden laskun jälkeen työttömyys on 2009 vuoden alusta taantuman takia kuitenkin tasaisesti kasvanut. Elokuussa 2009 työttömyys oli 3 prosenttia. Työttömyys oli vuonna 2008 keskimäärin 2,3 %, joka tarkoittaa väestömäärässä 406 henkilöä. Ikäluokassa 15–24 vuotta työttömyys oli suurin (keskimäärin 3,3 %). Liechtensteinin kansalaisista 1,9 prosenttia oli työttömiä ja ulkomaalaisista 2,9 prosenttia oli työttömiä. Naisista 2,7
prosenttia oli työttömiä kun taas miehistä 2 prosenttia oli työttömiä. Suurimpia työllistäjiä ovat sektoreittain tarkasteltuna palvelut 55,4 % sekä tuotanto 43,5 %.

Liechtensteinin edellinen ulkoministeri Kieber-Beck on todennut, että Liechtenstein mielletään usein virheellisesti pelkäksi finanssikeskukseksi. Vain noin 15 % työllistetyistä työskentelee finanssisektorissa. Maatalous ja metsätalous työllistävät 1,1 % väestöstä. Koko 2000-luvun alun sektoreitten väliset osuudet ovat pysyneet suhteellisen samansuuruisina.

Vuonna 2007 Liechtensteinissä toimi 3 495 yritystä. Liechtensteinin erityispiirre on, että yritykset ovat henkilömäärältään pieniä. 87 % yrityksistä työllisti vuonna 2007 vähemmän kuin 10 henkilöä ja vain 18 yritystä työllistivät yli 250 työntekijää.

Pankkipalvelut

Pankkipalvelut ovat olennaisin osa Liechtensteinin rahoituspalveluja ja maassa toimii tällä hetkellä 15 pankkia, joista seitsemällä on ulkomaalainen omistaja. Pankit muodostavat yhdessä julkisesta ja muusta tuesta riippumattoman Liechtensteinin pankkiyhdistyksen (Liechtensteinischer Bankenverband), joka ajaa pankkien etuja ja pitää yllä suhteita pankkien toimintaan vaikuttaviin tahoihin. Yhdistys on kuulunut myös Euroopan pankkiyhdistykseen (European Banking Federation, EBF) vuoden
2006 alusta.

Pankkitoiminta itsessään on varsin keskittynyttä, koska 5 pankkia hoitaa yhteensä noin 85 % vallitsevasta omaisuudesta. Pankkialan kasvu on ollut viime vuosina nopeaa ja kilpailukykyistä. Pankkien taseen arvo vuonna 2008 oli 55,7 mrd. CHF. Pankkien hoidettavana oleva omaisuus oli yhteensä noin 120,8 mrd. CHF. Pankkien tärkein liiketoiminta perustuu yksityisiin pankkipalveluihin, jotka ovat pankkisalaisuuden nojalla suojattuja. Pankit Liechtensteinissä toimivat lisäksi läheisessä yhteistyössä ammattimaisten omaisuudenhoitajien kanssa. Liechtensteinissä toimivilla pankeille on lisäksi oma pääomasuoja (solid equity capital cover) sekä talletustakuu (deposit quarantee), mikä tekee tallettajan
kannalta talletuksista hyvin vakaita ja pankeista luotettavia.

Liechtensteinin pankit saivat finanssikriisistä huolimatta vuonna 2008 aikaan suhteellisen hyvän tuloksen. Finanssikriisi jätti kuitenkin jälkensä pankkimaailmassa arvonalennuksien, luottotappiovarauksien ja poistojen muodossa. Alhaisempi voitto (-35,7 %) ja pienempi hoidettava asiakasomaisuus (- 29,5 %) olivat myös seurauksia pankkien yhteissaldolle. Osamarkkinan kehitys oli vaikuttava tekijä asiakasomaisuuden supistumiseen. Lisäksi sijoittajien epävarmuus sai heidät siirtämään varoja muualle 4 mrd. CHF:n edestä. Pankkien yhteistase kasvoi kuitenkin 12 % edellisvuodesta. Lisäksi pankkien työllisyysaste kasvoi 6,1 %.

Pari toipumissignaalia on tullut tänä vuonna. Maan kolmen isoimman pankin (Landesbank, LGT ja VP bank) asiakasomaisuus kasvoi 4,6 % tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana positiivisen osakekehityksen vuoksi. Myös asiakasvarojen poissiirtäminen laski hieman.

Verotus

Maaliskuussa 2009 Liechtenstein, kuten moni muukin maa, ilmoitti hyväksyvänsä OECD:n läpinäkyvyyttä ja tietojenvaihtoa koskevat standardit verokysymyksissä. Hallitus korostaa, että pankkisalaisuudesta tullaan edelleen pitämään kiinni, mutta erottelusta veropetoksen ja veronkierron välillä luovutaan. Liechtenstein on OECD:n nk. harmaalla listalla, eli sen katsotaan kuuluvan niiden maiden joukkoon, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan OECD:n läpinäkyvyyttä koskevia standardeja, mutta
eivät vielä ole täysmääräisesti toteuttaneet tätä käytännössä. Liechtenstein on tiheään tahtiin allekirjoittanut sopimuksia elokuusta lähtien ja enää kaksi sopimusta puuttuu. 12 sopimusta vaaditaan harmaalta listalta pois pääsemiseksi.

Yksi Liechtensteinin tärkeimmistä veroista on arvonlisävero, jota se on kantanut tammikuusta 1995 saakka. Arvonlisäverotuslainsäädäntö pohjautuu Sveitsin vastaavaan lainsäädäntöön ja ALV on yleensä 7,6 %, mutta käytössä on myös 2,4 %:n alempi vero esimerkiksi ruokatavaroihin, lääkkeisiin ja lehtiin sekä 3,6 %:n vero majoituspalveluille. Sveitsi äänesti syyskuussa väliaikaisesta ALVkorotuksesta
8 prosenttiin. ALV-korotus tulee voimaan 2011.

Liechtensteinissä keskustellaan miten lisätulot ALV-korotuksesta käytetään. Edistyksellinen kansanpuolue FBP haluaa lisätulot käytettävän työttömyysvaakutukseen rahoittamiseen, etteivät palkkojen sivukustannukset nousisi, sekä toimenpiteisiin nuorisotyöttömyyttä vastaan.

Tärkeän osan Liechtensteinin tulo- ja omaisuusasioiden sääntelyä muodostaa verosopimukset Itävallan ja Sveitsin kanssa. Liechtensteinillä on sopimus Itävallan kanssa mm. kaksoisverotuksesta perintöverossa sekä keskinäisiä verosopimuksia eri Sveitsin kantonien kanssa, jotka sisältävät verovapauden julkisiin, hyvinvointi- ja hyväntekeväisyyslahjoituksiin. Sveitsin ja Liechtensteinin tullisopimuksesta
johtuen myös Sveitsin leimavero -laki soveltuu Liechtensteinissä. Liechtensteinin yritysverotus on edullinen ja maan kansantalous on tästä kilpailutekijästä hyvin riippuvainen.

Monet yritykset ovat Liechtensteinissä vain ns. postilaatikkofirmoja näistä veroeduista johtuen. Liechtensteinissä toimivat yritykset sekä ulkomaisten yritysten Liechtensteinissä toimivat sivukonttorit ovat Liechtensteinissä varallisuus- ja voittoverotuksen alaisia. Yritysverotuksessa veroprosentti pääomaverolle on 0,2 %. Voittovero riippuu nettotuloksen suhteesta pääomaan sekä voitonjaon suhteesta
verotettavaan pääomaan ja on 7,5 %:n ja 20 %:n välillä. Liechtensteinin tuloverotus vaihtelee 3,24 %:n ja 17,01 %:n välillä.

Liechtensteinin hallitus on vuodesta 2006 valmistellut verojärjestelmän uudistamista. Verojärjestelmän on tarkoitus pysyä myös tulevaisuudessa kansallisesti sekä kansainvälisesti houkuttelevana että kilpailukykyisenä ja yksinkertaisena. Pyrkimyksenä on kuitenkin ottaa paremmin huomioon yhtäpitävyys Euroopan Unionin verodirektiivien kanssa sekä mahdollisten kaksoisverotussopimusten solmiminen
tulevaisuudessa. Edistyksellinen kansanpuolue vaatii uuden verolain tulevan voimaan jo vuonna 2010.

Lisäksi Liechtensteinin hallitus on pannut vireille "rahastopaikka Liechtenstein 2011"-projektin. Liechtenstein näkee potentiaalia rahastoissa. EU:n tulevat uudistukset rahastoalalla (etenkin UCITS-IV), jonka tarkoitus on helpottaa rahastoyhtiöiden toiminta ja tarjota enemmän vaihtoehtoja sijoittajille, tulevat muuttamaan alaa ja Liechtenstein haluaa olla proaktiivinen tässä ja käyttää sitä hyväkseen mm.
tehostuneella markkinoinnilla.

Liechtensteinin ja Sveitsin pankkiyhdistykset kaipaavat myös muutoksia ja ne haluaisivat ottaa ennakkopidätysveron käyttöön ulkomaisilta pankkiasiakkailtaan. Pankit yrittävät täten säilyttää pankkisalaisuuden ja sen sijaan toimittaa alkuperämaille nimettömästi verotuloja. Sekä EU että OECD suhtautuvat kielteisesti tähän. Liechtenstein ehdotti jo kolme vuotta sitten ennakkopidätysveron käyttöönottamista Yhdysvalloille mutta ehdotus torjuttiin.

Kuva: O de Andrade, flickr.com, creative commons

Päivitetty 2.11.2009

Takaisin ylös