Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Edustustojen raportit, 1.10.2009 | Suomen suurlähetystö, Bukarest

Talouskriisi hallitsee Romanian politiikkaa

Romanian hallitus kaatui 1. lokakuuta. Se oli ollut puun ja kuoren välissä. Marraskuiset presidentinvaalit takaavat, ettei leikkauksia haluttaisi tehdä, mutta ulkomaiset rahoittajat vaativat uudistuksia. Tuoreimmat talouden tunnusluvut ovat reilusti heikompia kuin kevään pessimistisimmätkään arviot.

IMF:n tuoreimman ennusteen mukaan budjettivaje olisi tänä vuonna 7,3 % ja BKT:n lasku jopa 8,5 %. Romanian valuutta leu on menettänyt vuodessa viidenneksen arvostaan (kurssi euroa vastaan syyskuussa 2008 n. 3,5 RON, nyt yli 4,2 RON). Kuluttajille myönnetyissä lainoissa on laskua peräti 90 %, ja kansalaisten ostovoima on heikentynyt selvästi, mikä näkyy mm. asuntojen ja uusien autojen myynnin romahtamisena. Alkuvuodelle 2010 odotetaan runsaasti konkursseja, mutta jo vuoden jälkipuoliskolla kansantalouden ennustetaan lähtevän länsimaiden talouden vanavedessä lievään kasvuun, etenkin jos hallituksen uudistukset purevat.

IMF, EU, Maailmanpankki ja EBRD ovat myöntäneet maaliskuussa Romanialle 19,95 miljardin euron lainapaketin, mutta sen toisen erän maksatuksen ehtona hallitukselta vaadittiin sitoutumista jopa miljardin euron budjettisäästöihin. Tämä vastaa kaikkien valtion työntekijöiden yhteenlaskettua kuukauden palkkaa. IMF ei määritellyt, mihin toimenpiteisiin hallituksen tarkkaan ottaen tulee ryhtyä, vaan jätti sille vapaat kädet toimia säästöjen aikaansaamiseksi kuten parhaaksi näkee.

Demokraattis-liberaalien (PDL) ja sosiaalidemokraattien (PSD) yhteishallitus oli natissut liitoksissaan taloustilanteen ja presidentinvaalien paineessa. Hallitus kaatui 1. lokakuuta. Hallituksella oli vireillä kolme merkittävää uudistusta, jotka koskevat julkisten laitosten uudelleenjärjestelyä, valtionhallinnon työntekijöiden palkkauksen yhdenmukaistamista sekä koulutusjärjestelmää.

Uudistuspaketti oli tuotu parlamentin eteen poikkeusmenettelyllä. Poliitikot olivat kuitenkin jatkuvasti puun ja kuoren välissä, sillä IMF edellyttää lisätoimia ennen kolmannen lainaerän maksamista joulukuussa samalla, kun presidenttipeli 22.11. pidettävien vaalien alla jarruttaa kaikkien puolueiden intoa tehdä epäsuosittuja uudistuksia.

Valtionhallinnon alaisten virastojen ja laitosten osalta kaavaillaan yhdistämisiä ja lakkautuksia. Päätöksentekoa on mutkistanut se, että hallituspuolueiden oli jo hallitusta muodostaessaan erittäin vaikea saada sovittua näiden instituutioiden johtopaikkojen jakamisesta eivätkä ne ole olleet kovin halukkaita avaamaan kysymystä uudelleen. Myös julkisen sektorin uudenlaista taulukkopalkkajärjestelmää koskevan lain avulla pyritään hankkiutumaan eroon erittäin monimutkaisesta palkkabonusjärjestelmästä. Lisäksi kaikkein pienipalkkaisimpien asema kohenee, kun minimikuukausipalkka nousee lain myötä 705 euroon. Erityisesti opetusalalla ja oikeuslaitoksen piirissä lakiin kuitenkin suhtaudutaan äärimmäisen kriittisesti, sillä bonusten leikkaaminen vaikuttaa loppuvuoden ajan alentavasti näiden palkansaajaryhmien tulotasoon.

Pitkällisen keskustelun jälkeen on myös päätetty lomauttaa valtion koko henkilöstö syksyn aikana porrastetusti 10 päiväksi, millä lasketaan saavutettavan vajaan 400 miljoonan euron säästöt. IMF on vaatinut palkkojen ja eläkkeiden jäädyttämistä vuoteen 2010 saakka, mutta tästä huolimatta hallitus aikoo viedä läpi suunnitellun 2 %:n eläkekorotuksen lokakuun alussa. Tämä ns. "vaalieläke" on kustannuksiltaan noin 50 miljoonaa euroa. Hallitus ei ole tekemässä muutoksia tällä hetkellä voimassa olevaan 16 %:n tasaveroon eikä arvonlisäveroon, mutta asiantuntijat arvioivat, että verojen korottaminen voi käydä väistämättömäksi ensi vuonna.

Ennätyksellinen investointivuosi takana

Ulkomaisten investointien osalta viime vuosi (2008) oli noin 9 miljardilla eurollaan Romanialle kaikkien aikojen paras, mutta tänä vuonna ollaan jäämässä vain noin puoleen siitä. Ensi vuodesta odotetaan vielä heikompaa, kun potentiaaliset investoijat keskittyvät turvaamaan pääomiaan.

Hallitus pyrki rohkaisemaan uusia investointeja erityisesti infrastruktuurin (mm. moottoritiet, jätehuolto), maatalouden (mm. viininviljely) ja elintarviketeollisuuden, autokomponenttituotannon yrityspalvelujen sekä uusiutuvan energian tuotannon (tuulivoimapuistot, biodiesel) alalla. Romanian talouden merkittävänä heikkoutena on sen yksipuolisuus, ja viimeaikaiset investoinnit ovat parantaneet tilannetta vain vähän.

Aivan lähivuosien kehitystä on tällä hetkellä hyvin vaikea ennustaa, mutta hieman pidemmällä, noin 7-10 vuoden aikavälillä hallitus uskoi tekeillä olevien investointien kannattavuuteen, sillä esimerkiksi kiinteistöjä ja tonttimaata saa nyt huomattavasti viimevuotista halvemmalla. Monella alalla, mm. infrastruktuurin osalta, olisi tarvetta public-private partnership -hankkeille, mutta nämä ovat tähän saakka syystä tai toisesta ottaneet Romaniassa heikosta tuulta.

Korruptio edelleen EU:n huolena

Romanian ja Bulgarian EU:hun liittymisen yhteydessä käyttöön otettu erityinen yhteistyö- ja verifikaatiomekanismi (CVM), jonka tarkoituksena on seurata ja tukea ao. maiden kehittymistä erityisesti oikeuslaitoksen uudistamisessa, on herättänyt Romaniassa odotettua vähemmän keskustelua. Komission heinäkuun lopulla julkaisema tuorein CVM-raportti on otettu vastaan Romaniassa melko myönteisessä hengessä, koska siinä osoitetaan, että tarkastelujaksolla on tapahtunut selkeää edistystä etenkin edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti kiitettiin keväällä 2009 vireille pantua siviili- ja rikoslainsäädännön uudistusta. Heti raportin julkistamisen jälkeen käyty debatti, jossa hallitus ylpeili saavutuksillaan ja oppositio puolestaan pyrki käyttämään raportin osoittamia puutteita sisäpoliittisena lyömäaseena meneillään olevassa presidentinvaalikamppailussa, näyttää hiipuneen.

EU:n päätös mekanismin jatkamisesta toistaiseksi ei tosin ole hallitukselle ja poliitikoille mieleen, mutta romanialaisille tuntuu olevan tärkeintä, että havaitun myönteisen kehityksen valossa turvalausekkeiden mukaisia sanktioita ei olla edelleenkään ottamassa käyttöön. Mahdollisuus sanktioiden soveltamiseen poistuu kokonaan tämän arviointikierroksen jälkeen.

Muiden EU-maiden näkökulmasta mekanismin olemassaolo ja sitä kautta seurannan jatkuminen on erittäin tärkeää vähintäänkin moraalisen paineen ylläpitämiseksi Romanian hallitusta kohtaan, jotta se jatkaisi välttämätöntä uudistusprosessia. Samalla mekanismin onnistumista pidetään keskeisenä tekijänä arvioitaessa unionin tulevaa laajentumisprosessia. Kaikista rohkaisevista lausunnoista huolimatta Romanian todellista edistymistä EU:hun liittymisen jälkeen ei arvioida erityisen korkeaksi, ja esimerkiksi korruptiota pidetään yhä erittäin laajalle levinneenä ja vakavana ongelmana, joka pessimistisimpien näkemysten mukaan korjaantuu vasta sukupolvenvaihdosten myötä.

///Raporttia päivitetty 1.10. klo 15.15 Romanian hallituksen kaatumisen vuoksi.///
 

Päivitetty 1.10.2009

Takaisin ylös