Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 27.8.2009 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Itä-Tšadin ruoka-apu suomalaisjohdossa

Viileä, lääkärimäinen suhtautuminen tuo parhaita tuloksia katastrofitilanteissa, sanoo suomalainen Janne Suvanto. Hän johtaa Maailman elintarvikeohjelman (WFP) hätäapua Itä-Tšadissa. 

Darfurin pakolaisia Tshadissa. Kuva: WFPDarfurin pakolaisia Tshadissa. Kuva: WFP

Äkillisten luonnonkatastrofien lisäksi myös pitkittyneet, väkivaltaiset konfliktit ovat humanitaarisia hätätiloja. Keskiafrikkalainen Tšad on jo itsessään köyhä ja luonnonolosuhteilta haasteellinen maa. Darfurin konflikti on tuonut levottomuutta sekä pakolaisia sen itäosiin naapurimaan puolelta. Tällä hetkellä tilanne itäisellä rajaseudulla on suhteellisen vakaa, mutta Tšad tarvitsee ulkopuolista tukea pakolais- ja ruokaturvatilanteeseensa.

Janne Suvanto aloitti heinäkuun lopussa työnsä Tšadissa asemapaikkanaan maan neljänneksi suurin kaupunki Abéché. YK:n alaisen Maailman elintarvikeohjelman parissa hän on kuitenkin työskennellyt jo vuodesta 1997, jolloin pesti YK:n apulaisasiantuntijana vei hänet järjestön päämajaan Roomaan. Työssään WFP:ssä Suvanto on ehtinyt myös Balkanille, Irak-operaation pariin sekä tsunamin jälkeen Malediiveille ja Indonesiaan. Nyt hän vastaa Tšadin itäosien operaatiosta. 

Kaiken kaikkiaan WFP:n hätäapuoperaation piiriin Tšadissa kuuluu 800 000 ihmistä. Käytännössä ruoka-apua saa reilu puoli miljoonaa, joista hieman yli puolet on Darfurin pakolaisia. Tšadissa riittää myös maansisäisiä pakolaisia, jotka tarvitsevat ruoka-apua. Lisäksi WFP avustaa koululaisten ruokailua, lapsia, raskaana olevia tai imettäviä naisia ja pyörittää Food for work- ja Food for Training-ohjelmia.

WFP:n ruoka-avussa ruokapyramidin osa-alueet ovat tasapainossa: hiilihydraatit saadaan viljasta, proteiinit ovat kasviperäisiä - papuja ja palkokasveja - ja rasva vitaminoitua kasviöljyä. Näiden lisäksi ruokakoriin kuuluu sokeria ja jodioitua suolaa. WFP yrittää hankkia mahdollisimman paljon elintarvikkeita avustusmaasta tai lähialueilta. Mikäli tämä ei onnistu, ruoka hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta. "Jotkut maat kuten Yhdysvallat, lähettävät avun usein suoraan ruokana", valottaa Suvanto.

Liikkumisen haasteita

 Vajaan kuukauden Tšad-kokemuksella Suvanto toteaa operaation maassa mielenkiintoiseksi ja haasteelliseksi. "Olosuhteet ovat vaikeat. Maasta ei esimerkiksi löydy riittävästi kaupallista logistiikkaa, joten WFP:llä on omat kuorma-autot. Ne myös huolletaan omin voimin." Sadekaudella tiet maaseudulla eivät ole ajokelpoisia, minkä vuoksi ruokaa on varastoitu etukäteen kolmen kuukauden tarpeisiin. 

WFP:n avustusruokakori. Kuva: WFPWFP:n avustusruokakori. Kuva: WFP

Haasteensa tuo myös epävakaa turvallisuustilanne. YK:n turvallisuusluokituksessa Tšadin itäosat kuuluvat neljänteen eli toiseksi korkeimpaan luokkaan. Se tarkoittaa, että liikkuminen alueella ei ole suositeltavaa, ja kaikki turvallisuustoimet pitää ottaa huomioon.

"Toimistolta on lähdettävä viimeistään kello 18 ja vähintään kaksi autoa kerrallaan. Yhdeksän jälkeen illalla ei ulkona liikkumista suositella ollenkaan. Jos jostain syystä on välttämätöntä kulkea illalla, voimme pyytää poliisisaattuetta", Suvanto kertoo. "Liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös operaatioiden seurantaa ja arviointia. Esimerkiksi kentälle lähdettäessä täytyy olla saattue, jonka järjestäminen ei aina onnistu silloin, kun me sitä haluamme. Tämän vuoksi ei voi käydä kaikkialla, missä tulisi käydä", hän jatkaa.

Kylmänrauhallista ammattityötä

Humanitaarisesta työstä on tullut entistä haasteellisempaa. Enää YK:n tunnus ei toimi yleisesti hyväksyttynä suojakilpenä katastrofien keskellä. Vuonna 2008 satoja humanitaarisen avun työntekijöitä kuoli, kidnapattiin tai joutui väkivallan uhriksi kentällä toimiessaan.

Sana avustustyöntekijä kalskahtaa Suvannon korvaan. "Nuorena on hyvä olla idealismia, mutta se ei tässä työssä auta, sillä autettavia riittää loputtomiin. Kylmänrauhallinen, lääkärinotteinen suhtautuminen katastrofitilanteissa auttaa ja tuo tuloksia. Tämä on ammattityötä siinä missä muukin työ. Toki olen tyytyväinen, että saan tehdä töitä hyvän asian puolesta", Suvanto kommentoi.

Satu Seppänen

Kirjoittaja työskentelee korkeakouluharjoittelijana ulkoministeriön kehitysviestinnässä.
 

YK:n Maailman elintarvikeohjelma (WFP) on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka toimittaa ruoka-apua kehitysyhteistyöprojekteissa, pakolaisille sekä hätäapuna humanitaarissa hätätiloissa. Suomen yleisavustus WFP:lle on vuonna 2009 kuusi miljoonaa euroa. WFP on yksi Suomen ensisijaisesti tukemista järjestöistä.

 

Takaisin ylös