Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Raportit, 11.8.2009 | Suomen suurlähetystö, Mexico

Maailman markkinat: Meksiko

Meksikon talous on vakaalla pohjalla, inflaatio kohtuullinen ja luottokelpoisuus hyvä. Lisäksi Meksikon edullinen sijainti Pohjois- ja Etelä-Amerikan välimaastossa, jäsenyys NAFTAssa sekä laaja vapaakauppaverkosto vahvistavat sen asemaa. Suuri riippuvuus Yhdysvaltain markkinoista heikentää kuitenkin talousnäkymiä kansainvälisen taloustaantuman aikana.

Artikkeli on ilmestynyt Maailman markkinat 2009 -julkaisussa.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Hidas talouskasvu tyrehtymässä

Meksikon talous on ollut kasvusuunnassa vuodesta 2002 lähtien, mutta kasvu on ollut liian hidasta ratkaistakseen yhteiskunnallisia ongelmia tai vähentääkseen köyhyyttä. Vuonna 2008 bruttokansantuotteen kasvu oli vain 2,8 prosenttia ja sitä hidasti erityisesti loppuvuodesta alkanut taantuma.

Meksikon talous on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltojen taloudesta ja sen vuoksi pohjoisnaapurin taantuma heijastuu voimakkaasti myös Meksikoon. Kuluvana vuonna hallitus arvioi talouden supistuvan 3,3–3,7 prosenttia, mutta sitäkin pidetään varovaisena arviona. Tätä kirjoitettaessa Meksikoa riivaavan A(H1N1)-influenssaepidemian vaikutukset voivat supistaa taloutta vielä enemmän, ensiarvioiden mukaan 0,3–1,0 prosenttia. Influenssaepidemian pitkäaikaiset vaikutukset eivät ole ennakoitavissa esimerkiksi Meksikoon suuntautuvaan matkailuun, joka on maan neljänneksi tärkein tulonlähde öljyn, ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetysten ja suorien ulkomaisten investointien jälkeen. Meksikon valtionvarainministeriö arvioi vuodesta 2009 tulevan vaikean ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan talouden elpyminen alkaisi vähitellen vuonna 2010 talouden kasvaessa enintään prosentin verran.

IMF:n käyttämän ostovoimakorjatun bruttokansantuotevertailun mukaan Meksiko on nyt maailman 11. suurin kansantalous ja samalla maailman suurin espanjankielinen kansantalous. 108 miljoonan asukkaan Meksikon talous nousee näin väestöpohjansa ansiosta vertailussa ensimmäistä kertaa ohi Espanjan. Espanjan ostovoimakorjattu BKT on 30 620 dollaria henkeä kohden, kun se, Meksikossa on vain 14 750 dollaria.

Meksikon peso on menettänyt noin neljänneksen arvostaan vuoden 2008 elokuun jälkeen ja valtio on myynyt dollarivarantojaan suurempien heilahtelujen estämiseksi. Korjaavana toimenpiteenä Meksikon keskuspankki alensi korkoja tammikuussa.

Meksiko on 2000-luvulla noudattanut kestäviä makrotaloudellisia käytäntöjä. Hallitus on maksanut vakaasti valtion velkaa ja Meksiko on tällä hetkellä eräs vähiten velkaantuneista OECD-maista, velka on vain 11,5 prosenttia kansantuotteesta. Tämä luku ei kuitenkaan paljasta koko ulkoisen velan kuvaa, sillä valtion öljy-yhtiö PEMEX on ottanut paljon kansainvälistä velkaa investointiensa rahoittamiseksi. Meksikon ulkomainen kokonaisvelka vuonna 2008 oli 26,0 prosenttia BKT:sta. On myös huomioitava valtion kotimaisen velan voimakas kasvu. Kasvaneiden öljytulojen ja siirtolaisten rahalähetysten ansiosta maan valuuttavarannot kasvoivat viime vuonna 85,4 miljardiin dollariin ja Meksikolla on maailman 15. suurimmat valuuttavarannot. Meksikon valuuttavarannot ovat suuremmat kuin valtion velka.

Budjettialijäämä vuonna 2008 oli 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Meksikon keskuspankin noudattaessa tiukkaa rahapolitiikkaa myös inflaatio on pysynyt kohtalaisesti kurissa. Vuonna 2008 inflaatio nousi kuitenkin 6,53 prosenttiin pysyteltyään edeltävät vuodet kolmen–neljän prosentin tasolla. Inflaation kohoamiseen vaikutti erityisesti vuoden ensimmäisen puoliskon aikana maailmanlaajuinen elintarvikkeiden, etenkin viljojen ja maitotuotteiden, hinnannousu sekä myös tuotantokustannuksia kohottanut metallien ja energian hinnannousu.

Viime vuonna Meksikon viennin arvo oli 291 miljardia dollaria ja tuonnin arvo 308 miljardia dollaria. Vienti kasvoi 7,2 prosenttia ja tuonti 9,5 prosenttia. Suurin osa tuonnista ja viennistä perustuu kuitenkin Yhdysvaltain rajan yli tuotaviin maquiladorateollisuuden komponentteihin ja sinne takaisin
vietäviin valmiisiin tuotteisiin sekä raakaöljyyn. Koko viennistä noin 80 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltoihin ja Meksiko onkin Yhdysvaltojen toiseksi tärkein kauppakumppani Kanadan jälkeen. Tärkeimpiä vientiartikkeleja Yhdysvaltoihin ovat autot, televisiot, elektroniikka ja öljy.

Meksikon talous on riippuvainen Yhdysvaltojen taloudesta, joten tämän talouskasvun hidastumisella on vaikutuksia myös Meksikon talouteen. Meksikon omat sisämarkkinat ovat kuitenkin aiempaa dynaamisemmat, maassa on enemmän rahoitusta yksityiselle sektorille ja julkisen sektorin investoinnit ovat huomattavat infrastruktuuriin ja asuntoihin. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Meksikon pitää laajentaa vientimarkkinoitaan, alentaa energia- ja työvoimakustannuksia ja kasvattaa muualta kuin öljytuloista tulevaa verokertymää.

Suoria ulkomaisia investointeja on virrannut Meksikoon keskimäärin 17,2 miljardia dollaria vuodessa 1990-luvun puolivälistä lähtien, pääosin kokoonpanoteollisuuteen (maquiladorateollisuus) ja finanssisektorille. Meksiko vetää puoleensa ulkomaalaisia sijoituksia seuraavista syistä: maan strateginen sijainti Yhdysvaltojen naapurissa, vakaa dollarisidonnainen talous, maantieteellinen, kielellinen ja kulttuurillinen läheisyys muihin Latinalaisen Amerikan maihin, laaja vapaakauppa-verkosto, sijainti kahden valtameren välissä, suuri sisämarkkina (108 miljoonaa kuluttajaa ja nouseva elintaso), koulutettu ja edullinen työvoima, sekä runsaat luonnonvarat kuten öljy ja mineraalit. Viime vuonna investointeja tuli maahan 20 miljardia dollaria, 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suorista investoinneista noin 60 prosenttia oli kotoisin Yhdysvalloista.

Kestävän talouskasvun saavuttamiseksi meksikolaista yhteiskuntaa ja taloutta olisi kuitenkin uudistettava perusteellisesti. Uudistusten puutteessa Meksikon kilpailukyky on heikentynyt. Vuonna 2008 Meksiko oli kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa (WEF) 117 maan joukossa sijalla 60. Edellisvuodesta Meksiko putosi kahdeksan sijaa. Meksiko työskentelee aktiivisesti liiketoiminnan helpottamisen suhteen mutta vuonna 2008 voimaan tullut uusi yritysvero vaikutti siihen että Meksiko putosi sijalta 44 sijalle 56 Maailmanpankin Doing Business -raportissa.

Työttömyysaste on edelleen alhainen, 4,32 prosenttia vuoden 2008 lopussa, mikä ei tosin kerro koko totuutta, sillä maassa on vajaatyöllisyyttä eli työstä ansaittu palkka ei ole riittävä, työ on osa-aikainen tai se on harmaan talouden alueella.

Lainojen korkotaso on Latinalaisen Amerikan alhaisin, 5,69 prosentin luokkaa vuonna 2008 OECD:n mukaan. Tämä on luonnollisesti aktivoinut Meksikon sisämarkkinoita ja investointeja. IMF:n mukaan Meksikon ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden on Latinalaisen Amerikan korkeimpia, 14,750 USD. Meksikossa on edelleen suuret tuloerot, mutta maahan on muodostunut myös selvä keskiluokka: 8,36 miljoonaa meksikolaista ansaitsee yli 7,500 USD kuussa, 15,07 miljoonaa 3,100–7499 USD kuussa, 18,7 miljoonaa 1,100–3,099 USD kuussa, 35,1 miljoonaa 800–1,099 USD kuussa ja loput ansaitsevat alle 799 USD kuussa.

EU-vapaakauppasopimus teki Meksikon houkuttelevaksi suomalaisyrityksille

Meksikon ja EU:n vapaakauppasopimus on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien ja viimeiset tullit teollisuustuotteista poistuivat vuoden 2007 alusta. Suomalaisten yritysten mielenkiinto Meksikoa kohtaan on lisääntynyt sopimuksen seurauksena, vaikkakin viennin volyymissä on ollut suuria vuotuisia vaihteluja. Viime vuonna Suomen viennin arvo Meksikoon oli 179 miljoonaa euroa (vähennystä 10 prosenttia). Tuontimme Meksikosta kasvoi viisi prosenttia ja sen arvo oli jo 264 miljoonaa euroa. Suomen ja Meksikon välinen kauppa kääntyi vuodesta 2006 lähtien ylijäämäiseksi Meksikolle. Pääsyinä kaupan kääntymiseen Meksikolle ylijäämäiseksi olivat metallien hintojen nousu sekä matkapuhelimien, komponenttien ja moottoriajoneuvojen tuonnin kasvu.

Kokonaisviennistämme Meksiko edustaa 0,3 prosenttia. Suomesta Meksikoon vietiin etupäässä koneita ja kuljetuslaitteita (48 prosenttia viennistä) ja paperia (30,7 prosenttia) sekä kemiallisia tuotteita (7,8 prosenttia). Samoin tuonnista koneet ja kuljetuslaitteet olivat suurin ryhmä (67,9 prosenttia) sisältäen autoja (40,3 prosenttia) ja telekommunikaatiolaitteita (17,9 prosenttia). Lisäksi Meksikosta tuotiin Suomeen muun muassa raaka-aineita (17,5 prosenttia) esim. rautamalmi, kemikaaleja, erilaisia valmistustuotteita ja jonkin verran elintarvikkeita ja hedelmiä. Suomalaisyritysten välillinen vienti Meksikoon on arvioitu jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi suoraan vientiimme verrattuna. Osa siitä tapahtuu NAFTA-sopimuksen puitteissa Yhdysvaltojen kautta, ja osa Euroopasta, Yhdysvalloista tai muualta maailmassa sijaitsevilta tehtailta. Pari vuotta sitten Meksiko nousi Chilen ohi Suomen toiseksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi Latinalaisessa Amerikassa Brasilian jälkeen.

Meksikossa toimii noin 30 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä, joista kolmellatoista on maassa yksi tai useampi tuotantolaitos. Sen lisäksi noin 80 yrityksellä on Meksikossa paikallinen edustaja. Tällä hetkellä suurimmat työnantajat ovat Nokian matkapuhelintehdas ja Perloksen tehdas Reynosassa ja Elcoteqin tehdas Monterreyssä. Suorien suomalaisten sijoitusten määrä Meksikossa on Suomen Pankin tilastojen mukaan noin 250 miljoonaa euroa. Suomalaisyritysten palveluksessa on noin 6 500 työntekijää ja liikevaihto noin 800 miljoonaa euroa.

Suomen ja Meksikon välinen investointisuojasopimus astui voimaan elokuussa 2000. Kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus on ollut voimassa vuoden 1999 alusta lähtien.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Muuttuvatko puolueiden voimasuhteet vuoden 2009 vaaleissa?

Meksikon poliittinen järjestelmä rakentui 71 vuoden ajan yhden valtiopuolueen, Institutionaalisen vallankumouspuolueen (Partido Revolucionario Institucional, PRI) varaan. Meksiko on kuitenkin avautunut ja demokratisoitunut 2000-luvulla. Vuoden 2006 joulukuussa valtaan astunut Felipe Calderón on jo toinen presidentti, jonka taustapuolue ei ole PRI, ja puoluekentällä onkin kolme suurin piirtein tasavahvaa pelaajaa: Calderónin oikeistolainen PAN (Partido de Acción Nacional), PRI ja siitä aikanaan irronnut vasemmistopuolue PRD (Partido de la Revolución Democrática). Senaatin ja edustajainhuoneen vaaleissa PAN sai kolmanneksen äänistä ja PRD sekä PRI molemmat hieman alle 30 prosenttia. Presidentti Calderónin puolueella ei siis ole selkeää enemmistöä kongressissa, joten sen pitää hakea tukea muilta puolueilta joko tapauskohtaisesti tai jonkinlaisena koalitiona.

Presidentti Calderónin kahta ensimmäistä vuotta on sävyttänyt PRD:n ja puolueen presidenttiehdokas López Obradorin haluttomuus hyväksyä niukkaa vaalitappiota. Presidentin asema ja suosio ovat kuitenkin kauden aikana pysyneet suhteellisen vakaana, kun taas häiriköksi meksikolaisten silmissä leimautunut López Obrador on vetänyt myös puolueensa suosion alamaihin. Calderón on kyennyt viemään eteenpäin uudistushankkeita, joihin lukeutuvat verouudistus, vaalilain uudistus, energiareformi, oikeuslaitoksen uudistus sekä taistelu huumeita ja väkivaltaa vastaan. Kaikki uudistukset eivät pureudu syvälle ongelmien ytimeen, mutta niiden uskotaan kuitenkin vaikuttavan myönteisesti talouden dynaamisuuteen ja kilpailukykyyn.

Heinäkuussa 2009 järjestettävissä vaaleissa valitaan kongressin 500-paikkainen alahuone. Nämä vaalit ovat tärkeä mittari valtapuolueiden kannatukselle myös vuoden 2012 presidentinvaaleja ajatellen. Presidentin PAN-puolue on ennusteiden mukaan menettämässä suurimman puolueen asemansa entiselle valtapuolueelle PRI:lle, mikä saattaisi vaikeuttaa puolueiden välistä yhteistyötä lainsäädäntötyössä hidastaen myös uudistushankkeita. PRI:n tavoite on joka tapauksessa vuoden 2012 presidentinvaaleissa, jolloin se aikoo palata vallan kahvaan 12 vuoden tauon jälkeen.

Meksikolaisen yhteiskunnan ongelmia

Meksikolaisessa demokratiassa on edelleen selkeitä puutteita. Se näkyy ihmisoikeuksien loukkaamisena, viranomaisten (erityisesti poliisivoimien) mielivaltana sekä rankaisemattomuutena. Oikeuslaitos kaipaa kipeästi uudistamista varsinkin osavaltio- ja paikallistasolla, missä se on usein kytköksissä valtaapitäviin.

Korruptio on laajalle levinnyttä. Transparency Internationalin 180 maata vertailevassa korruptiotutkimuksessa vuonna 2008 Meksiko sijoittui sijalle 72. Meksikolaisista yrityksistä 43 prosenttia tunnustaa maksavansa säännöllisesti lahjuksia viranomaisille ja erilaisille valtionyrityksille. Yksi korruption seurauksista on piraattituotteiden massiivinen laiton maahantuonti ja tuotanto, joka puolestaan ruokkii yhä suuremmaksi kasvanutta harmaata taloutta. Parina viime vuonna pääkaupungissa on tehty näyttäviä iskuja piraattituotteiden ja varastetun tavaran myyntipisteisiin osana nykyhallinnon laajempaa järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan vastaista taistelua.

Meksikossa vallitsee tiedotusvälineiden vapaus, joka ei kuitenkaan käytännössä aina toimi. Kriittiseen lehdistöön kohdistetaan varsinkin syrjäisemmissä osavaltioissa lujaakin painostusta. Freedom Housen 195 maan lehdistönvapausvertailussa vuonna 2008 Meksiko sijoittui sijalle 106. Vuodesta 2000 lähtien Meksikossa on murhattu yli kolmekymmentä toimittajaa. Murhien taustalla on useimmissa tapauksissa maata vaivaava huumerikollisuus, joka on levinnyt pohjoisrajalta eri puolille maata. Siihen kytkeytyy usein myös paikallisten poliisivoimien korruptio ja joskus myös suoranainen yhteistoiminta huumemafioiden kanssa. Mafioiden reviiritaistelu vaati lähes kuusi tuhatta uhria pelkästään vuoden 2008 aikana eikä väkivalta ole osoittanut taantumisen merkkejä vuoden 2009 alkupuolella. Väkivalta ja rikollisuus — järjestäytynyt ja tavallinen — on ulkomaalaisten yritysten pysyvä huolenaihe.

Edellä olevasta huolimatta on todettava, että Meksiko on yhteiskunnallisesti vakaa maa, jos sitä vertaa useimpiin alueen maihin. Valtava, pääasiassa laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on toiminut tärkeänä sosiaalisten paineiden varaventtiilinä; vuosittain lähes puoli miljoonaa meksikolaista muuttaa Yhdysvaltoihin, näistä 300.000 laittomasti. Lisäksi siirtolaisten lähettämät rahalähetykset elättävät kyliin jääneet sukulaiset. Rahalähetysten arvo vuonna 2008 oli 25 miljardia dollaria, mutta FMI arvioi Yhdysvaltain taantuman laskevan määrää 10 prosentilla vuoden 2009 aikana. Yhdysvalloissa latinoväestön työttömyys on kohonnut vuoden 2008 helmikuun 6,3 prosentista vuoden 2009 helmikuuhun mennessä 10,9 prosenttiin. Yhdysvalloissa rakennusteollisuus on perinteisesti työllistänyt huomattavan osan maahanmuuttajista.

Standard&Poor´s sijoittaa maan riskiluokituksessaan luokkaan BBB, joka on yhdeksäs 23-portaisella asteikolla. Finnveran maaluokituksessa Meksiko kuuluu luokkaan 2/7 (hyvä maksukyky).

Sääntely-ympäristön kehitys

Rakenteelliset uudistukset tarpeen

Meksikolla ja presidentti Calderónin hallinnolla on monia haasteita edessä: talouskasvun ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttäisivät työreformia, veroreformia, energiareformia sekä opetus- ja oikeussektoreiden reformeja. Hallituksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana monia uudistushankkeita saatiinkin liikkeelle, mutta poliittisen konsensuksen hinta oli se, että ne jäivät sisällöltään vielä köykäisiksi.

Opetussektorin kehittäminen on avainasemassa: Meksikon inhimillisen pääoman arvo on OECD-maiden alhaisin, opetusjärjestelmä on tehoton ja resurssit väärin suunnattuja. Pohjois-Meksikossa työvoima on huomattavasti koulutetumpaa kuin etelässä ja osavaltioiden koulutusbudjetit vaihtelevat suuresti. Osavaltioilla on yhteisohjelmia tehtaiden kanssa ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseksi.

Valtion tulojen kasvattamiseksi veropohjaa laajentava veroreformi hyväksyttiin syyskuussa 2007 Meksikon kongressissa. Aiemmin verotulot muodostivat vain 10–12 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vain pieni osa, kolmisen miljoonaa kansalaista 45 miljoonasta työikäisestä, maksaa ylipäätään tuloveroa. Verokertymä on OECD- maiden matalin. Myös veronkierto on Meksikon yrityksissä kaksinkertainen OECD-maiden keskiarvoon verrattuna. Veroreformin tavoitteena on nostaa verokertymää 11,7 miljardilla dollarilla ja taistella harmaata taloutta vastaan. Tärkein osa reformia on uusi kiinteä yritysvero (“Impuesto Empresarial a Tasa Unica”), joka korvaa aiemman omaisuusveron. IETU oli 16.5 prosenttia vuonna 2008, se nousi 17 prosenttiin vuonna 2009 ja nousee edelleen17.5 prosenttiin seuraavina vuosina.

Meksiko on maailman 6. tärkein öljyntuottajamaa, sen päivittäinen öljyntuotanto on 2,8 miljoonaa tynnyriä. Kansallisen öljy-yhtiön PEMEX:in palveluksessa on 141,000 työntekijää ja liikevaihto oli 103 miljardia dollaria vuonna 2007. PEMEX tarvitsee kipeästi uutta teknologiaa, sillä Cantarellin lähteen öljyvarannot ovat ehtymässä ja Meksikon pitää pystyä hyödyntämään alueellaan olevia syvänmeren öljyvaroja. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi öljysektorin uudistus on välttämätön ja Meksikon kongressi hyväksyikin lokakuussa 2008 PEMEXin uudistamista koskevan lakipaketin. Se mahdollistaa yksityiset investoinnin öljyreservien kartoituksessa ja öljyntuotannossa, mutta ei jalostuksessa, kuljetuksessa tai varastoinnissa. Uudistusten myötä PEMEX voi ryhtyä hankkimaan syvänmerenporauksessa tarvittavaa teknologiaa ja rahoitusta, mutta nähtäväksi jää, vetävätkö hankkeet ulkomaisia sijoituksia puoleensa.

Valtaosa kaupasta vapaakauppajärjestelyjen piirissä

Meksikon vientiä tukee kattava vapaakauppasopimusverkosto, joka kattaa 45 maata ja 1,3 miljardia kuluttajaa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Israelissa ja Japanissa. Yli 90 prosenttia Meksikon kaupasta kuuluu vapaakauppasopimusten piiriin. Tuontitullit ovat 0 ja 35 prosentin välillä.

EU:n ja Meksikon välinen vapaakauppasopimus on osa laajempaa, joulukuussa 1997 allekirjoitettua assosiaatiosopimusta, joka sisältää taloudellisen kanssakäymisen lisäksi poliittisen dialogin ja kehitysyhteistyön. Sopimus parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa Meksikon markkinoilla, joille Yhdysvalloilla ja Kanadalla on NAFTA:n ansiosta tulliton pääsy. EU:n ja Meksikon välinen vapaakauppasopimus ei kuitenkaan kata Yhdysvaltain kautta tapahtuvaa tuontia Meksikoon.

Meksiko hyväksyttiin vuonna 2004 Mercosurin assosiaatiojäseneksi, jonka avulla se saa osakseen suosituimmuuskohtelun. Meksikon talouselämällä, varsinkin maataloudella, on hyvin rajoitettu intressi neuvotella vapaakauppasopimus pahimman kilpailijansa Brasilian kanssa.

Keväällä 2009 Meksiko sääti rangaistustullit eräille yhdysvaltalaistuotteille Yhdysvaltain rikottua NAFTA:an liittyviä tavarankuljetussopimuksia. Yhdysvallat keskeytti sovitun pilottikokeilun, jonka piti olla esivaihe meksikolaisrekkojen päästämiseksi raja-alueen ulkopuolelle kuljettamaan meksikolaistuotteita Yhdysvaltojen sisälle. Vastavetona Meksiko sääti 10-45 prosentin tullit yhteensä 90 amerikkalaistuotteelle, joiden viennin arvo oli viime vuonna 2,4 miljardia dollaria.

Dohan kauppaneuvottelukierroksella Meksiko on suuren taloudellisen potentiaalinsa mukainen toimija. WTO:ssa Meksiko kuuluu useisiin ryhmittymiin kuten maataloudessa G20:een ja teollisuustuoteneuvotteluissa keskiryhmään. Pääosin nousevista kehitysmaista koostuvan G20:n yhteistyö keskittyy maatalousneuvotteluissa vaatimuksiin kotimaisen tuen leikkaamisesta ja vientitukien poistamisesta. Dohan kierroksella Meksikon edustaja toimii puheenjohtajana palvelukauppaneuvotteluissa.

EU-teollisuustuotteiden tullit poistuneet kokonaan, tekniset kaupanesteet ongelmana

EU:n ja Meksikon välinen vapaakauppasopimus poisti vuoden 2007 alusta lähtien EU:n teollisuustuotteisiin kohdistetut tullit. Meksikon teollisuustuotteiden vienti EU:n alueelle on ollut tullitonta vuoden 2003 alusta lähtien. Vuoteen 2010 mennessä lähes 95 prosenttia Meksikon maatalouden tuotteista pääsee EU:n alueelle tullivapaasti. Vastaavasti noin puolet EU:n maatalousviennistä Meksikoon tulee silloin tullivapaaksi.

Sopimus kattaa tullien lisäksi palvelujen vapauttamisen, julkisten hankintojen avaamisen, kilpailua, investointeja ja henkistä omaisuutta koskevat säännöt sekä riitojenratkaisumekanismin. EU ja Meksiko ovat sopineet neuvotteluista maatalouden, investointien ja palvelujen jatkovapauttamisesta. Neuvottelut eivät ole edistyneet toivotulla nopeudella.

Meksikon ja Suomen välistä kauppaa ovat jossakin määrin vaikeuttaneet kansalliset tekniset vaatimukset. Monissa tapauksissa ulkomaisia testituloksia ei hyväksytä vaan ne täytyy toistaa paikallisesti, mikä voi viedä runsaasti aikaa. Myös tarpeettoman laajaa dokumentaatiota edellytetään.

Meksiko on ollut viime vuosina varsin usein osapuolena polkumyyntikiistoissa, joita sillä on useita erityisesti Yhdysvaltojen, mutta lisääntyvästi myös Kiinan kanssa. Tavarakaupan esteistä on mainittava myös vanhentunut tullilainsäädäntö, johon pyritään saamaan korjaus. Ennen kaikkea halutaan vähentää nykyisiä muihin kuin tariffeihin liittyvää ylisäännöstelyä ja selkeyttää tariffiluokitusta, joka on aiheuttanut ongelmia viejille.

Meksikon hallitus taistelee energisesti huumeliigoja ja muita järjestäytyneitä rikollisorganisaatioita vastaan. Sekä julkinen että yksityinen sektori hakevat kuumeisesti erilaisia ratkaisuja ja sen vuoksi turvallisuus - ja maanpuolustussektori on yksi dynaamisimpia aloja kasvaen noin 12,5 prosenttia vuodessa.

Toinen voimakkaasti kasvava sektori on ICT, joka on kasvanut moninkertaisesti maan talouteen verrattuna, vuonna 2008 se kasvoi 39 miljardia dollaria. Mobiilisektori kasvaa noin 20 prosenttia vuodessa; maassa on yli 20 miljoonaa kiinteää puhelinliittymää ja helmikuussa 2009 ylitettiin 80 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Myös tietoturvallisuusala on kasvanut 25 prosentin luokan vuosivauhdilla.

Öljysektori tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaistoimittajille. Öljyn- ja kaasuntuotannon lisäksi Meksikossa on myös öljynporauslauttojen valmistusta. Valtion öljy-yhtiö Pemex on ilmoittautunut rakentavansa 47 uutta öljynporauslauttaa ja investoivansa 45,3 miljardia dollaria tuotantoon ja poraukseen seuraavien vuosien aikana. Norjalla on useita off shore -yhteistyöprojekteja Meksikon kanssa.

Vuonna 2008 Meksikossa valmistettiin 2,1 miljoonaa autoa. Meksikon autontuottajien yhdistyksen arvion mukaan maailmanlaajuinen talouskriisi supistaa autotuotantoa 25 prosentilla vuoden 2009 aikana.

Meksiko panostaa uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja Etelä-Meksikossa on menossa huomattavia tuulivoimaprojekteja ja Pohjois-Meksikossa aurinkoenergiahankkeita. Valtio promovoi energian säästöä edistäviä projekteja.

Metsäsektori on kehittynyt merkittävästi kaupallisen istutusmetsätoiminnan myötä ja tällä hetkellä Meksikossa on 110,000 hehtaaria istutusmetsää (pääosin eukalyptusta), joka tulee olemaan korjuuvaiheessa seuraavien vuosien aikana. Sen takia Meksikossa tulee olemaan akuutti tarve mekaaniselle metsänkorjuukalustolle. Meksikon istutusmetsäpotentiaalin arvioidaan olevan 4,5 miljoonaa hehtaaria ja valtio investoi voimakkaasti metsäsektoriin. Meksikon kaivosteollisuus on kasvussa ja esimerkiksi kanadalaiset, intialaiset ja kiinalaiset ovat investoineet Meksikon kaivosteollisuuteen. Meksiko on kymmenen tärkeimmän tuottajan joukossa seitsemässä eri mineraalissa.

Meksikon valtio on investoinut huomattavasti ilmailuteollisuuden rakentamiseen Meksikossa. Tällä hetkellä sektorilla on 125 yritystä (monet kansainvälisiä) ja 16,500 työntekijää.

Meksikon rakennussektori on kasvanut jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana, vuonna 2008 sektori kasvoi 15 prosenttia. Maassa on tarve 6 miljoonalle erityisesti pienituloisille tarkoitetuille asunnoille. Koko rakennussektorin odotetaan kasvavan 10 prosentin vuosivauhdilla. Uusi nopeasti kasvava sektori on vapaa-ajan asunnot ja vanhainkodit, tämä segmentti kasvoi 18 prosenttia viime vuonna. Konepaja- ja raskasteollisuuden alojen yritykset teettävät komponentteja alan 300 000 yrityksessä, joista monet täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset. Terveydenhuollon alalla on mahdollisuuksia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yksityinen sektori on jakautunut low end ja high end -toimijoihin, jotka hakevat erilaisia ja erihintaisia ratkaisuja. Meksikossa on yli 108 miljoonaa asukasta ja kasvava keskiluokka, joka suosii terveellisiä ja luonnonmukaisia elintarvikkeita. Meksiko on maailman toiseksi suurin pullotetun veden ja virvoitusjuomien markkina Yhdysvaltojen jälkeen.

Hallitus on lupautunut tekemään huomattavia infrastruktuuriuudistuksia, joiden joukossa on autoteitä, rautateitä, satamia, lentokenttiä ja telekommunikaatioinfrastruktuuria. Vuosina 2007–2012 infrastruktuurin kehittämiseen aiotaan investoida noin 20 miljardia dollaria, josta kahden kolmasosan on tarkoitus tulla yksityiseltä sektorilta.

Kansallisen vesikomission vuoden 2008 budjetti on ennätyssuuri 1,7 miljardia dollaria, sillä presidentti Calderón on lupautunut nostamaan jäteveden puhdistamisastetta vuoteen 2012 mennessä yli 60 prosenttiin tämänhetkisen 36 prosentin puhdistusasteen asemesta.

Parhaaksi koettu tapa saada jalansijaa Meksikon markkinoilla on huolella valitun paikallisen edustajan kautta.

Sääntely-ympäristön kehitys

Investointien sääntely

Investointien sääntelynormisto on kansainvälisellä mittapuulla varsin liberaali. Ulkomaisia investointeja koskeva investointilaki sallii ulkomaisen investointipääoman liittämisen osaksi kaikkien yritysten osakepääomaa. Laki sallii erityyppisten käyttöomaisuuksien oston, uusien taloudellisten aktiviteettien aloittamisen sekä uusien tuotantomallien lanseeraamisen. Laki sallii myös uusien yritysten avaamisen ja johtamisen sekä vanhojen laajentamisen ja uudelleen sijoittamisen, lukuun ottamatta tiettyjä turvattuja sektoreja.

Investointeja haittaa monimutkainen yrityksen perustamiseen ja toiminnan ylläpitämiseen liittyvä byrokratia. Energiasektorin (öljy ja sähkö) lisäksi rajoituksia ulkomaiselle omistukselle on seuraavilla sektoreilla: telekommunikaatio, ilmailu- ja vakuutusala, maakuljetus, bensiininmyynti, nestekaasun jakelu sekä tv- ja radiotoiminta.

Kannustinohjelmat vaihtelevat osavaltioittain ja kunnittain. Meksikoon investoimista harkitsevan yrityksen kannattaa ehdottomasti tehdä tarkka ja laaja selvitys eri osavaltioiden tarjoamista ehdoista ja kannustimista ja kilpailuttaa niitä keskenään, kuten myös ottaa selville osavaltion sopivuus liiketoiminnalle (alihankkijaverkosto, työvoiman koulutus ja saatavuus, logistiikka ja tuotantokustannukset). Meksikossa toimivien ulkomaisten yritysten tuotto on saman valtionverotuksen alla kuin vastaavien meksikolaisten yritysten tuotto. Vero on suuruudeltaan 28 prosenttia.

Muut sääntely-ympäristön kysymykset

Liiketoimintaa vaikeuttavat muun muassa byrokratia, kilpailun puute erityisesti telekommunikaatiosektorilla, kallis energia sekä vaativa työlainsäädäntö (työttömyysturvajärjestelmän puuttuessa esimerkiksi irtisanottavalle on maksettava kolmen kuukauden palkka sekä 20 päivän palkka jokaisesta työvuodesta).

Julkiset hankinnat jakautuvat yhtäältä liittovaltion hankintoihin ja toisaalta osavaltioiden ja kuntien hankintoihin. Jälkimmäisten osalta on huomioitava, että kukin osavaltio määrittelee oman hankintasääntönsä, joka usein suosii paikallisia toimittajia. Liittovaltion hankinnat jakaantuvat kotimaisiin ja kansainvälisiin hankintoihin. Edellisten osalta vaaditaan vähintään 50 prosenttista kotimaisuusastetta. EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksesta johtuu, että EU-yrityksille annetaan suurin piirtein sama pääsy kuin NAFTA-maiden yrityksille. Voidaan sanoa, että koko maan julkisista hankinnoista (ml. valtionyhtiöt) EU-mailla on pääsy 70–80 prosenttiin.

Yleisarvio

Meksikon maantieteellinen sijainti ja NAFTA-jäsenyys ovat suuria etuja. Laaja vapaakauppaverkosto ja sijainti Pohjois- ja Etelä-Amerikan välimaastossa lisäävät maan vetovoimaa. Meksikossa on edullinen ja koulutettu työvoima, 108 miljoonaa asukasta ja runsaasti luonnonvaroja.

Presidentti Felipe Calderón on alkanut toteuttamaan talouskasvun ja kilpailukyvyn edellyttämiä energia-, telekommunikaatio-, työ-, vero-, ja oikeuslaitoksen uudistuksia, ja valtapuolueiden yhteistyön avulla niitä on saatukin liikkeelle. Kesän 2009 edustajainhuoneen vaalit muuttanevat puolueiden välisiä valtasuhteita, mikä heijastuu myös presidentin asemaan ja uudistusten läpivientimahdollisuuksiin.

Meksikon talous on uuden hallituksen aikana säilynyt vakaana. Inflaatio on pysynyt kohtuullisella tasolla ja maan luottokelpoisuus on hyvä. Verokertymän kasvattaminen olisi peruspalveluiden, koulutustason, tutkimuksen ja teknologisen innovaatiotason kehittämisen kannalta tärkeää ja valtion riippuvuutta öljytuloista tulisi vähentää. Kansainvälinen ja erityisesti Yhdysvaltoja koetteleva taantuma synkentää Meksikon talouden näkymiä, joiden kirkastumisen edellytyksenä on Yhdysvaltojen talouden lähteminen nousuun.

Ulkomaisten yritysten huolenaiheina ovat maan turvallisuustilanne, rikollisuus, oikeusjärjestelmän tehottomuus sekä yritystoimintaa hankaloittava byrokratia. Laajamittainen korruptio on myös merkittävä ongelma.

Artikkeli on luettavissa graafisine esityksineen Maailman markkinat 2009 -julkaisusta.

Kirjoittaja Nina Jaakkola työskentelee Finpron vientikeskuksen päällikkönä Meksikossa ja toienn kirjoittaja Seppo Tunturi ministerineuvoksena Suomen Méxicon suurlähetystössä.

 

Päivitetty 11.8.2009

Takaisin ylös