Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 10.8.2009 | Suomen suurlähetystö, Kiova

Maailman markkinat: Ukraina

Ukrainan pitkään jatkunut talouskasvu taittui ja maa painui maailmantalouskriisin mukana syvään taantumaan. Ukraina oli ensimmäisten hakijoiden joukossa pyytämässä IMF:n tukilainaa kriisistä selviämiseen. Vuosi 2009 tulee olemaan vaikea Ukrainan taloudelle. Jatkuva poliittinen valtatataistelu tiivistyy vaalien alla, mikä ei helpota kriisistä selviämistä. Nousun uskotaan alkavan vuoden 2010 aikana.

Artikkeli on ilmestynyt Maailman markkinat 2009 -julkaisussa.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Maailmantalouden syvä taantuma iski Ukrainan polvilleen

Pitkää nousukautta elänyt Ukraina on ajautunut ensimmäiseen kapitalistiseen talouskriisiinsä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden notkahdus ei jättänyt Ukrainaa ulkopuolelleen. Kriisi ja sen aiheuttama jyrkkä lasku markkinoilla yllätti niin poliitikot kuin tutkijatkin. Vuoden 2009 talousnäkymät Ukrainassa ovat synkät ja maa on taantumassa.

Jo ilman maailmanlaajuisia ongelmiakin Ukrainan tilanne oli muuttunut vaikeaksi talouden ylikuumentumisen vuoksi. Tärkeimpinä kotitekoisina syinä tilanteen kriisiytymiseen Ukrainassa olivat ennätyksellinen vaihtotaseen 12,5 prosentin vaje, nopeasti lisääntynyt ulkomainen velka ja sen lyhennykset vuonna 2009 sekä kehittymätön ja heikko pankkisektori.

Maailmanmarkkinoiden näkymistä johtuen viennistä elävän Ukrainan tulevaisuutta on tällä hetkellä vaikea ennustaa. Viennin vaikeudet ulottuvat yhä laajemmin kotimarkkinoille, sillä vientitulot vähentyvät samaan aikaan kun ulkomaiset sijoittajat vetävät rahojaan maasta. Ukrainan pankkisektori on ajautunut asiakkaitten ongelmien vuoksi ahtaalle eikä poliittinen valtataistelu ei helpota tilanteesta selviytymistä.

Maailman talouskriisin alkaessa Ukraina oli ensimmäisiä maita, jotka vaipuivat taantumaan. Jo kriisin alkuvaiheessa maa kääntyi IMF:n puoleen neuvotellakseen talouden romahtamista estävän tukilainan ehdoista. IMF ja Ukrainan hallitus sopivat 16,4 miljardin USD tukipaketista, joka maksettaisiin useassa erässä sitä mukaa, kun Ukraina toteuttaa lainan ehtoina olevat toimenpiteet. Ensimmäinen erä maksettiin marraskuun lopulla 2008. Toisen erän maksamiseen liittyvät neuvottelut jatkuivat huhtikuussa 2009.

Talouden tunnusluvut negatiivisiksi

Jo useita vuosia Ukrainan talouskasvu on ollut 7 prosentin luokkaa. Talouskasvua ei tänä vuonna nähdä. Syksyllä 2008 kaikki pysähtyi ja vuoden kasvu hidastui heikon viimeisen neljänneksen vuoksi 2,1 prosenttiin. Vuonna 2009 talouskasvun odotetaan olevan negatiivinen (-5,5 prosenttia). Näkymät ovat kehnot, sillä sekä metalli- että kemianteollisuuden markkinat eivät vedä ja maan tärkeimmän vientimaan eli Venäjän kysyntä on hiljentynyt öljyn markkinahintojen romahdettua. Talouskasvun uskotaan jatkuvan vuonna 2010 tai viimeistään 2011.

Inflaation odotetaan laskevan, mutta se säilyy edelleen korkealla. Viranomaiset uskovat inflaation putoavan tänä vuonna 9,5 prosenttiin, mutta tutkijoiden arviot vaihtelevat 14,2–17,5 prosentin välillä. Vuonna 2008 inflaatio päätyi 22,3 prosenttiin.

IMF:n kriisilainapaketin yhtenä ehtona oli kiinteästä valuuttakurssista luopuminen. Kun vuoden 2008 maahan virtasi ulkomaista valuuttaa niin paljon, että keskuspankki saattoi jopa revalvoida hrivnaa, kääntyi tilanne syksyllä nopeasti toiseen suuntaan.

Keskuspankin päästettyä hrivna kellumaan, laski sen arvo suhteessa dollariin ja euroon muutamassa kuukaudessa yli 45 prosenttia. Voimakas devalvaatio korjasi nopeasti vaihtotaseen positiiviseksi kevään 2009 kuluessa. Vaikka hrivnan kurssi on vakiintunut maaliskuun aikana, ovat paineet hrivnaa kohtaan edelleen korkeat, sillä yksityissektorilla on paljon valuuttaluottoja, jotka erääntyvät vuoden 2009 aikana.

Ukrainan valtio velkaantunut maltillisesti - riskit yrityssektorilla

Kevään 2009 aikana luottamus Ukrainan velanhoitokykyyn on heikentynyt selvästi ja maan luottoluokitus on laskenut. Ukraina on sijoitettu rahoitusriskien osalta maailman 10 huonoimman maan joukkoon. Tilanne ei kaikkien mielestä ole näin vakava. PMI Tymoshenko kumoaa arviot siitä, että maa olisi ajautumassa maksuvaikeuksiin. Valtionvelka oli syksyllä 2008 n. 11 prosenttia BKT:sta ja vaikka se on noussut kevään 2009 aikana 16 prosenttiin, määrää ei voi pitää kriittisenä. Näin arvioi myös arvostettu Itä-Euroopan taloustutkija Anders Åslund. Osa tutkijoista näkee suurimmat riskit maksuvaikeuksiin ajautumisesta erityisesti suuria valuuttaluottoja ottaneilla valtion yrityksillä ja yksityissektorilla. Yksityissektorin velkaantumisaste oli vuoden 2008 lopussa n. 52 prosenttia BKT:sta. Luvun arvioidaan nousevan vuoden 2009 aikana 65 prosenttiin.

Valtion velkaantumisaste on matala, mutta verotulojen merkittävä vähentyminen on haastavaa budjettikurin ylläpitämiseksi, sillä vaalivuoden aikana tuskin ajetaan läpi kaikkia niitä päätöksiä, joita kansantalouden tervehdyttäminen edellyttäisi. Harmaatalous tulee kasvamaan, mikä johtaa valtion tulojen pienentymiseen entisestään. Suuret haasteet kohdistuvat erityisesti eläkerahastoon, jonka tuotot pienenevät. Rahaston tasapainottaminen saattaa muodostua suureksi rasitteeksi valtion budjettiin kuluvan vuoden aikana

Pankkisektori vaikeuksissa

Yhä useammat yritykset ovat joutuneet lykkäämään lainojen lyhennyksiä, mikä asettaa maan liikepankit tukalaan tilanteeseen. IMF:n tukipaketin rahoituksesta merkittävä osa meneekin pankkien likviditeetin turvaamiseen. Osa maan johtavista pankeista on jo ajautunut keskuspankin ohjaukseen ja pankkisektorin näkymät vuodelle 2009 ovat epävarmoja. Maassa toimii nykyisellään yli 180 pankkia ja konkursseja on väistämättä edessä. Tilanteen pankkien kannalta tekee vaikeaksi myös se, että yleisen luottamuspulan seurauksena kuluttajat nostavat talletuksiaan tileiltä. Parantaakseen likviditeettiään pankit kilpailevat talletuksista, mikä on nostanut entisestään korkeaa korkotasoa. Pankkien vaikeudet ovat jäädyttäneet rahoitusmarkkinat, mikä aiheuttaa ongelmia monille yrityksille ja on käytännössä pysäyttänyt suuren osan investointiohjelmista.

Ukrainan talouden selkärankana olevan terästeollisuuden näkymät ovat synkät ja nykyisessä taloustilanteessa ennustaminen muutamien kuukausien päähän on mahdotonta. Suuret teräksen tuottajat uskovat kuitenkin, että taantuman päättyessä ja nousun alkaessa, on Ukrainan terässektori suuren devalvaation vuoksi hinnoiltaan erittäin kilpailukykyinen maailman teräsmarkkinoilla.
Työvoimapula Ukrainassa on päättynyt. Talouskriisi pakottaa yritykset kustannussäästöihin, mikä johtaa väistämättä yhä useammin irtisanomisiin ja työttömyyden kiihtyvään kasvuun. Työttömien määrää lisäävät myös ulkomailta kotiin palaavat keikkatyöläiset. Virallisten arvioiden mukaan työttömiä olisi jo noin miljoona, epävirallisesti puhutaan kolmesta miljoonasta työttömästä. Luvun on ennustettu synkimmissä arvioissa nousevan jopa viiteen miljoonaan työttömään, mikä tarkoittaisi lähes 25 työttömyysprosenttia.

Työmarkkinoiden jäähtymisen mukana on palkkojen kasvu pysähtynyt ja monessa tapauksessa kääntynyt jopa laskuun. Yhä useammat työnantajat ovat jättäneet dollarit ja eurot palkan laskentavaluuttana ja ovat siirtyneet paikalliseen hrivnaan hallitakseen palkkakustannusten muutoksia budjeteissaan.

Taantuman vastaiset toimet vastoin muita velvoitteita

Maan syöksyminen syvään taantumaan ja sen hyväksyminen on suuri haaste Ukrainan hallitukselle. Kaikki valitut keinot tilanteen korjaamiseksi eivät ole kansainvälisen yhteisön mieleen. Maan maksutasetta parantaakseen hallitus asetti 6.3.2009 alkaen väliaikaisen 13 prosentin lisämaksun tuotteille, joiden tuonti edellisvuonna kasvoi yli 50 prosenttia. Lisämaksu kosketti n. 14 prosenttia EU:n viennistä Ukrainaan. Ukrainan viranomaiset tulkitsivat väliaikaisen toimen olevan WTO:n sääntöjen mukaan sallittua. EU suhtautui toimenpiteeseen kriittisesti, eteenkin kun voimakas devalvaatio oli jo ennen lisämaksun asettamista kääntänyt vaihtotaseen positiiviseksi. Kansainvälisen ja osittain myös kotimaisen paineen alla hallitus poisti lisämaksun 17.3. muilta tuotteilta kuin autoilta ja jääkaapeilta.

Markkinoilla uskotaan, että Ukrainan hallitus pyrkii toteuttamaan vuoden 2009 aikana jäljellä olevien merkittävien yritysten yksityistämiset. Myyntiin arvioidaan tulevan sekä Ukrtelekomin ja lannoitteita valmistavan Odessa Port Plantin osakkeita.
Valtio pyrkii ylläpitämään infrastruktuuri-investointeja. Kansainväliset rahoituslaitokset pyrkivät edistämään investointeja rahoitusohjelmillaan. EBRD on ilmoittanut rahoittavansa Ukrainassa hankkeita edellisvuotta enemmän, eli yli 850 miljoonan euron edestä. Myös muut rahoituslaitokset jatkavat Ukraina-projektejaan suunnitelmiensa mukaisesti. Myös Maailmanpankki jatkaa ohjelmiaan Ukrainssa. Kansainvälisen lisärahoituksen turvin Ukrainan uskotaan selviävän taantumasta.

Energian hinta jatkaa nousuaan

Ukraina on EU:lle tärkeä energian transiittomaa. Ukrainan ja Venäjän väliset jatkuvat kaasukiistat ovat heijastaneet vaikutuksensa myös EU:n markkinoille. Kiistan taustalla ovat olleet sekä maksamattomat erät että kaasun ja kuljetusmaksujen hinta. Nyt hinnat ovat nousemassa eurooppalaiselle tasolle. Sopeutuminen uuteen hintatasoon on suuri haaste Ukrainan taloudelle ja kotitalouksille. Hinnankorotukset tulevat huonoon aikaan, sillä sekä kuluttajien että yritysten ostovoima on laskenut nopeasti. Energian hinnan nouseminen pakottaa Ukrainan ajamaan läpi energian säästämiseen liittyviä ohjelmia ja investointeja, mikä on myönteistä maan energiaomavaraisuudelle. Vaikka maassa on myös omaa kaasun- ja öljyntuotantoa, tuo Ukraina suurimman osan käyttämästään kaasusta ja öljystä Venäjältä.

Talouden näkymät epävarmat

Metallin- ja kemianteollisuuden näkymien ollessa heikot, kääntyvät katseet kohti maataloutta. Vuoden 2008 sato oli suurin 17 vuoteen, mutta heikentyneet rahoitusmarkkinat ja hyvä sato myös monissa muissa maissa laskivat maataloustuottoja merkittävästi. Mielenkiinto maatalousinvestointeihin on kuitenkin kasvussa, vaikka maatalousmaan myyntikielto rajoittaa rahoitusmahdollisuuksia. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla Ukrainalla on paljon annettavaa. Asiantuntija-arvion mukaan Ukraina on yksi neljästä maatalousalueesta, joiden avulla maailman ruokapulaan voitaisiin vastata.

WTO-jäsenyys sen enempää kuin nykyiset talousvaikeudetkaan eivät ole parantaneet maan investointi-ilmapiiriä. Vuoden 2008 aikana suorien ulkomaisten investointien määrä kasvoi vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Ulkomaiset kokonaisinvestoinnit Ukrainaan ovat noin 27 miljardia euroa. EURO2012 jalkapalloturnauksen hankkeiden odotetaan myös kiihtyvän vuosien 2009 ja erityisesti 2010 aikana. EURO2012 investointitarve on lähes yhtä suuri kuin ulkomaiset kokonaisinvestoinnit Ukrainaan 16 vuoden aikana. Suuren osan investoinneista odotetaan tulevan yksityissektorilta, mikä on suuri haaste Ukrainalle, ellei investointi-ilmapiiriä saada parannettua merkittävästi. Viranomaisten toimintaan tiiviisti liittyvä korruptio, huono infrastruktuuri ja byrokratia, koskien mm. teknisiä määräyksiä, ovat edelleen liiketoiminnan suurimpia esteitä Ukrainassa.

Suomen Ukrainan viennin kasvuvauhti hidastuu nopeasti. Kiinnostus investointeihin on säilynyt entisellä tasolla.

Vienti - ja tuontikauppa

Suomalaisten yritysten kiinnostus ja aktiviteetit Ukrainassa ovat pitkään olleet kasvussa. Suomen vienti Ukrainaan kasvoi vuoden 2008 aikana 21prosenttia. Viennin kokonaisarvo oli 629 miljoonaa euroa.
Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset Ukrainassa heijastuvat myös Suomen ja Ukrainan välisen kauppaan ja sen kehitykseen. Marras- joulukuussa 2008 viennin arvo kääntyi selvään laskuun. Vienti laski edellisvuoden vastaavien kuukausien luvuista lähes 25 prosenttia. Osittain tämä selittynee Ukrainan hrivnan nopealla, yli 45 prosentin devalvoitumisella vuoden 2008 lopussa. Muita syitä ovat mm. markkinoiden heikentynyt ostovoima ja rahoituskriisi. Vuoden 2009 näkymät ovat haastavat.

Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Ukrainaan v. 2008 olivat (1) telekommunikaatioteollisuuden tuotteet 30,8 prosenttia, (2) paperiteollisuuden tuotteet 25,7 prosenttia (3) teollisuuskoneet 8,6 prosenttia, (4) kumituotteet 4,1 prosenttia ja (5) lääkevalmisteet 3,3 prosenttia viennistä. Suomalaisten yritysten myynti on kuitenkin vielä tilastoja suurempaa, sillä kaikki toimitukset eivät tule Suomessa sijaitsevilta tehtailta vaan myös muissa maissa sijaitsevien jakelukeskusten kautta. Suomalaiset yritykset ovat tarjonneet lisäksi konsulttipalveluita Ukrainassa mm. telekommunikaatio- ja energiasektoreilla. Suomen tuonti Ukrainasta jatkoi kasvuaan vuoden 2008 aikana. Tuonnin arvo nousi edellisvuodesta 17 prosenttia ja se ylitti 65 miljoonaa euroa. Ukrainan viisi tärkeintä vientituoteryhmää Suomeen olivat vuonna 2008: (1) rauta ja teräs 41,5 prosenttia, (2) kivennäisöljyt ja tuotteet 6,8 prosenttia, (3) voimakoneet ja moottorit 6,4 prosenttia (4) vaatteet 5,6 prosenttia ja (5) öljysiemenet 4,9 prosenttia tuonnista.

Investoinnit

Investoinnit Suomesta Ukrainaan ovat kasvussa, vaikkakin vähäisiä. Vuoden 2008 aikana mielenkiinto investointeihin on kuitenkin kasvanut merkittävästi mm. toukokuussa 2008 toteutuneen WTO jäsenyyden myötä. Taantumasta huolimatta yhä useampi yritys tutkii vakavasti Ukrainaa investointikohteena. Viime aikoina suomalaiset sijoittajat ovat olleet aktiivisia tutkimaan ja kehittämään myös Ukrainan maatalousmarkkinoita ja niihin liittyviä mahdollisuuksia.
Tähän mennessä merkittävimmät investoinnit ovat Sanitecin saniteettikeramiikkatehdas, Ruukin kattoprofiili- ja sandwichpaneelitehtaat sekä teräksen pintakäsittelylaitos, Tikkurilan Kolorit-maalitehdas ja Konecranesin investoinnit Zaporoziassa satamanostimien tuotantoon. SanomaWsoy sai muutama vuosi sitten Venäjältä ostamansa kustantamon kautta omistuksen myös ukrainalaiseen kustantamoon. Syyskuussa v. 2007 avattiin historialliseen, länsiukrainalaiseen Lviviin (venäjäksi Lvov, puolaksi Lwow, saksaksi Lemberg) osittain suomalaisomisteinen hotelli Leopolis. Stockmann avasi syksyllä 2008 ensimmäisen Seppälä-ketjun myymälän Harkoviin ja toisen Kiovaan 26.3.2009.
Suomalaisten investointien kokonaismäärä oli ukrainalaisten tilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa noin 17 milj. USD, mutta todellinen luku lienee selvästi suurempi. Yli 70 prosenttia investoinneista on mennyt teollisuuteen.

Nordic Investment Bankin yhteistyösopimus Ukrainan kanssa ratifioitiin syyskuussa 2006 ja pankki on aloittanut rahoitustoimintansa Ukrainan markkinoilla. NIB:n tytäryhtiö NEFCO keskittyy ympäristöhankkeisiin ja on aloittanut toimintansa Ukrainassa jo aikaisemmin. Finnfund on kiinnostunut osallistumaan yksityissektorin hankkeisiin osarahoittajana. Ukraina on ODA-luokiteltu maa, johon voi hakea UM:n ja Finnfundin Finnpartnership-ohjelman mukaisia tukirahoja liiketoiminnan aloittamiseen.

Suomalaiset yritykset

Suomalaisten yritysten mielenkiinto Ukrainaa kohtaan on kasvanut ja uusia yrityksiä käy yhä useammin tutkimassa liiketoimintamahdollisuuksia. Suurlähetystön tietojen mukaan Ukrainaan oli vuonna 2008 asettautunut noin 80 suomalaisyritystä pääosin paikallisten yritysten kautta. Yritykset edustavat perinteisiä suomalaisia teollisuuden aloja, joista suurin osuus on rakentamisen ja metsäteollisuuden tuotteita kauppaavilla yrityksillä. Suomalaista henkilöstöä yritysten mukana on asettautunut Ukrainaan toistaiseksi vähän ja yritykset ovat pääosin paikallisten vetämiä.
Korruptio, huono infrastruktuuri ja byrokratia, mm. teknisiin määräyksiin liittyen, ovat liiketoiminnan ja investointien suurimpia esteitä. Tilanne ei markkinoilla ole juurikaan parantunut. Yksittäisistä viranomaisista selvästi vaikeimmaksi yritykset kokivat tullin ja teknisiä määräyksiä valvovien viranomaisten kanssa toimimisen.

Suomalaisyritysten Ukrainassa kokemat markkinoillepääsyongelmat koskevat teknisiä määräyksiä, tullitariffeja ja tulliluokittelua, tullausmenettelyjä, sertifiointia, yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyviä kysymyksiä sekä muuttuneen lainsäädännön takautuvaa soveltamista. Vuoden 2008 aikana merkittäväksi ongelmaksi ovat nousseet ALV-palautuksiin liittyvät ongelmat ja järjestelmälliset maksuviiveet. Ongelma koskettaa lähinnä Ukrainasta vieviä suomalaisyrityksiä aiheuttaen yrityksille merkittävää taloudellista haittaa.

Suomalaiset yritykset toivovat Ukrainalta 1) vakaita ja ennustettavissa olevia markkinaolosuhteita, joissa kaikilla on tasapuoliset kilpailuolosuhteet, 2) lainsäädännön harmonisoimista eurooppalaisten lakien ja määräysten kanssa sekä 3) tehokkaan kuljetusinfrastruktuurin ja -verkoston kehittämistä.

Mahdollisuudet

Finpron mukaan Suomalaisille yrityksille potentiaalisia aloja ovat energiatehokkuus, infrastruktuuri, rakentaminen ja elintarviketeollisuus. Lähivuosien suurhanke EURO-2012 jalkapallolopputurnauksen isännönti tulee myös olemaan mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaiselle projektiosaamiselle. Investoinnit ovat vähäisiä energiasäästämisen alalla. Modernille energiatehokkuutta lisäävälle teknologialle on kaikkialla Ukrainassa suuri tarve. Infrastruktuurin alalla rakennetaan teitä, julkisia laitoksia, lentokenttiä, logistiikkakeskuksia ja energiakuljetuskanavia.
Talouskriisistä eniten kärsii rakentaminen, mutta kriisin hellittäessä sekä asunto- että kaupallisten kohteiden rakentamisen uskotaan nopeasti vilkastuvan.
Elintarviketeollisuus tarjoaa suuria kehittämismahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, sillä Ukraina, Euroopan vilja-aitta, tarvitsee kehittyäkseen esim. terveen ja turvallisen ruoan teknologiaa ja osaamista
 

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Sisäpolitiikka

Ukrainan demokratia on vakiintumassa, mutta vallanjako sekä vallankäytön mallit ovat vasta muotoutumassa. Presidentti, pääministeri ja parlamentin puhemies ovat päätöksenteon ytimessä, mutta henkilösuhteilla ja keskeisten poliitikkojen taustavoimilla on merkittävä rooli poliittisessa mielipiteenmuodostuksessa. Taustavoimat edustavat mm. suuria yritysryhmiä.

Poliittisen vallan ja taloudellisen vallan liitto on Ukrainassa edelleen tiivis. Useilla parlamentaarikoista on myös huomattavaa yritystoimintaa ja parlamentti on paikka, jossa tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka koskevat valtion talouden lisäksi yksittäisiä yrityksiä. Ministereillä on myös mahdollisuus vaikuttaa yksittäisten yritysten asemaan, mistä syystä yritysten suhteet myös poliittiseen eliittiin saattavat olla merkityksellisiä yritystoiminnan edistämisessä Ukrainassa.

Vuosi 2008 osoitti sisäpoliittisen tilanteen olevan edelleen nopeatempoisessa liikkeessä. Hallituskoalition koostumus vaihtui - pääministerinä jatkoi kuitenkin Julia Tymoshenko. Hallituksen työtä on rajoittanut se, että käytännössä sillä ei ole parlamentissa enemmistöä ja ennenaikaisista parlamenttivaaleista on käyty ja käydään maassa jatkuva keskustelua. Ukraina on sinänsä maana vakaa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa edelleen siltä, että sisäpoliittinen ennakoitavuus on tulevaisuudessakin haastavaa. Maassa ei ole vielä nähtävissä sisäpoliittista vakautta tai pitkäikäisiä hallituksia, mikä osaltaan saattaa vaikeuttaa yritysten toiminnan suunnittelua ja ennakointia.

Sisäpoliittinen turbulenssi yhdistettynä maan talousongelmiin ovat heikentäneet valtaakäyttävien kannatusta, mikä saattaa johtaa yllätyksiin niin presidentin että parlamentin vaaleissa. Presidentti Jushtshenkon perustuslainmukainen kausi päättyy tammikuussa 2010 ja vaalit käytäneen ennen tätä. Istuvan presidentin mielipidetutkimusten mukainen kannatus on tätä kirjoitettaessa parin prosentin luokkaa. Suosituin ehdokas presidentiksi mielipidemittausten mukaan olisi Alueiden puolueen puheenjohtaja Janukovitsh, toisena pääministeri Tymoshenko ja kolmanneksi on noussut entinen ulkoministeri ja parlamentin puhemies Jatsenjuk. Politiikka on Ukrainassa henkilöitynyttä ja poliittiset puolueet ja ryhmittymät ovat muodostuneet lähinnä karismaattisten henkilöiden ympärille ideologioiden jäädessä taka-alalle.

Ukrainassa valtarakenteiden ja poliittisten ryhmien välisellä kilpailulla on vaikutusta yhteiskunnan uudistuskehitystä hidastavana tekijänä, koska pitkän aikavälin suunnitelmia on vaikeaa tehdä ja toteuttaa. Tämä tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Ukrainassa puhutaan myös perustuslain uudistamisesta ja pohdinnan alla on mm. Ukrainan valtiomuoto - tulisiko maasta luoda puhtaammin parlamentaarinen vai puhtaammin presidentinvaltainen.

Ulkopoliittiset seikat heijastuvat sisäpolitiikassa

Ukraina on ilmaissut selkeästi halunsa liittyä EU-jäseneksi. Voidaan sanoa, että kaikki merkittävät poliittiset ryhmittyvät kannattavat Ukrainan eurointegraatiota. Eroja voidaan nähdä strategioissa ja puolueiden tavoiteaikataulussa, mutta yleisesti voitaneen sanoa, että Ukrainassa mielletään, että tie jäsenyyteen on pitkä. Lisäksi maassa ymmärretään, että EU-lähentyminen vaatii sisäpoliittisia uudistuksia ja yhteiskunnan toimintatapojen kehittämistä.

EU:n puolelta on todettu, ettei jäsenyys tällä hetkellä ole asialistalla. EU-maiden suhtautuminen Ukrainan EU-integraatioon vaihtelee suuresti lähimpien naapureiden ollessa voimakkaimpia tukijoita. Suomen näkemyksen mukaan Ukraina on eurooppalainen maa, jolla on oikeus hakea EU-jäsenyyttä. Tämä ei Suomen näkemyksen mukaan ole kuitenkaan vielä ajankohtaista vaan Ukrainan on ensin uudistettava yhteiskuntaansa.

EU:n ja Ukrainan välillä käydään tällä hetkellä assosiaatiosopimusneuvotteluja. Neuvotteluissa on tarkoitus sopia laajasti yhteistyöstä eri sektoreilla. Kattava ja talouden syviin rakenteisiin ulottuva vapaakauppasopimus tulee muodostamaan merkittävän osan uudesta sopimuksesta. Neuvottelut vapaakauppa-alueesta on voitu aloittaa Ukrainan WTO-jäsenyyden toteuduttua.

EU:n ja Ukrainan välisten yhteistyöasiakirjojen ja erilaisten tuki-instrumenttien avulla pyritään tukemaan Ukrainan yhteiskunnan uudistuskehitystä. EU:n ja Ukrainan välisessä vuoropuhelussa puututaan myös yhteiskunnan läpileikkaaviin ongelmiin, jotka vaikuttavat Ukrainan mahdollisuuksiin houkutella investointeja ja tukea yritystoimintaa. Näitä ovat erityisesti laaja ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita koskettava korruptio sekä oikeuslaitoksen epäyhtenäinen toiminta.

Ukrainassa mielipiteet EU:sta ovat kansan keskuudessa positiivisemmat kuin näkemys Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Ukraina on ilmaissut halunsa liittyä Naton jäseneksi, mutta poliittisissa ryhmissä ei Nato-jäsenyydestä ole yhtä suurta konsensusta kuin EU-jäsenyyden tavoittelusta. Nato-jäsenyyteen liittyvät keskustelut ovat siivilöityneet myös sisäpolitiikan osaksi. Nato on ilmoittanut, että Ukrainasta tulee tulevaisuudessa Naton jäsen vaikkakaan aikataulusta ei ole sovittu.

Energian saanti ja kauttakulku on merkittävä sisä- ja ulkopoliittinen kysymys Ukrainassa. Venäjän kanssa käytävä energian toimittamiseen ja kauttakulkuun käytävä keskustelu heijastuu aina myös maan sisäpolitiikkaan, koska näkemykset energiakysymyksessä poikkeavat keskeisten vallankäyttäjien välillä. Ukrainan ja Venäjän kaasukiistat ovat usein sijoittuneet sisäpoliittisesti herkkiin tilanteisiin Ukrainassa.

Ukrainassa vuonna 2004 tapahtuneen oranssivallankumouksen jälkeen maassa on kuitenkin tapahtunut paljon - mm. media on vapaata, kansan mielipiteillä ja vaaleilla on merkitystä. Demokratia on kehittymässä eikä Ukrainassa ole enää yhtä valtakeskittymää, vaan sekä taloudellisten että poliittisten toimijoiden on koetettava löytää yhteinen sävel valtion pitkän aikavälin vakaa kehityksen toteuttamiseksi. Tätä vaativat myös Ukrainan kansainväliset kumppanit.
 

Sääntely-ympäristön kehitys

Ukrainan sääntely-ympäristö on byrokraattinen ja monimutkainen. Siihen liittyvät yleiset ongelmat koskevat pääosin tullitariffeja ja – menettelyjä, tulliluokittelua, sertifiointia, teknisiä määräyksiä ja viranomaisten lukuisia tarkastuksia. Ukrainan poliitikot eivät ole onnistuneet lunastamaan lupauksiaan sääntelyreformien toteuttamisesta. IFC:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen ”Business Environment in Ukraine” mukaan Ukrainan liiketoiminnan sääntelyjärjestelmä on edelleen yksi IVY-maiden raskaimpia. Ukrainassa yritykset joutuvat hankkimaan useammin lupia liiketoiminnalleen kuin Valko-Venäjällä tai Uzbekistanissa ja 95 prosenttia yrityksistä joutuu viranomaistarkastusten kohteeksi tilikauden aikana. Aktiivisimpia tarkastajia ovat veroviranomaisten ohella palo- ja hygieniaviranomaiset.

Ukrainan teknisiä määräyksiä koskevista ongelmista suurimpana pidetään suuria periaatteellisia eroja eurooppalaisten ja ukrainalaisten määräysten välillä. Positiivisia muutoksia on kuitenkin tulossa. Ukrainan WTO-velvoitteiden mukaisesti Ukrainan tulee harmonisoida sen kansalliset standardit kansainvälisten standardien mukaisiksi 30.12.2011 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on suuri haaste Ukrainan viranomaisille. WTO-jäsenyyden ensimmäisen vuoden aikana harmonisointi on ollut varsin hidasta. Vain 29 määräystä on hyväksytty.

Huhtikuussa 2008 hyväksytyt muutokset teknisiä määräyksiä ja standardeja koskevassa lainsäädännössä olivat selvä askel oikeaan suuntaan, jotta ulkomaisten toimijoiden vastaavuuden vahvistamismenettelyt voitaisiin tunnustaa. Ongelmana ovat kuitenkin puutteelliset mekanismit ja testauslaboratoriot, jotka kuitenkin käytännössä hidastavat muutosten toimeenpanoa. Ukraina keskustelee EU:n kanssa teollisuustuotteiden vastavuoroiseen hyväksymiseen liittyvän ACAA sopimuksen solmimisesta. Tämä sopimus helpottaisi merkittävästi teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä Ukrainaan ja myös ukrainalaisten tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tavoitteiden mukaan sopimus olisi valmis vuoteen 2011 mennessä, mutta Ukrainan reformit eivät ole edenneet aikataulun mukaisesti.

Sääntely-ympäristö uudistuu hitaasti

Ukrainan tavoitteena ja myös velvoite WTO-jäsenyyden myötä on harmonisoida tekniset määräykset eurooppalaisten normien mukaisiksi. Prosessi on monimutkainen ja siihen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Lakeja ei ole vielä uudistettu suunnitelmien mukaan ja niiden mukaisesti esim. standardien noudattaminen ei ole pakollista. Samanaikaisesti kuitenkin esim. ruoan laadusta ja turvallisuutta määrittelevässä laissa viitataan standardeihin, joita on noudatettava. Tavoitteena on, että Ukrainan toimeenpanemat velvoitteet johtavat lähivuosina siihen, että standardit tulevat vapaaehtoisiksi lähivuosien aikana myös käytännössä.

Ukrainan valtion teknisiä määräyksiä ja kuluttajapolitiikkaa valvovan viraston laatimat määräykset eivät kaikissa tapauksissa ole EU-direktiivien kanssa samalla linjalla asettaen joissakin tapauksissa turvallisuusominaisuuksien lisäksi myös tuotteen laatuun liittyviä vaatimuksia. Harmonisointiprosessin uskotaan kuitenkin etenevän hitaasti oikeaan suuntaan.

Pakollinen sertifiointi ja EU-sertifikaattien tunnustaminen

Toisin kuin Euroopassa, Ukrainan voimassa olevat pakolliset tekniset määräykset koskettavat myös tuotteita, joiden riskitaso kuluttajille tai ympäristölle on verrattain pieni. Ukrainan WTO-velvotteiden mukaisesti muutoksia on kuitenkin tulossa ja pakollisen sertifioinnin vaatimien tuotteiden lista tulee pienentymään merkittävästi vuoden 2011 loppuun mennessä. Toistaiseksi tämäkin prosessi on edennyt hitaasti. Myös valmistajan vakuutus ilman viranomaisrekisteröintejä on tulossa tärkeämmäksi instrumentiksi tuoteturvallisuuden vahvistamisessa.

Paikallisten viranomaisten mukaan yhtenä esteenä nopealle pakollisista teknisistä määräyksistä luopumiselle on Ukrainan kehittymätön markkinavalvontajärjestelmä. Tällä hetkellä Ukrainassa valvonta kohdistuu itse yritykseen eikä tuotteeseen. Järjestelmän kehittäminen ja muuttaminen eurooppalaistyyppiseksi vaatii paljon aikaa ja resursseja, minkä vuoksi tällä alueella toivotaan syventyvää yhteistyötä EU:n kanssa.

Eurooppalaisten sertifikaattien tunnustamisen yhtenä ongelmana on myös rajoittunut laboratorioyhteistyö EU-maiden ja Ukrainan välillä. Kaksinkertaisten tarkastusten vähentämiseksi olisikin edellytyksiä tämän tason yhteistyölle lisättävä.

Teollisuustuotteiden markkinoillepääsyn helpottaminen - ACAA sopimusneuvottelut

Ukraina on ilmaissut halunsa allekirjoittaa tiettyjen teollisuustuotteiden vastaavuuden tunnustamista koskevan ACAA -sopimuksen EU:n kanssa osana vuoden 2005 EU-Ukraina toimintasuunnitelmaa. Neuvottelut aloitettiin vuonna 2006 ja ne on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2011 mennessä. Sopimus on myös olennainen osa EU-UA vapaakauppaneuvotteluprosessia. Ukraina on edistynyt joidenkin lakien saralla, mutta siltä odotetaan myös infrastruktuuriin ja instituutioihin liittyviä muutoksia, jotka ovat edenneet toistaiseksi hitaasti. EU antaa Ukrainalle teknistä apua näiden uudistusten toteuttamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Sopimus avaa vastavuoroisesti markkinoita EU-maiden teollisuustuotteille Ukrainassa ja ukrainalaisille tuotteille EU-markkinoilla. Sopimus on myös tärkeä osa EU-Ukraina vapaakauppasopimusta. Tärkeinä osa-alueina EU on korostanut sähkömagneettista yhteensopivuutta, matalajännitelaitteita, koneita ja yksinkertaisia painelaitteita.

Ukrainan lähentyminen kohti eurooppalaisia standardeja ja teknisten määräysten harmonisoiminen kansainvälisten mallien mukaisiksi lisää pitkällä aikajänteellä ukrainalaisten tuotteiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla taaten samalla vapaan pääsyn Euroopan markkinoille.

Markkinavalvontajärjestelmän vaatimat muutokset

Eurooppalaisten vaatimusten mukainen markkinavalvontajärjestelmä on yksi osa ACAA sopimusta. Markkinavalvontajärjestelmän uudistamiseksi on EU-maiden ja Ukrainan viranomaisten välillä erilaisia yhteistyöohjelmia (mm. TWINNING), joiden kautta EU-osaamista pyritään siirtämään Ukrainaan. Nykyinen valvontajärjestelmä kohdistuu itse yrityksiin ja toimintaan ennen kuin tuotteet pääsevät markkinoille. European Business Association (EBA) pitää voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattavan markkinavalvonnan olevan yhtenä innovatiivisen toiminnan esteistä eikä se paranna kuluttajien turvallisuutta tai suojele heidän oikeuksiaan. Lainsäädäntöä on pyritty uudistamaan, mutta aitoja muutoksia ei vielä ole saatu aikaan. Markkinat odottavat uudistuksia ja eurooppalaisen mallin mukaista järjestelmää. WTO-jäsenyyden myötä myös Ukrainassa markkinavalvonnassa vastuuta on siirrettävä enemmän yrityksille itselleen ja valvottava markkinoita ja itse tuotteita yritysten sijaan.

Myös viranomaisten roolinjakoa olisi muutettava siten, että markkinavalvonnasta vastaava viranomainen olisi sertifioinnista ja standardoinnista riippumaton toimija. Markkinoiden sisäistä tiedonkulkua olisi myös kehitettävä kuluttajien, valmistajien ja myyjien sekä tarkastusviranomaisten kesken.

Kokonaisuudessaan suunta on oikea. WTO-jäsenyys on tuonut myönteistä kehitystä Ukrainan sääntely-ympäristön uudistumiseen. Myös Ukrainan eurointegraatio ja vapaakauppaneuvottelut EU:n kanssa ovat osaltaan tukemassa myönteistä kehitystä. Muutokset tapahtuvat tosin monien mielestä hitaasti. Viranomaiset valittavat resurssipulaa uudistusten esteenä. Ehkä tässä on mahdollisuus tiivistää entisestään yhteistyötä EU:n kanssa.

Maamarkkinoiden vapautuminen on edelleen kesken. Transparenssin ja toimivan maarekisterin puuttuessa investoijien suurimpiin esteisiin markkinoille asettautumisessa kuuluvat maan hankkimiseen ja sopimusjuridiikkaan liittyvät kysymykset. Haasteita on paljon. Maatalousmaan myyntikielto jatkuu ja pula sopivista teollisuustonteista on suuri ongelma niin kaupungeissa kuin kaupunkien ulkopuolellakin. Maatalousmaan käyttötarkoituksen muuttaminen teollisuusmaaksi on juridisesti monimutkainen järjestely. Tonttien vuokraamiseen liittyvä byrokratia on monimutkainen ja hidas prosessi. Maamarkkinoiden tilannetta selkiyttävän lainsäädännön odotetaan valmistuvan vuoden 2009 aikana.

Uusi osakeyhtiölaki myönteinen muutos

Kauan odotettu uusi osakeyhtiölaki on astunut voimaan huhtikuussa 2009. Lakia pidetään yhtenä merkittävimmistä ja odotetuimmista lakiuudistuksista, joita viime vuosina on tehty. Laissa on pidetty malleina sekä Länsieurooppalaista että USA:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä yrityshallintoon liittyviä määräyksiä. Lain uskotaan muuttavan merkittävästi osakeyhtiöiden avoimutta Ukrainassa.

Laki selkiyttää osakkeenomistajien rooleja ja pyrkii tekemään Ukrainassa paljon julkisuutta saaneet yritysvaltaukset entistä vaikeammaksi toteuttaa.

Laissa selkiytetään myös äänivaltaan liittyviä yksityiskohtia, vaikka muutokset eivät ole suuren suuria. Kun aikaisemmin yhtiökokouksen koollekutsumiseen tarvittiin 60 prosenttia + 1 osake, riittää siihen uuden lain mukaan 60 prosentin äänienemmistö. Osakeyhtiön täydelliseen määräysvaltaan oikeuttava osake-enemmistö tulee olla yli 75 prosenttia äänivallasta.

Uusi laki ei vielä ole täydellinen, mutta silti tärkeä muutos Ukrainan yrityslainsäädännössä. Muutoksilla ja täydennyksillä laista voidaan saada vieläkin parempi, uskovat lakimiehet.

Yleisarvio

Vuosi 2009 tulee olemaan suuri haaste Ukrainalle. Negatiivisista näkymistä huolimatta, monet kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat uskovat, että taantuman taittuessa Ukrainalla on jälleen mahdollisuus olla yksi Euroopan suurimmista kasvumarkkinoista.

Nykyinen taantuma on otollinen aika tulla Ukrainan markkinoille, sillä sekä yritysten että kiinteistöjen hinnat ja myös työvoimakustannukset ovat laskeneet merkittävästi huippuvuosista ja kustannukset markkinaosuuksien kasvattamisesta ovat varsin kohtuullisia.

Ukrainan talous tulee nousemaan taantumasta ja kääntymään kasvuun. Kysymys on vain siitä milloin se tapahtuu. Kasvupotentiaalia ei kuitenkaan päästä tulevaisuudessakaan hyödyntämään täysimääräisesti, sillä osittain ristiriitainen lainsäädäntö ja korruptio hidastavat Ukrainan talouden nopeaa kehitystä vielä pitkään. Jos Ukraina jatkaa haluamallaan polulla kohti läheisempää yhteistyötä EU:n kanssa, on tällä vaikutuksia myös sääntely-ympäristön, lainsäädännön ja toimintatapojen kehittymiseen. Tästä on kaikesta huolimatta nähtävissä myös myönteisiä esimerkkejä.

Haasteista huolimatta Ukrainaa voi silti pitää varteenotettavana investointikohteena. Maa tarjoaa vahvasti kasvavat suuret markkinat EU:n naapurissa. Toteutunut WTO-jäsenyys ja käynnissä olevat EU:n ja Ukrainan väliset vapaakauppasopimusneuvottelut sekä jalkapallon EURO2012 -turnauksen isännöinti tulevat ylläpitämään maan talouskasvua vielä vuosiksi eteenpäin.

Artikkeli on luettavissa graafisine esityksineen Maailman markkinat 2009 -julkaisusta.

Kirjoittajat ulkoasiainsihteeri Lauri Pullola ja ulkoasiainsihteeri Jukka Pajarinen työskentelevät Suomen Kiovan suurlähetystössä.
 

Päivitetty 10.8.2009

Takaisin ylös