Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 3.6.2009 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

MAAILMALTA

Peru: Kova kiista vedestä

Pula vedestä aiheuttaa yhä enemmän kiistoja ja jopa ihmishenkien menetyksiä Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa, kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin maaliskuisesta raportista selviää.

Vesipula johtuu ennen kaikkea ilmastonmuutoksen aiheuttamasta jäätiköiden sulamisesta ja huonosti järjestetystä vesihuollosta.

Perun maaseudulla jokien virtaamat ovat kutistuneet tuntuvasti. Vesikiistat liittyvät usein keinokasteluun.

Trooppisten leveysasteiden jäätiköistä 71 prosenttia on Perussa ja 22 prosenttia Boliviassa. Perussa jäätiköiden pinta-ala on vähentynyt 30 viime vuoden aikana liki neljänneksellä, insinööri Marco Zapata Huarazin maakunnan vesivirastosta kertoo.

Jäätikköä on sulanut liki 500 neliökilometriä. Se vastaa samaa vesimäärää kuin Perun pääkaupungin Liman kymmenen vuoden vedenkulutus.

Limassa on kahdeksan miljoonaa asukasta, joista yhdestä kahteen miljoonaa on vailla puhdasta juomavettä. Kaupunki sijaitsee rannikon kuivalla aavikkovyöhykkeellä. Alueella asuu 70 prosenttia perulaisista, mutta siellä ei ole kahtakaan prosenttia maan vesivaroista.

”Kun jäätiköt katoavat, meille jää vain sadevesi”, Zapata sanoo.

Hän patistaa tehostamaan vesihuoltoa ja veden varastointia sekä kunnostamaan vuotavat keinokastelujärjestelmät, jotka tuhlaavat tolkuttomasti arvokasta vettä.

Blanca Rosales, IPS/Lima

Zambia: Aids-aktivister vill se löften infrias

Allt fler kräver att de politiska ledarna tar sitt ansvar. Aids skördar allt fler liv, men politiker inom det regionala samarbetsorganet SADC i södra Afrika har misslyckats med att hejda spridningen av hiv.

Länder inom SADC har förbundit sig att uppfylla flera mål när det gäller hiv-bekämpning, men har inte lyckats leva upp till dem. Ett av dessa är det sjätte millenniemålet om att stoppa spridningen av hiv/aids och andra sjukdomar till år 2015 och kunna erbjuda bromsmediciner till alla som behöver det.

Men lite har gjorts för att möta målen på nationell nivå. Många aktivister är missnöjda.

”Jag har inte ett enda exempel på en regering som tagit tag i frågan”, säger Manasseh Phiri, pensionerad läkare och aids-aktivist.

Enligt en undersökning som gjordes av FN-organet Unaids förra året har endast en femtedel av de planerade satsningarna för hiv-bekämpning i södra och östra Afrika genomförts.

”Politikerna har ett ansvar att se till att hiv och aids står högt på dagordningen men det diskuteras knappt av regeringarna”, säger Kasuko Mutukwa från SADC.

Enligt honom skulle dessa kunna göra en stor insats för att hindra spridningen. Han skulle också vilja se särskilda avdelningar för hiv/aids inom parlamenten för arbete med lagstiftning och hälsoprojekt.

”Vi vill inte ha några löften - utan vi vill se dem uppfyllda i verkligheten”, säger den zambiska aids-aktivisten Michael Kelly.

Han menar att de andra millenniemålen också måste prioriteras för att spridningen av hiv ska hejdas.

Kristin Palitza, IPS/ Lusaka

Sri Lanka: Nälkäpalkalla tai ilman

Kansainvälinen talouskriisi kurittaa Sri Lankan ja muun Aasian vaatetehtaita. Omistajat valittavat, että tilauskanta kutistuu ja epävarmuus tulevasta kasvaa. Työntekijöiden mielestä työehdot eivät voi enää kovin paljon huonontua.

Huonosti palkatuista työntekijöistä valtaosa on naisia. Esimerkiksi 26-vuotias Ramani ansaitsee noin 75 euroa kuussa työstään tekstiilitehtaassa, joka sijaitsee Biyagaman teollisuusvyöhykkeellä Sri Lankan pääkaupungin Colombon kupeessa.

Kolmannes hänen palkastaan kuluu jaetun asuntolahuoneen vuokraan, ja toisen kolmanneksen hän lähettää perheelleen kotikylään. Loput palkasta hupenevat ruokaan ja ”ylellisyyksiin”, joita ovat televisio, sähkötuuletin ja matkapuhelin.

Ammattiliiton edustaja Anton Marcus sanoo, että työntekijöitä riistetään, sillä 75 euron kuukausipalkka sisältää ylityöt ja kaikki muut lisät.

”Ulkomaiset ostajat puhuvat pelisäännöistä, hyvistä käytännöistä ja työnantajan sosiaalisesta vastuusta, mutta eivät suostu maksamaan tuotteista enempää”, hän huomauttaa.

Noin 40 000 srilankalaista on menettänyt työpaikkansa tekstiilialalla viime vuoden heinäkuun ja kuluneen maaliskuun välisenä aikana. Työnantajat kaavailevat irtisanomisten lisäksi työviikon lyhentämistä kuudesta viiteen päivään säästääkseen energia- ja muissa kuluissa.

Feizal Samath, IPS/ Biyagama

Koonnut Milla Sundström

(Kehitys-Utveckling 2.2009) 

Päivitetty 29.5.2009

Takaisin ylös