Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 6.3.2009 | Suomen suurlähetystö, Nikosia

Kommunistihallitus houkuttelee investointeja

Kypros haluaa säilyttää asemansa rahoituspalvelujen keskuksena. Kommunistivetoinen hallitus havittelee lisäinvestointeja ulkomailta. Maan tärkein kauppa- ja investointisuhde on Venäjään. Noin viidennes Venäjälle tehtävistä sijoituksista tehdään Kyproksen kautta.

Runsaan 810 000 asukkaan Kypros on pitkän ajan kuluessa kehittänyt talouttaan alkutuotannosta palvelujen viejäksi. Rahoituspalvelut muodostavat 70–80 % bruttokansantuotteesta.

Maa on välillisesti hyötynyt levottomuuksista lähialueillaan ja kauempanakin. Se on tarjonnut turvasataman liiketoimille ja liikemiehille, jotka ovat paenneet muun muassa Libanonin sisällissotaa 70-luvulla sekä Jugoslavian pirstoutumista ja Venäjän muutosvuosia 1990-luvulla. Libanonin levottomuudet vuonna 2006 lisäsivät entisestään kiinnostusta saaren vieraanvaraisuuteen ja suotuisaan yritysympäristöön.

Kypros on ollut perinteisesti israelilais- ja arabiliikemiesten välisten yksityisten liiketoimien tukikohta silloinkin, kun poliittiset jännitteet olisivat saaneet toiminnan näyttämään julkisuudessa vähintään epäviisaalta.

"From Russia with love and money"

Pinta-alaltaan noin puolet Uuttamaata suurempi saarivaltio on kuitenkin tunnettu erityisesti taloussuhteistaan Venäjälle. Talous on menneinä vuosina voinut hyvin venäläisen rahan turvin. Venäläiset pääsivät ennen Kyproksen EU-jäsenyyttä saarelle ilman viisumia, ja yritysten perustamiskulut samoin kuin yritysverotus ovat olleet alhaisia.

Vajaa viidennes väestöstä on ulkomaalaisia. Heistä noin 7 prosenttia on venäläisiä. He ovat Kyproksen kolmanneksi suurin ulkomaalaisryhmä kreikkalaisten ja brittien jälkeen. Heidän vaikutuksensa talouteen on suuri. Venäläisten pankkitalletukset ovat suurimmat ulkomaalaistalletukset kyproslaisissa pankeissa.

Venäläispankit ovat perustaneet konttoreitaan Kyprokselle. Niitä houkuttelee Kyproksen tarjoama EU-ympäristö. Myös venäläiset öljy- ja kaasuyhtiöt ovat sijoittaneet osan tuloistaan kyproslaisiin yrityksiin ja pankkeihin.

Kypros on yksi suurimmista ulkomaisten investointien lähteistä Venäjälle. Vuonna 2006 sijoitukset Kyprokselta Venäjälle olivat arvoltaan noin 28 miljardia dollaria. Tämä vastasi yli viidennestä kaikista Venäjälle suuntautuneista investoinneista. Vuonna 2007 vastaavat luvut olivat 39 miljardia ja 19,8 %, ja viime vuoden ensimmäisinä 9 kuukautena 16,4 miljardia ja 21,7 %.

Venäjän rahaliikenne on niin tärkeää Kyprokselle, että juuri ennen kansainvälisen talouskriisin syvenemistä perinteikäs Bank of Cyprus hankki laajan konttoriverkon Venäjältä. Taloudellista kytköstä Venäjän ja Kyproksen välillä edistää jo 60-luvulta periytyvä kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus.

Sijoitukset kiertävät tehokkaasti Venäjältä Kyprokselle ja taas takaisin Venäjälle.

Venäjä kylläkin asetti Kyproksen vuoden 2008 alussa mustalle listalle estäen venäläisyrityksiä rekisteröitymästä Kyprokselle ja kotiuttamasta voittojaan verovapaasti takaisin Venäjälle. Tavoitteeseen jäi porsaanreikä, koska sääntö ei koske venäläisyritysten kyproslaisten osien kautta suorittamia investointeja. Useimmat Kyproksella olevat yritykset eivät myöskään ole tytäryrityksiä, vaan holding-yhtiöitä, jotka saavat osinkoja Venäjältä ja välttävät siten verotuksen myös Kyproksella.

Jouduttuaan Venäjän mustalle listalle Kypros on menettänyt hieman asemiaan suurimpana investointien lähteenä Venäjälle sellaisille maille kuin Luxemburg, Belgia, Irlanti ja Itävalta. Edelleenkin Kyprokselta tulevien investointien määrä on viidenneksen luokkaa Venäjän ulkomaisista kokonaisinvestoinneista. Investoinnit kanavoidaan kolmansien maiden kautta.

Kypros on ollut vuosia listan kärjessä myös Venäjältä tulevissa investoinneissa, mutta viime aikoina Kyprosta suositumpia venäläisinvestointeja ovat olleet Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Alankomaat.

Taloussuhteita halutaan laajentaa

Kyproksella on aiheuttanut jonkinlaista huolta talouden riippuvuus Venäjästä, jonka taloudellinen tilanne on heikentynyt. Avauksia on tehty Kiinaan, Intiaan ja Ukrainaan ja nyttemmin myös Iraniin ja Qatariin. Näistä pyrkimyksistä huolimatta Kyproksen talous on jatkossakin riippuvainen EU:sta ja Venäjästä. Kyproslaiset eivät kuitenkaan tunne pelkoa siitä, että venäläissijoittajat vetäisivät sijoituksensa Kyprokselta tukemaan Venäjän taloutta. Nykyinen verovapaa varojen kierrätys Kyproksen kautta näyttää palvelevan kaikkien etuja.

Kypros on vapauttanut investointisääntöjään sekä EU:n että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille. Ulkomaiset yritykset voivat vapaasti sijoittaa mille tahansa alalle. Tästä ovat poikkeuksena tiedotusvälineiden omistus. Euroalueeseen liittyminen vuonna 2008 on tuonut mukanaan lisäetuja.

Alhainen verotus on ollut yksi pääporkkanoista ulkomaisten investointien houkuttelemiselle. Kyproksella noudatetaan yhtenäistä yritysverotusta. Sillä on kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus noin 40 maan kanssa (ei vielä Suomen kanssa). Sopimukset tarjoavat alennetut taksat muista maista Kyprokselle maksettujen osinkojen, korkojen ja tekijänoikeuspalkkioiden verotukselle. Kyproslaisista yrityksistä ei-kyproslaisiin yrityksiin maksettavista osingoista ja koroista ei makseta lähdeveroa.

Kommunistihallitus pääomien houkuttelijana

Kyproksen uusi kommunistivoittoinen hallitus ja sen riippumaton valtiovarainministeri Stavrakis ovat jatkaneet edellisten hallitusten toimenpiteitä säilyttääkseen Kyproksen kansainvälisenä yritystoiminnan keskuksena. Talouskriisistä huolimatta Kypros pyrkii säilyttämään 10 prosentin yritysveron ennallaan.

Henkilöverotuksen maksimiprosentti on vain 30. Stavrakis, samoin kuin presidentti Christofias ja ulkoministeri Kyprianou ovat ahkerasti matkustelleet Venäjällä. Yhtenä tarkoituksenaan on Kyproksen poistaminen sijoitustoiminnan mustalta listalta. Tätä varten on säädetty Kyproksella myös OECD:n mallin mukainen laki tietojen antamisesta ulkomaiden veroviranomaisille. Laista huolimatta tietojen antaminen on viime kädessä oikeuskanslerin hyväksynnästä riippuvainen.

Kypros havittelee sijoituksia erityisesti korkeaan teknologiaan ja bioteknologiaan. On muun muassa rakennettu yrityshautomoita ja teknologiapuisto. Kauppa-, teollisuus- ja matkailuministeriön alaisuuteen on perustettu ulkomaisten investointien keskus, joka tarjoaa investointipalvelut yhdessä paikassa. Se panostaa korkean teknologian tuotteiden kehittämisen, tutkimuksen ja kehityksen edistämiseen sekä teknologiansiirtoon.

Myös merenkulkuala on ollut tärkeä Kyprokselle. Alusrekisterissä on tuhansia laivoja, ja satamien kautta kulkee satojatuhansia kontteja vuosittain. Merenkulun ja konttisatamisen kehittämiseen vaikuttaa kuitenkin haitallisesti Turkin saarto kyproslaisille aluksille.

Kyproslaisen käsityksen mukaan venäläinen raha ja sijoitukset auttavat Kyproksen taloutta selviämään keskimääräisesti muita euromaita paremmin talouskriisistä ja taantumasta. Omien pankkien vakavaraisuus, sub-prime lainojen puuttuminen ja vähäinen johdannaiskauppa tukevat selviytymistä. Vaikutukset pienen talouden reaalitalouteen ovat kuitenkin alkaneet jo tuntua rakennusteollisuuden ja turismin osalta.

Päivitetty 6.3.2009

Takaisin ylös