Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 5.3.2009 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

KOKEMUS KEHITYKSESTä

Malawi: Nuori polvi politiikkaan

Malawiin on koulutettu uusi poliitikkopolvi, joka aikoo ratkaista poliittiset erimielisyydet keskustelemalla ja sovittelemalla väkivallan sijaan.

Malawi on pieni, 13 miljoonan asukkaan maa eteläisessä Afrikassa. Se valmistautuu ensi toukokuussa järjestettäviin presidentin- ja parlamenttivaaleihin, mutta sen poliittista ilmapiiriä rasittaa kulttuuri, jota leimaavat poliittinen väkivalta ja henkilökeskeisyys.

Puolueen perustaja on usein puolueen johtaja ja rahoittaja. Puolueen autot ja rakennukset ovat yleensä johtajan ja hänen perheensä henkilökohtaista omaisuutta. Jäsenmaksuja ei ole, koska niin kauan kuin johtaja osaa palkita kannattajiaan, hänen ei tarvitse kuunnella eriäviä mielipiteitä.

Poliittiseen kulttuuriin kuuluu vastustajien nuijiminen henkilökohtaisuuksiin menevillä herjoilla jopa parlamentissa. Puoluetta myös vaihdetaan surutta, jos oma etu sitä vaatii.

Henkilöihin kietoutunut politiikka on peräisin Hastings Kamuzu Bandan valtakaudelta, jolloin maassa sallittiin vain Malawin kongressipuolue MCP. Bandan vastustajat vangittiin tai tapettiin, moni lähti maanpakoon.

Banda hyväksyi kuitenkin kansanäänestyksen tuloksen, jonka seurauksena Malawi siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1994. Sen myötä maassa vaihtui valta, kun presidentiksi valittiin Bakili Muluzi, joka johti omaa puoluettaan Yhdistynyttä demokraattista rintamaa UDF:ää.

Vuoden 2004 presidentinvaalit voittanut Bingu wa Mutharika on myös itse perustamansa Demokraattisen edistyspuolueen DPP:n johtaja.

Keskustelua ja aatteita

Malawin kongressipuolue MCP perusti aikoinaan nuoriso-osaston, josta tuli pelätty, puolisotilaallinen instituutio. Nuoria käytettiin moraalin ja järjestyksen vartijoina, ja he käyttivät väkivaltaa, jos tilanne sitä vaati.

Vuonna 1994 valtaan noussut Yhdistynyt demokraattinen rintama UDF pystytti myös oman osastonsa nuorille. Hekin hakkasivat oppositiopoliitikkoja ja tuikkasivat vastustajien autoja ja taloja tuleen ilman, että viranomaiset puuttuivat tilanteeseen.

Kun saksalainen Kondrad Adenauer -säätiö aloitti toimintansa Malawissa vuonna 1998, sen tavoitteiden kärjessä oli juuri UDF:n nuorisosiiven johtaman poliittisen väkivallan lopettaminen.

Säätiön tutkimukset myös paljastivat, että kuka tahansa poliitikoksi haluava voi edetä puolueessa tietämättä mitään demokraattisesta päätöksenteosta tai pelisäännöistä.

Säätiö alkoikin suunnitella poliittisen kulttuurin ja asenteiden muutokseen tähtäävää ohjelmaa huhtikuussa 2001. Mukaan tuli Malawin yliopisto, jonka luennoitsijat laativat nuorille poliitikoille tarkoitetun ohjelman demokratian perusteista konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun. Opiskelijoita haluttiin alusta asti kannustaa kyselemään, keskustelemaan ja väittelemään.

“Halusimme nuorten ymmärtävän, ettei väkivallalla ratkaista poliittisia erimielisyyksiä. Toivoimme myös, että nuoret nousisivat puolueen hierarkiassa tärkeisiin asemiin ja muuttaisivat poliittista kulttuuria sisältä päin”, säätiön Malawin toimiston johtaja Samson Lembani sanoo.

Puolueet suhtautuivat myönteisesti nuorten kouluttamiseen. Säätiö pyysi kutakin puoluetta valitsemaan kolmekymmentä nuorta. Valittujen henkilöiden tuli olla puolueen aktiivisia jäseniä, mahdollisesti luottamustoimissa jo kannuksensa ansainneita, 18–35-vuotiaita miehiä ja naisia. Heidän piti edustaa tasaisesti Malawin maantieteellisiä alueita.

Ensimmäiselle, vuosina 2001-2003 pidetylle kurssille valittiin sata nuorta.

Koulutusohjelman tavoite oli myös tukea nuoria aatteellisen ulottuvuuden löytämisessä, sillä yhdelläkään puolueella ei ole selkeää ohjelmaa siitä, miten yhteiskuntaa tulisi muuttaa.

Omaksi järjestöksi

Säätiön koulutusohjelma kesti kolme vuotta, ja vuonna 2003 nuoret perustivat Nuorten poliitikkojen unionin YPU:n.

“Se oli myönteinen yllätys. Emme olleet odottaneet, että koulutus poikisi tällaisen aloitteen. Opiskelijat kertoivat, että he haluavat jatkaa puolueiden välistä yhteistyötä ja dialogia. He halusivat myös lisätä tietoisuutta siitä, ettei eri puolueisiin kuuluvien ihmisten kanssa toimiminen ole sama kuin vihollisen kanssa kaveeraaminen“, Samson Lembani sanoo.

Nuoret kävivät puolueiden poliittisissa kokouksissa kertomassa siitä, miten he ovat pystyneet ratkaisemaan erimielisyyksiään keskustelemalla.

YPU jatkoi koulutusta Malawin yliopiston kanssa. Parhaat opiskelijat poimittiin jatkokoulutukseen, ja nyt he vetävät kursseja omalla kotiseudullaan. Nuoret pyrkivät myös taloudellisesti riippumattomiksi omista puolueistaan. He halusivat välttää sen, että poliittiset johtajat "adoptoisivat" heidät antamalla taloudellista apua unionin toimintaan.

YPU:n jäsenet saivat myös Saksan suurlähetystöltä avustuksen, jonka turvin he raivasivat ison pellon Pohjois-Malawissa, kasvattivat maissia ja myivät sadon. Tulot jäivät unionille, ja tällä hetkellä unionilla on tarpeeksi tuloja toiminnan jatkamiseksi ilman ulkopuolisia avustuksia.

Lembani uskoo, että YPU:n nuorten poliitikkojen vaikutus näkyy puolueissa vasta vuosien työn jälkeen. Työtä on vielä edessä, vaikka monet nuoret ovatkin onnistuneet etenemään oman puolueensa hierarkiassa vaikutusvaltaisiin asemiin. Ainakin yksi säätiön kouluttama poliitikko valittiin kansanedustajaksi vuoden 2004 vaaleissa.

Nuorten politiikkojen alku on lupaava, mutta heidän etenemisensä tulkitaan helposti uhkaksi puoluejohdolle. Monet putoavat kansanedustajakilvasta jo ensimetreillä.

Puolueen johto saattaa mitätöidä esivaalien tuloksen ja valita tilalle mieluisamman, johdolle kuuliaisen henkilön, josta tehdään väkisin puolueen virallinen ehdokas. Jo osallistuminen puolueen sisäisiin karsintavaaleihin paikallistasolla vaatii ehdokkaalta suuria taloudellisia uhrauksia.

Lembanin mielessä ovat jo vuoden 2014 vaalit.

“Vanhat puoluejohtajat eivät ole enää silloin kilvassa mukana. Vuonna 2014 nähdään uusi sukupolvi, jolla ei ole samaa historian painolastia kuin nykyisillä johtajilla."

Vaalikampanjasta poliittisen sietokyvyn testi

Clement Makuwa, 25, toimii aktiivisesti Nuorten poliitikkojen unionin YPU:n hallituksessa. Hän kuuluu Yhdistyneeseen demokraattiseen rintamaan UDF:ään ja haluaa tulevaisuudessa kansanedustajaksi.  

“En aio ostaa äänestäjien kannatusta rahalla. Haluan saada ihmiset ymmärtämään tärkeitä asioita, kuten hyvän hallinnon merkityksen ja sen, että erilaisia poliittisia mielipiteitä täytyy pystyä sietämään ilman väkivallan uhkaa.”

Makuwalle oli äskettäin hyötyä neuvottelutaidoista, joita hän on oppinut YPU:ssa.

Makuwa on kotoisin Etelä-Malawin Machingasta, joka on valtaosin muslimialuetta. Alueen kyläpäälliköt päättivät, ettei Machingassa saa pitää poliittisia kokouksia, ellei ehdokas ole muslimi tai muslimi ja UDF:n jäsen. UDF:ää pidetään ainoana muslimien asiaa ajavana puolueena.

Makuwa ja hänen kollegansa Yusuf Madi keskustelivat kyläpäälliköiden kanssa. He vetosivat sen puolesta, että muutkin puolueet kuin UDF saisivat kampanjoida rauhassa. Päälliköt ovat toistaiseksi suostuneet kunnioittamaan myös muiden oikeutta levittää omaa sanomaansa. Nähtäväksi jää, pitääkö päätös toukokuun vaaleihin tähtäävän kampanjan loppumetreille asti.

Makuwan mukaan poliittisen väkivallan mahdollisuus on olemassa ennen vaaleja, mutta yleisesti hän arvioi kahakoiden jäävän paikallisiksi.

“Nuorten politiikkojen unioni yrittää kampanjoida vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien puolesta. Yhä useammat ihmiset ovat alkaneet ymmärtää demokratian todellisen merkityksen. Meitä kuunnellaan nyt enemmän, ja useat YPU:ssa mukana olevat nuoret ovat päässeet korkeisiin asemiin omien puolueidensa sisällä.”

Outi Määttänen

Kirjoittaja on Malawissa asuva vapaa toimittaja.

(Kehitys-Utveckling 1.2009)

Päivitetty 26.2.2009

Takaisin ylös