Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 11.2.2009

Voi voitettuja Sri Lankassa

Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 6/2009.

Kansakunnalle kaksi pahinta onnettomuutta ovat ulkovallan hyökkäys miehityksineen ja sisällissota. Näistä sisällissota saattaa olla vieraan vallan hyökkäystäkin pahempi. Sisällissota usein repii kansan kahtia, myrkyttää yhteiselon vuosikymmeniksi ja siinä saatetaan tehdä jopa joukkotuhontaa.

Sri Lankassa, Intian niemimaan kyynelvaltiossa, on käyty väkivaltaista ja veristä sisällissotaa neljännesvuosisadan ajan. Osapuolina ovat enemmistöväki singaleesit ja vähemmistökansa tamilit, heitä viidennes koko väestöstä. Selkkaus on luonteeltaan etninen, poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinenkin buddhalaisten singaleesien ja pääosin hindulaisten tamilien kesken.

Ennen Ceylonina tunnetun tasavallan alkuajoista lähtien tamilit kokivat olevansa alistettuja, toisen luokan kansalaisia maassaan vuosikymmenien ajan. Vuonna 1984 etniset jännitteet purkautuivat väkivaltaisesti ja alkoi tähän asti jatkunut sisällissota. Siinä tamilien aktivistit ja soturit ovat tavoitelleet kansalleen jopa itsenäisyyttä ja omaa Eelam-valtiota.

Singaleesien johtamat hallitukset ovat tarjonneet tamileille kompromissina autonomiaa, itsehallintoa eri muodoissa, mutta sopua ei ole syntynyt. Nyt hallitus on päättämässä sisällissodan sotilaallisin keinoin ja murskaamassa tamilien haaveet omasta valtiosta, ehkä itsehallinnostakin. Tamilitiikereiden LTTE-militian rintamat ovat murtuneet joka suunnalla viime viikkoina.

Sri Lankan sisällissota on noussut Euroopan, Suomenkin median uutisotsikoihin harvakseen, aina kun taistelut ovat tamilialueiden rajoilla kiihtyneet satoja surmaavaksi väkivallaksi. Pienessä maassa sodan tuhot ovat 25 taisteluvuoden jälkeen valtavat. Yli 70 000 ihmistä on saanut surmansa, uhreista enimmät siviilejä, sadat tuhannet ovat evakkoina kotimaassaan tai sotapakolaisina maailmalla, satoja täällä Suomessakin.

Sodassa on käytetty julmia taistelukeinoja. Tamilit ryhtyivät ensimmäisinä sotien historiassa järjestäytyneiksi itsemurhapommittajiksi. Tätä katutason joukkotuhoasetta he ovat käyttäneet tehokkaasti ja laajasti singaleesien kylissä ja kaupungeissa. Pääkaupungissa Colombossakin tamilien itsemurhapommittajat ovat tappaneet jopa hallituksen jäseniä. Tamilien LTTE-militia on luokiteltu monissa maissa terroristijärjestöksi.

Näistäkin syistä Colombon hallitus irtautui vuosi sitten pitkään jatkuneesta, ajoittain tamilien rikkomasta tulitauosta ja päätti ratkaista sisällissodan asevoimin. Se on nyt onnistumassa tavoitteessaan. Tamiliväen tulevaisuus maan pohjois- ja itäosissa näyttää nyt synkältä. Kaikki heidän uhrauksensa pitkässä itsenäistymistaistelussa näyttävät mitätöityvän.

Sri Lankan presidentin Mahinda Rajapaksan lisäksi kansainvälisen yhteisön isot toimijat, Yhdysvallat, EU ja Japani kehottivat äskettäin tamileja antautumaan lisäuhrien välttämiseksi kiivaissa päätöstaisteluissa. Kohtalokkaan tappion kokeneet tamiliaktivistit ovat nyt saarroksissa hallituksen joukkojen eturintaman ja Intian valtameren rantaviivan välissä.

Tamilien vapautusliikkeen kovimmalle äärilaidalle jää varmaan sotureita, jotka eivät halua antautua hallituksen joukoille mistään hinnasta. Vaarana on sodan muuttuminen sissitaisteluksi, jossa nämä asialleen vihkiytyneet aktivistit jatkavat itsemurhaiskuja hallituksen kohteisiin. Tamilimilitian komentajaa Prabhakaran Vellupillaita ei nähtäne koskaan allekirjoittamassa antautumissopimusta.

Ne, joiden kokemuksena tai muistona on sisällissota omassa maassaan, ymmärtävät muita paremmin kansalaissotien syitä ja seurauksia. Tässä suhteessa me suomalaiset olemme pohjoismaisia naapurikansoja kokeneempia ymmärtämään myös Sri Lankan sotatapahtumia seurauksineen. Gallialaisen sotapäällikön Brennuksen tavoin voimme todeta: Voi voitettuja, nyt Sri Lankassa.

Päivitetty 11.2.2009

Takaisin ylös