Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 23.1.2009

Suomen turvallisuus 2009

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta hyväksyi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 23. tammikuuta.2009. Ohessa tiivistelmä selonteon ulkoministeriön kannalta keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laatimisen jälkeen muun muassa Kaakkois-Aasian tsunami, hirmumyrsky Katrina, Bangladeshin tulvat sekä maanjäristykset Pakistanissa ja Kiinassa ovat osoittaneet luonnon tuhovoiman. Eurooppa puolestaan on kokenut Lontoon ja Madridin terrori-iskut sekä Georgian kriisin, ja uutena ilmiönä Viron patsaskiistan yhteydessä tietoverkkohäirinnän.

Ilmastonmuutos ja influenssapandemian vaara ovat esimerkkejä vakavista, maailmanlaajuisista turvallisuusuhkista.

Energian ja luonnonvarojen saatavuuteen liittyvät kysymykset tai pula ruoasta ja puhtaasta vedestä saattavat muuttua vakaviksi turvallisuusuhkiksi. Energiaa käytetään tänäkin päivänä poliittisen vaikuttamisen välineenä.

Maailmanlaajuinen talouden kriisi ravistelee maailmantalouden perustuksia. Kriisin mahdolliset turvallisuusvaikutukset eivät ole vielä nähtävissä.

Kehitykselle on ollut ominaista muutosten nopeus sekä ennakoimattomuus.

Laajan turvallisuuden piiriin kuuluvat kysymykset voivat heijastua myös Suomeen ja sen väestöön. Konkreettisia, valtioiden rajat ylittäviä turvallisuusuhkia lähialueillamme ovat myös tietoverkkohyökkäykset sekä ympäristöön, ydinturvallisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huume- ja ihmiskauppaan ja tarttuviin tauteihin liittyvät kysymykset.

Myös sotilaalliset turvallisuusuhkat ovat edelleen ajankohtaisia. Kriisit Afganistanissa, Irakissa ja Afrikan useissa kriisipesäkkeissä sekä tuoreimpana Gazan konflikti vaikuttavat keskeisesti globaaliin turvallisuuteen. Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Georgiassa heijastuu puolestaan turvallisuusajatteluun myös Suomen lähialueilla.

Toisaalta Euroopan unionin ja Naton laajentuminen Suomen lähialueille sekä yleinen taloudellinen vaurastuminen ovat tuntuvasti vahvistaneet vakautta Pohjois-Euroopassa.

Globalisaation ja lisääntyvän kansainvälisen kaupan vaikutus Suomeen on ollut pääosin myönteinen. Kasvava keskinäisriippuvuus sitoo tiiviimpään yhteistyöhön, toisaalta verkostoituminen lisää maamme haavoittuvuutta.

 Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.

Suomen vastauksia turvallisuusympäristön muutokseen

Yleistä

Globalisaatio edellyttää tavoitteellista, johdonmukaista ja ennakoivaa toimintaa sekä kykyä reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Ennaltaehkäisevän diplomatian sekä kattavien, kansainvälisten verkostojen ja yhteistyöjärjestelyjen merkitys korostuvat entisestään.

 Suomi vastaa turvallisuusuhkiin keskeisten eurooppalaisten ja globaalien yhteistyörakenteiden ja järjestöjen jäsenenä, kansallisella varautumisella sekä uskottavalla puolustuksella.

Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin yhteen. Yhteistyö ja kumppanuudet kansalaisjärjestöjen, yritysten ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden kanssa korostuvat edelleen sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteistyössä.

Ulkoasiainministeriön toimintaedellytykset varmistetaan, jotta siihen kohdistuviin uusiin ja kasvaviin vaatimuksiin sekä henkilöstön ikääntymiseen, kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta ja valtion tuottavuusohjelman asettamiin velvotteisiin voidaan vastata.

Euroopan unioni

Kansainvälisesti vahva ja toimintakykyinen unioni on Suomen etujen mukainen.

Jäsenyys Euroopan unionissa on Suomelle perustavaa laatua oleva turvallisuuspoliittinen valinta. Euroopan unionin jäsenenä Suomi on osa tiivistä poliittista liittoa, jonka jäseniä yhdistää vahva yhteenkuuluvuus ja tahto toimia yhdessä.

Euroopan unioni on Suomelle tärkeä vaikuttamiskanava monien keskeisten turvallisuusuhkien torjumiseksi. Suomi toimii aktiivisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseksi, ja osallistuu sen toteuttamiseen täysimääräisesti.

Euroopan unionin yhteisvastuulauseke sekä avunantovelvoite vahvistavat jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta. Selonteko painottaa, että avunantolauseke velvoittaa kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti. Suomi pitää huolen, että sillä on valmiudet avun antamiseen ja vastaanottamiseen, ja odottaa muiden jäsenmaiden toimivan samoin.

Lähialueet

Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistäminen on Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeinen tavoite.

Suomi syventää turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä pohjoismaiden ja Itämeren alueen valtioiden kanssa muun muassa monenkeskisessä harjoitustoiminnassa. Suomi syventää puolustuspoliittista yhteistyötä pohjoismaiden kanssa muun muassa puolustusmateriaalin kallistumisesta johtuvien kustannuspaineiden hillitsemiseksi.

Venäjä

Suomi kehittää suhteita Venäjään niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unionin jäsenenä. Suomi seuraa Venäjän kehitystä keskeisimpänä Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavana tekijänä.

Suomella on runsaasti yhteyksiä Venäjälle kaikilla eri tasoilla, ja tätä yhteistyötä tiivistetään edelleen. Suomi pyrkii lisäämään maiden välistä kauppaa, matkailua ja investointeja sekä torjumaan myös Suomeen kohdistuvia kielteisiä ilmiöitä, kuten rikollisuutta ja terveysuhkia.

Hallituksen valmisteilla olevassa Venäjä-toimintaohjelmassa luodaan suuntaviivat Venäjä-suhteiden hoidolle eri sektoreilla. Toimintaohjelman toimeenpanoa tukemaan on tarkoitus asettaa Venäjä-foorumi.

Yhdistyneet kansakunnat

Suomi toimii ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa.

YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys vuosina 2013-14 on Suomelle merkittävä tavoite. Suomen turvallisuusneuvostokampanjan painopistealueina ovat YK:n kriisinhallinnan, kehitystoiminnan ja ihmisoikeustyön tehostaminen. 

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on Euroopan unionin turvallisuusneuvostojäsenyys.

Nato

Suomi pitää Natoa keskeisimpänä sotilaallisen turvallisuusyhteistyön alalla toimivana järjestönä. Naton tavoitteet, tehtävät ja velvoitteet ovat yhteensopivat Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa.

Ulkoministeriössä laaditun, Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevan selvityksen mukaan jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta vahvistava vaikutus.

Selonteon mukaan Suomella on jatkossakin vahvoja perusteita harkita Nato jäsenyyttä.

Kriisinhallinta

Suomi vaikuttaa kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisyyn etenkin kehitys-, ihmisoikeus- ja asevalvontapolitiikan keinoin sekä osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suomi vahvistaa osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan rauhan ja turvallisuuden, kehityksen sekä demokratian vahvistamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Osallistuminen kriisinhallintaan on osa Suomen turvallisuuden rakentamista ja kansainvälistä vastuun kantamista, ja se vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyä ja kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä.

Suomi edistää kriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun johdonmukaisuutta Euroopan unionin turvallisuutta ja kehitystä koskevien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on kokonaisvaltainen lähestymistapa konfliktien ehkäisyyn, hallintaan ja jälkihoitoon.

Ulkoministeriön asettamassa työryhmässä laaditaan vuoden 2009 aikana kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia strategisen tason ohjauksen edistämiseksi kriisinhallinnassa.

Johdonmukaisella kehitysyhteistyöllä tuetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, sovittelua ja rauhanprosesseja, konfliktinjälkeistä jälleenrakennusta sekä kriisien ja luonnonkatastrofien jälkihoitoa.

Sotilaallisessa kriisinhallinnassa säilytetään vähintään nykyinen vaikutustaso. Tämä edellyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettävien määrärahojen lisäämistä asteittain 150 miljoonaan euroon.

Suomen tavoitteena on kasvattaa huomattavasti eri siviilikriisinhallintaoperaatioissa palvelevien suomalaisten asiantuntijoiden määrää nykyisestä 150 henkilöstä.

Päivitetty 26.1.2009

Takaisin ylös