Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 20.11.2008

Vain vähemmistöllä kansalaisvapaudet maailmassa 

Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 46/2008.

Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus täyttää joulukuussa 60 vuotta. Se hyväksyttiin maailmanjärjestön yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 yhdenkään valtion vastustamatta. Julistus ja siihen perustuvat erityissopimukset ihmisoikeuksien vaalimisesta ovat arvojen tasolla parasta, mitä ihmisyhteisöissä on kyetty sopimaan yli aatteellisten rajojen.

Koko YK-jäsenkunta on sitoutunut Ihmisoikeuksien julistukseen, ainakin moraalisesti. Julistuksen toteuttaminen käytännössä on kuvaava osoitus siitä, miten moraalin aste hallitsijoiden ja hallitusten kesken vaihtelee. Ihmisoikeudet toteutuvat kansojen ja kansakuntien kesken hyvin epätasaisesti.

Alun perin Ihmisoikeuksien julistukseen haluttiin sisällyttää vain poliittiset oikeudet ja kansalaisvapaudet. Tämä oli länsivaltojen näkemys. Neuvostoliiton johtama sosialistimaiden leiri halusi mukaan myös sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset perusoikeudet ja tähän suostuttiin, jotta julistus laajasti hyväksyttäisiin.

Freedon House (FH) on ylikansallinen tutkimuslaitos, joka on omaksunut vahtikoiran tehtävän poliittisten oikeuksien ja kanslaisvapauksien toteutumisen seuraamisessa. Vuodesta 1972 lähtien se on julkaissut havaintojaan tältä alalta. Hiljattain se julkisti uusimmat raporttitietonsa 2008 siitä, miten kansoja on hallittu viime aikoina.

Puhuttelevin viesti FH-raportissa on, että vain vähemmistö ihmiskunnasta, 46 % kansalaisista, saa nauttia kaikista poliittisista oikeuksista ja kansalaisvapauksista. Niistä keskeisimpiä ovat oikeus valita vapaissa ja vilpittömissä vaaleissa poliittiset johtajat, sanan- ja ilmaisun vapaus, yhdistymisvapaus ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tarvittaessa.

Kyse on siis vaalidemokratian ja oikeusvaltion toimivuudesta YK-jäsenkunnassa. Ikävin tieto raportissa on, että 43 valtiossa ei ole kansanvaltaa eikä kansa saa hallituksesta riippumatonta oikeuskohtelua. Näitä valtioita kuvataan "ei vapaiksi". Selkokielellä ne ovat eriasteisia diktatuureja tai harvainvaltoja.

Huolestuttavin tieto raportissa on, että jo kahtena vuonna peräkkäin kehitys kohti vapaampia elinoloja maailmassa on pysähtynyt. Hyvä kehitys, jossa monet kymmenet kansat vapautuivat diktatuureista ja sortohallituksista, jatkui viime vuoteen asti kolmen vuosikymmenen ajan 1977-2007. Kun vuonna 1977 vapaita kansakuntia oli vain 43, vuonna 2007 niitä oli jo 90. Nyttemmin vapautuminen on pysähtynyt.

Suomi kuuluu tuohon 90 valtion ryhmään, jossa FH-tutkijat näkevät poliittisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien toteutuvan moitteettomasti. Kuulumme siis ihmiskunnan onnekkaaseen vähemmistöön näissä asioissa. Niidenkin suomalaisten, jotka eivät vaivaudu edes äänestämään valtiollisissa vaaleissa, tulisi herätä huomaamaan, millainen arvokas asia tasavaltainen vaalidemokratia on verrattuna epädemokraattisesti hallittuihin valtioihin.

Osittain vapaita valtioita FH raportoi olevan nyt 60. Niiden joukossa on monia "tienristeysvaltioita", joista ei vielä tiedetä, kumpaan suuntaan ne tästedes liikkuvat oikeuksien ja vapauksien asteikolla. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Kiina, uudet Keski-Aasian tasavallat, useat Balkanin valtiot ja itänaapurimme Venäjä.

Sortovaltioiden joukossa pahimmiksi ihmisoikeuksien polkijoiksi raportti mainitsee Burman, Pohjois-Korean, Sudanin, Libyan, Somalian, Kuuban, Uzbekistanin ja Turkmenistanin. Lähes yhtä vähän kansalaisvapauksia ja poliittisia oikeuksia on Kiinan, Zimbabwen, Valko-Venäjän, Laosin, Saudi-Arabian, Syyrian, Tshadin, Eritrean ja Päiväntasaajan Guinean asukkailla.

Näistä neljä on kommunistipuolueiden johtamia, kolme sisällissodassa olevia ja muut diktatorisesti tai harvainvaltaisesti hallittuja valtioita. Niissä kansat voivat vain unelmoida sellaisista ihmisoikeuksista, joista me suomalaiset saamme nauttia.
 

Päivitetty 20.11.2008

Takaisin ylös