Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 4.4.2016

Mitä Suomi tekee Tansanian metsissä?

Tansanian eteläisen ylänköalueen mäntymetsissä puhaltavat uudet tuulet. Suomen tuella tehdään metsäyhteistyötä, josta myös alueen köyhimmät hyötyvät.

Suomi ja Tansania ovat tehneet metsäalan kehitysyhteistyötä vuosikymmeniä. On suojeltu luonnonmetsiä ja torjuttu laittomia hakkuita. Meneillään oleva yksityismetsähanke tekee kyläläisistä metsänomistajia.

”Kun aiemmin suojeltiin luonnonmetsiä, nyt istutetaan talousmetsää ja kehitetään ihmisille tuloja tuovaa elinkeinoa. Ihmiset opettelevat metsänhoidosta itselleen ammatin, jonka avulla he pystyvät parantamaan toimeentuloaan ja pääsevät vähitellen irti köyhyydestä”, selvittää metsänhoitaja Hanne Vaarala metsäyhteistyön muutosta.

Hanne Vaarala
Metsänhoitaja Hanne Vaarala ihailee puuttomaalle ruohotasangolle noussutta mäntymetsää. Kuva: Martiina Woodson.

Kymmenet tuhannet hyötyvät

Puunistutusohjelmassa on mukana jo tuhansia kyläläisiä, ja uusia liittyy puunkasvattajien ryhmiin.  Kaikkiaan hankkeesta hyötyy noin 14 000 ihmistä.  Koko ohjelman aikana mukaan odotetaan 16 000 pienviljelijää. Kun mukaan lasketaan perhekunnat, hyödyt jakautuvat noin 56 000 ihmiselle. Viljelijöille tärkeintä on saada käyttöönsä hyviä siemeniä ja oikeat ohjeet puiden istutukseen ja taimien hoitoon.

”Kyläläiset saavat omat metsäalueet, joille he istuttavat taimia, hoitavat ne ja keräävät aikanaan puiden myyntitulot. Tansanian arvokkaista metsävaroista aiotaan nyt saada irti paras mahdollinen hyöty, ja kyläläisiä autetaan myymään puut markkinahintaan”, hankkeessa asiantuntijana työskentelevä Vaarala kertoo.

Eteläisellä ylänköalueella on hyvät olosuhteet trooppisille mäntylajeille. Puut kasvavat noin viisi kertaa nopeammin kuin Suomessa.

Hanke tukee pienviljelijöiden yksityistä metsänomistusta, metsänhoitoa, puun markkinointia ja parantaa sahojen turvallisuutta. Luontoarvojen lisäksi tavoitellaan kannattavaa metsätaloutta.

Miten puiden istutus vähentää köyhyyttä?

Justina Fyumagwa  Lugolofun kylästä on yksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenistä. Hän on 60-vuotias leski, jonka aikuiset lapset ovat muuttaneet muualle. Elätettävänä on kuitenkin yhä kolme kylän orpolasta.

Justina
Justina Fyumagwa on yksi Lugolofun kylän ylpeistä metsänohmistajista. Kuva: Outi Einola-Head.

”Emme saa palkkaa taimien istutuksesta, mutta aikanaan puun myyntitulot omasta metsästämme. Omalle maapalalle on hienoa istuttaa taimia ja hoitaa niitä. Tuloja voi odottaa vasta vuosien kuluttua. Siihen asti elämme kuten ennenkin vihannesten kasvatuksesta saamillamme tuloilla. Hanke on tukenut meitä tarjoamalla parempia siemeniä ja viljelyohjeita. Metsä on meille tärkeä, ja uskon, että elämänlaatumme paranee vähitellen”, Fyumagwa kertoo.

Hanne Vaaralan mukaan Tansaniassa on ollut metsänhoitoyhdistyksiä 80-luvulta asti, mutta ne ovat olleet liian pieniä ja toimineet hajanaisesti. Puun ostajat ovat välikätenä keränneet suurimman osan myyntituloista. Nyt kyläläiset saavat puusta paremman hinnan ja tulot itselleen.

”Metsänhoitoyhdistysten perustaminen ja yhdistystoiminnan opettaminen ovat tärkeitä.  Ryhmän kannustamina ihmiset saavat paremman tuoton metsistään ja enemmän tuloja parempilaatuisesta puusta”.

Luonto ja ilmasto kiittävät

Tansanialaiset saavat yhä noin 90 prosenttia käyttämästään energiasta puuhiilestä. Sen käyttö ja metsien kaskeaminen viljelymaaksi ovat pääsyitä  ilmaston lämpenemiseen ja metsien katoon.

Tansanian metsäkato on maailman suurimpia. Metsien vuosittaiset hakkuut ylittävät puiden kasvun. Puita on istutettava lisää, jos halutaan torjua ilmaston muutosta ja metsien häviämistä. Samalla on suojeltava istutusalueiden luonnonmetsiä, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.

Talousmetsä nousee aiemmin puuttomalle ruohotasangolle. Kun ihmiset saavat sieltä tarvitsemansa puun, luonnonmetsät säästyvät hakkuilta.

Tappavat sahat

Alueella käytössä olevat kenttäsirkkelit ja olematon työturvallisuus katkovat jäseniä ja aiheuttavat sahoilla kuukausittain kuolemaan johtavia onnettomuuksia.

Paikallisten sahojen vanhanaikaista ja vaarallista tekniikkaa korvataan Kiinasta ja Intiasta hankituilla tehokkaammilla laitteilla. Samalla opetellaan turvallisempaa työkulttuuria.

”Uudet sahat ovat tehokkaampia, turvallisempia ja halvempia. Myös paikallisilla yrittäjillä on niihin varaa”, Hanne Vaarala kertoo.

Suomen tuki yksityismetsähankkeelle on 19 miljoonaa euroa, vuosina 2013-17.

Outi Einola-Head

Takaisin ylös