Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 9.3.2012

Vuosi Japanin kriisistä – mitä on opittu?

Vuosi sitten Japania kohtasi kolminkertainen onnettomuus. Lähes 20 000 ihmistä kuoli tai katosi. Mitä sen jälkeen tapahtui? Suomen Japanin-suurlähettiläs Jari Gustafsson palaa kolumnissaan viime maaliskuuhun ja jälleenrakennustyön vaiheisiin.

Vierailin viime kuussa Okinawalla, tutustuen amerikkalaisten tukikohtaan Japanin eteläisellä saarella. Sotilaiden arkea on harjoitella monenlaisten kriisitilanteiden varalta, ovat ne sitten alueellisia levottomuuksia, terrorismia tai luonnonkatastrofeja.

"Tällaista ei koskaan edes kuviteltu

Vuosi sitten maaliskuussa Japania kohtasi kolminkertainen onnettomuus: 9.0 Richterin asteikon maanjäristys, sitä seurannut tsunami ja ydinonnettomuus. Katastrofissa kuoli tai katosi lähes 20 000 ihmistä ja vesimassat tuhosivat koteja, kaupunkeja, maanviljelysalueita ja työpaikkoja. Amerikkalaissotilaiden mukaan edes heidän harjoituksissaan ei Fukushiman kaltaista kriisitilannetta koskaan kuviteltu. Onnettomuus ylitti kaikki ennakko-odotukset, se oli suurempi ja vakavampi kuin kukaan oli etukäteen pystynyt käsittämään.

Pääosin Okinawalta johdettu Operaatio Tomodachi vei 20 000 amerikkalaissotilasta tuhoalueelle nopeasti, ja sillä oli suuri merkitys pelastustöiden käynnistämisessä. Kriisin ensi tunneista lähtien amerikkalaisten japanilaisille antama apu oli korvaamatonta. Tilanne myös osoitti, kuinka tärkeää amerikkalaisten läsnäolo maassa on japanilaisille.

Eurooppa näyttäytyi toisenlaisena. EU-maiden kesken ei ollut koordinaatiota, vaan kukin maa toimi omalla tavallaan. Tilannekuva oli kaikilla EU-mailla sama, mutta siitä vedetyt johtopäätökset erosivat toisistaan. Vaikka kaikki EU-maat tekivät parhaansa omien kansalaistensa pelastamiseksi, näytti tilanne olevan otollinen myös muiden tarkoitusperien edistämiseksi. Yksi teki näyttäviä julkisuustempauksia, toinen edisti bisneksiään, kolmatta huolestutti vaikutus omiin lähestyviin vaaleihin ja neljäs pyrki turvaamaan omat ydinenergiaohjelmansa.

EU ei japanilaisten silmissä näyttäytynyt tehokkaana avunantajana, vaan jossain määrin voimattomana ja eri suuntiin vetävänä joukkona.

Pienen maan, kuten Suomen etu kriisi- ja katastrofitilanteissa maailmalla olisi, että EU kykenisi toimimaan yhtenäisesti ja amerikkalaisten tapaan nopeasti. Yhteistyö olisi tervetullutta varsinkin silloin, kun etsitään, pelastetaan ja siirretään turvaan omia kansalaisia. Suomen mahdollisuudet esimerkiksi search and rescue -operaatioihin ovat varsin rajalliset.

"Sosiaalinen media toimi hyvin

Suomelle Japanin kriisissä riitti opetusta. Maassa oli vuosi sitten noin 800 suomalaista. Suurlähetystön toiminta, erityisesti sosiaalisen median käyttö ihmisten tavoittamisessa on saanut kiitosta. Myös ulkoministeriön ja sen tilannekeskuksen kyky vastata kriiseihin, tapahtuivat ne kuinka kaukaa kotoa tai kuinka vaikeissa olosuhteissa tahansa, on huippuluokkaa ja ansaitsee tulla huomatuksi.

Japanin kriisi opetti, että vaikka avun tarve on pitkäaikainen, on tärkeää toimia myös nopeasti. Rahallinen apu on joskus tarpeen, tässä tapauksessa jopa käteisen toimittaminen suoraan kriisin ytimessä toimivalle pormestarille olisi voinut olla tilisiirtoja tai jopa tavaratoimituksia tehokkaampi apu. Nopean avun keinovalikoiman laajentamista ja sen tehokasta käyttöä voisi Suomessa kehittää. Nopeaan apuun kykenevät maat muistetaan myös tuhoalueilla parhaiten.

Vuosi onnettomuuden jälkeen jälleenrakennus on vielä käynnissä. Suuret lupaukset rakentaa paremmin, kestävämmin ja ympäristöystävällisemmin ovat olleet koetuksella, kun tarve uudelleen asuttaa 60 000 evakuoitua kansalaista on niin suuri. Tuhoalueilla käydään vieläkin kilpajuoksua aikaa ja ihmisten hätää vastaan.

Jälleenrakennuksesta ei myöskään tullut suurta kansainvälistä projektia, josta riittäisi siivuja muillekin maille. Japanilaisten on ollut luontevampaa hakea jälleenrakennukseen apua ja toimijoita oman maan sisältä. Kun onnettomuus ei sittenkään ulottunut Tokioon asti, on selvää että jälleenrakennus tapahtuu pääosin paikallisiin liikesuhteisiin ja hankintakanaviin luottaen.

Onnettomuuden kustannukset ovat valtavat, noin 200 miljardia euroa. Silti maailman kolmanneksi suurin talous palautunee tämän vuoden aikana maanjäristystä edeltäneelle tasolle. Taantuma vältettiin mutta kriisinhoito ei myöskään tuonut sellaista uutta dynamiikkaa, jota Japani kaipaisi maata jo pitkään vaivanneiden talousongelmiensa ratkaisemiseksi.

"Japanilaiset     ovat
sitkeää kansaa

Japanilaisten kykyä kohdata viime kevään tapaiset suuret kriisit on hämmästelty kautta maailman. Japanilaiset ovat sitkeää kansaa, joille oman arvokkuutensa säilyttäminen on tärkeää. Japanilaisten viehtymys kääntyä sisäänpäin monen mielestä jopa vahvistui kriisin johdosta. Se on aika ironista, koska kriisi myös näytti ,kuinka tärkeää on omata hyviä ystäviä.

Japani sijaitsee keskellä maailman dynaamisinta ja nopeimmin kasvavaa talousaluetta. Kiinan kasvu on haaste ja mahdollisuus myös Japanille. Sen valinta on olla joko aktiivinen ja osallistuva toimija Aasiassa tai passiivinen, sivusta katsova ja osaansa hiljalleen sopeutuva kansakunta.

Jari Gustafsson
Suomen Japanin-suurlähettiläs

 

Päivitetty 9.3.2012

Takaisin ylös