Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2023
Mikä toimii ja missä on kehittämisen varaa Suomen kehityspolitiikassa ja yhteistyössä? Millaisia tuloksia on saavutettu ja mitä voimme niistä oppia? Kehitysevaluoinnin vuosiraportti vetää yhteen ulkoministeriön laajojen evaluointien ja tarkasteluiden tulokset vuonna 2023.
Mikä sitten toimi? Esimerkiksi:
- Suomi on tukenut oikeita asioita huomioiden kehitysmaiden tarpeet ja kestävän kehityksen tavoitteiden haasteellisuuden. Lisäksi ulkoministeriön tuki on ollut pitkäjänteistä, mikä on ollut edellytys kehitystulosten saavuttamiseksi.
- Jatkuvan panostuksen ansiosta ihmisoikeusperustaisesta lähestymistavasta on tullut osa Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön kulmakivi.
- Suomen ilmastorahoitustoimenpiteet ovat hyvin linjassa kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteiden, kehitysmaiden tarpeiden ja kumppaneiden odotusten kanssa.
- Laadukkaan ja inklusiivisen koulutuksen asettaminen kehityspolitiikan yhdeksi päätavoitteeksi on luonut vankan perustan Suomen osallistumiselle globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseen.
- Tuessaan kehitysmaiden tulopohjan vahvistamiseksi Suomi on saavuttanut hyvän aseman, josta on hyvä edelleen osoittaa sitoutumista läpinäkyviin, maailmanlaajuisiin oikeudenmukaisiin ja tasapuolisiin verotusjärjestelmiin.
- Ulkoministeriö on useassa kanavassa tapahtuvan viestintänsä avulla lisännyt kansalaisten ymmärrystä kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä
- Keskitetyt evaluoinnit ovat vaikuttaneet kehitysyhteistyön linjauksiin, ohjeistuksiin ja prosesseihin.
Missä puolestaan on kehitettävää? Esimerkiksi:
- Suomen tulee olla aiempaa valikoivampi ja strategisempi, koska rajalliset henkilö- ja taloudelliset resurssit eivät riitä kaiken tekemiseen. Lisäksi on kriittistä, että kuten tähänkin asti, Suomi valitsee kumppaninsa huolellisesti, jotta omien resurssien niukkuudesta huolimatta voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia.
- Kansainvälisen vaikuttamisen ja uskottavuuden näkökulmasta on tärkeää, että ollaan mukana eri tasoilla ja oikeissa paikoissa toimimalla mahdollisimman johdonmukaisesti.
- Henkilöstön osaamiseen ja organisaation kapasiteetin jatkuvaan kehittämiseen tulisi panostaa.
- Jotta ihmisoikeusperustaisella lähestymistavalla saavutettaisiin parempia tuloksia, tulisi kohdistua toimeenpanoon sekä tuloksiin ja seurantaan.
- Ulkoministeriön tulisi laatia selkeä strategia kansainväliselle ilmastorahoitukselle.
- Kehitysviestinnälle tulisi asettaa selkeät tavoitteet ja prioriteetit. Materiaaleja tulisi koota yhteen sekä viestintää systematisoida ja tehostaa.
- Evaluoinneista oppiminen on ministeriössä nykyään rajallista. Evaluoinneista oppiminen edellyttää sellaisen lähestymistavan omaksumista, jossa oppimisprosessit ovat fasilitoituja, tiimipohjaisia ja tulevaisuuteen katsovia.
Vuosiraportissa pohditaan viime vuoden muutoksia niin globaalisti kuin myös Suomessa. Kehitysevaluoinnin päällikkö toteaa, että hallituskoalition vaihtumisella Suomessa on vaikutusta myös evaluointitoimeen. Politiikkalinjauksia määriteltäessä tarvitaan tietoa edellisten linjausten toimivuudesta ja toisaalta on tärkeää miettiä, miten uusien politiikkalinjausten toimeenpanoa voidaan tiedollisesti tukea. Vaikkakin globaalien epävarmuuksien, konfliktien ja kilpailevien narratiivien aikaa asettaa omat haasteensa, evaluointitoimen tehtävä on kaikissa olosuhteissa tuottaa tietoa päätöksentekoon, oppimiseen ja tilivelvollisuuden toteutumiseen.
Vieraskynämme nostaa esille evaluoinnin potentiaalin positiivisen muutoksen voimana sekä tekoälyn luomat uudet mahdollisuudet evaluointitoiminnassa. Tekoälyn kyky kerätä dataa ja analysoida on kiistaton – mutta samalla se luo uusia vaatimuksia evaluoijille sen varmistamiseksi, että kerättyä dataa ei käytetä väärin ja tekoäly pysyy ihmisen hallinnassa. Myös ulkoministeriön evaluointiyksikkö on lähtenyt aktiivisesti kokeilemaan uusien teknologioiden käyttöä evaluoinnissa ja jatkaa tekoälyn mahdollistamien ratkaisujen kehittämistä.
Raportti
Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2023(Linkki toiselle web-sivustolle.) (PDF; 2,4 Mb)