Evaluointiraportti: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus 2016-2022
Tämä evaluointi arvioi ulkoministeriön (UM) ilmastorahoituksen tarkoituksenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta suhteessa kansainvälisiin tavoitteisiin ja toimijoihin, tunnistaa vuosien 2016-2022 aikana saavutettuja tuloksia sekä antaa suosituksia Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimintasuunnitelman kehittämiseen tulevaisuudessa.
Suomen ilmastorahoitusta ei ole evaluoitu aikaisemmin, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) ovat tehneet siitä omat raporttinsa. Tässä evaluoinnissa otetaan molemmat raportit huomioon. 
Suomen ilmastorahoitusta on ohjannut monet eri strategiat ja politiikat. Suomella ei ole ollut selkeää ja kokonaisvaltaista strategiaa ilmastorahoitukselle, mutta siitä huolimatta on saavutettu suuri joukko ilmastotuloksia. UM:n hankkeet ovat yhdenmukaisia tärkeiden kansainvälisten sitoumusten kanssa, jotka on määritelty Pariisin ilmastosopimuksessa ja YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksessa (UNFCCC). Lisäksi ne ovat vahvasti linjassa kehitysmaiden omien politiikkatavoitteiden ja prioriteettien kanssa. Laajemmat kehitystavoitteet, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisoikeudet, näkyvät myös hankesalkussa kattavasti.
Instituutioiden välinen yhteistyö ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen on ollut onnistunutta, mutta yksityissektorin mukaan saaminen on edelleen haastavaa. Hankkeiden hallinnointi on ollut tehokasta. UM:n liian vähäiset resurssit haittaavat erityisesti raportointia ja tulosten yhteenvetämistä, lähestymistapojen yhtenäistämistä ja monenvälistä vaikuttamista.
Evaluointi suosittaa, että UM kehittää ilmastorahoitukselle selkeämmän strategian, jossa eri instrumentit ja rahoituskanavat tuodaan yhteen. Lisäksi sen tulee varmistaa riittävät resurssit strategian toteuttamiseksi. UM:n tulisi myös vahvistaa lähestymistapaansa ilmastonmuutoksen valtavirtaistamiseen ja Pariisin ilmastosopimuksen linjaukseen sekä syventää ymmärrystään Suomen lisäarvosta ilmastorahoituksen kentällä. Eri instrumenttien parempi integraatio ja yhdensuuntaisuus on myös tarpeen.
Evaluointi käynnistettiin syksyllä 2021. Sen löydökset perustuvat yli 500 hankkeen porfolion tarkasteluun sekä 49 hankkeesta, jotka edustavat yli 70% portfolion arvosta, tehtyyn tarkempaan arviointiin. Lisäksi evaluoinnissa tehtiin vertaisarvio muista avunantajista ja trendikartoitus, sekä yli 100 sidosryhmähaastattelua. Evaluoinnissa tuotettiin myös neljä tapaustutkimusta
- sopeutuminen ja läpileikkaavat tavoitteet,
- kehityspoliittiset investoinnit yksityissektorille,
- mahdollisuudet ja hyödyt suomalaisten sidosryhmien osallistumiselle
- ilmastorahoituksen rooli maatasolla esimerkkinä Tansania
Evaluointiraportti koostuu kahdesta osasta:
Volume 2, 2023:6, ”Case Studies” sisältää yllä mainitut tapaustutkimukset. (PDF; 131 sivua; 6.6 MB)
Tiivistelmä:
Finnish Climate Finance: Bridging the Gap between Commitment and Action (PDF; 4 sivua; 457 kB)
Aineistoa esittelytilaisuudesta:
Presentation by the Evaluation Team (PDF)
Comments by the National Audit Office of Finland (PDF)
Comments by the Ministry of Environment (PDF)