Suomen ja Uuden-Seelannin välisessä kaupassa on kasvupotentiaalia, etenkin ympäristöystävällisten innovaatioiden, terveyspalveluiden ja informaatioteknologian aloilla 

Uusi-Seelanti on Suomen kanssa samankaltainen ja -kokoinen markkina. Maa tarjoaa suomalaisille yrityksille varakkaat ja kehittyneet markkinat, avoimen ja läpinäkyvän liiketoimintaympäristön sekä vakaan demokraattisen järjestelmän. Uusi-Seelanti on toistuvasti sijoittunut hyvin liiketoimintaympäristöä mitattaessa ja tämä kompensoi markkinoiden pientä kokoa. Maa on toipunut pandemiasta hyvin, mutta globaalin markkinatilanteen ja poikkeuksellisten sääilmiöiden yhdistelmä on johtanut elinkustannusten nousuun ja inflaatioon. Kasvavat investoinnit vihreään talouteen, terveyteen, infrastruktuuriin ja älykkäisiin ratkaisuihin sekä kiinnostus Pohjoismaita kohtaan, tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisen teknologian ja innovaatioiden vientiin. EU:n ja Uuden-Seelannin kauppasopimuksen odotetaan astuvan voimaan 2024 kuluessa.

Suomen ja Uuden-Seelannin välisessä kaupassa on kasvupotentiaalia, etenkin ympäristöystävällisten innovaatioiden, terveyspalveluiden ja informaatioteknologian aloilla 

Suomen kauppatase Uuden-Seelannin kanssa on reilusti ylijäämäinen. Vuonna 2022 Suomen palveluiden ja tavaroiden vienti oli noin 158 milj. € ja tuonti noin 32 milj. €. Suuri osa suomalaisyritysten kaupasta ei näy tullitilastoissa, sillä kauppaa käydään usein Australiassa olevien tytäryhtiöiden kautta. Suomi vie koneita ja laitteita, porsaanlihaa, lannoitteita sekä paperia, ja tuo Uudesta-Seelannista lampaan ja naudan lihaa, laitteita sekä viiniä.  

Uuden-Seelannin talous perustuu maataloushyödykkeiden, kuten maito, liha, puu, hedelmät, vihannekset ja viini, vientiin. Näistä maitotuotteet ovat suurin ryhmä ja niiden osuus kaikesta viennistä on 28 prosenttia. Ilmastopolitiikan osalta Uuden-Seelannin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 ja nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Marraskuussa 2023 valtaan astuneen uuden hallituksen myötä Uusi-Seelanti kuitenkin uudelleen arvioi ilmastopolitiikkalinjauksiaan. Kierrätys ja waste-to-energy -ratkaisut herättävät yhä erityistä kiinnostusta erilaisten Smart City-innovaatioiden lisäksi. Teknologiateollisuus on kasvava vientisektori myös Uudessa-Seelannissa. Alan yritysten kansainvälinen liikevaihto on jo samaa tasoa kuin maan suurin yksittäinen vientisektori eli meijerituotteet. Maassa toimii 22 000 teknologia-alan yritystä, joista moni on start-up -yritys. Suurimmat kasvualat ovat ohjelmistot, operatiivinen tuki sekä rahoitus- ja terveysteknologia. Myös disinformaation leviämisen ehkäisy ja tietoturvan kehittäminen ovat ajankohtaisia aiheita. Molemmissa maissa venealan teollisuuden osaaminen on vahvaa ja laajemmasta yhteistyöstä voisi löytyä synergiaa.

Uuden-Seelannin tuoreen hallinnon tavoitteena on talouskasvun vauhdittaminen ja julkishallinnon kulujen leikkaaminen. Luvassa on verohelpotuksia ja säätelyn purkamista. Lisäksi hallitus näkee tarpeen kilpailun lisäämiseen tietyillä sektoreilla sekä tarpeen houkutella lisää ulkomaisia investointeja erityisesti infrastruktuurisektorille. Rakennusmateriaalien maahantuontia helpotetaan hyväksymällä kansainvälisiä standardeja. Kaikenlaiseen infraan liittyvillä innovaatioilla ja älykkäillä ratkaisuilla on maassa kasvava kysyntä. Myös lääketeollisuuden tuotteiden osalta myyntilupaprosessiin on luvattu helpotuksia. Kaikki tämä tarjoaa erinomaisia investointimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Pääministeri Marin ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari tekivät loppuvuodesta 2022 maahan vierailun korkean tason yritysvaltuuskunnan kanssa. Yhteistyökuvioita on mm. merenkulkusektoriin, kriittiseen infraturvallisuuteen ja itseohjautuviin ajoneuvoihin liittyen.

EU:n ja Uuden-Seelannin kauppasopimuksen odotetaan astuvan voimaan 2024 puolivälissä. Se on EU:n modernein sopimus ja sopimuksen on arvioitu kasvattavan EU:n vientiä Uuteen-Seelantiin jopa 30 prosentilla. Sopimuksella mm. poistetaan vienniltä tulleja, helpotetaan palvelukauppaa, alennetaan investointien tarkastelun kynnysarvoa sekä parannetaan pääsyä julkisiin hankintoihin. 

 

Suomen Suurlähetystö, Canberra

Lähetystöneuvos Heini Korhonen