Namibian kaivosalalla markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Vihreän siirtymän luoman mineraalien globaalin kysynnän kasvun ansiosta Namibian kaivosalan näkymät ovat valoisat. Maassa toimii noin 20 aktiivista kaivosta ja uusia on avautumassa lähiaikoina. Myös koekaivauksia tehdään useilla alueilla esimerkiksi kriittisten mineraalien tiimoilta. Kaivosala tuottaa jo noin 13 % Namibian BKT:sta ja yli 60% maan ulkomaankaupan tuloista. Namibiasta tuli hiljattain EU:n ensimmäinen strateginen kumppani kriittisten mineraalien tuotantoon Afrikassa. EU-yhteistyö keskittyy etenkin mineraalien arvoketjujen kehittämiseen. Namibialla onkin määrätietoisia suunnitelmia kehittää esimerkiksi akkumineraalien tuotantoa ja prosessointia. Kaivostoiminnan kasvu ja EU-kumppanuus luovat uusia markkinamahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi kaivos- ja prosessointiteknologian myymisestä, sekä digitalisaatio-, energia- ja vesiratkaisuiden tarjoamisesta kaivosyhtiöille. Myös suomalainen akkuekosysteemi, kierrätysosaaminen ja koulutusyhteistyö kiinnostavat Namibiassa.

Husabin kaivos Erongossa on maailman suurin uraaniavolouhos.
Husabin kaivos Erongossa on maailman suurin uraaniavolouhos.

Kaivosala on perinteisesti ollut Namibian talouden kulmakivi. Globaalin vihreän siirtymän luoman kysynnän kasvun myötä useiden mineraalien maailmanmarkkinahinnat ovat viime vuosina kohonneet ja Namibian kaivosala elää uuden tulemisen aikaa. Esimerkiksi vuonna 2022 Namibian kaivosalan tuotannon arvo kasvoi yli 20% edellisvuodesta.

Namibia kuuluu esimerkiksi maailman merkittävimpiin uraanintuottajiin, tuottaen yli 10% maailman uraanituotannosta. Namibiassa toimii tällä hetkellä noin 20 aktiivista kaivosta, joista monet kehittävät aktiivisesti toimintaansa.

Vuonna 2016 Erongon uraanivyöhykkeelle avattu kiinalaisomisteinen Husabin kaivos on kokoluokaltaan maailman suurin uraaniavolouhos. Se on samalla Kiinan merkittävin yksittäinen investointi Afrikkaan.

Namibia on myös yksi maailman merkittävimmistä timanttien tuottajista. Timanttituotannon volyymi ja arvo kasvavat nopeasti etenkin Debmarine-yhtiön merenalaisen timanttilouhinnan investointien ansiosta. Yhtiön uusin laiva, vuonna 2022 toimintansa aloittanut Benguela Gem, on maailman edistynein merenalaisten timanttien louhintaan erikoistunut alus. Investointi oli arvoltaan yli 400 MEUR ja alus pystyy louhimaan yli 500 000 karaattia korkealaatuisia timantteja vuosittain.

Namibiassa tuotetaan myös esimerkiksi kultaa, tinaa, sinkkiä, kuparia ja akkumineraaleja. Kaikkiaan kaivosala tuottaa noin 13% Namibian BKT:sta ja yli 60% maan ulkomaankaupan tuloista.

Lisäksi lähiaikoina on määrä avautua useita uusia kaivoksia, kuten Osino Resources –yhtiön Twin Hills –kultakaivos, Paladin Energyn Langer Heinrichin uraanikaivos ja Northern Graphite –yhtiön Okanjanden grafiittikaivos. Suunnitteilla on myös useita akkumineraaleja sekä harvinaisia maametalleja tuottavia kaivoksia.

Kartoituksia ja koekaivauksia tehdään muun muassa eri akkumineraalien, uraanin, kullan, kuparin, sinkin ja merellisen fosfaatin osalta. Esimerkiksi Namibian rannikon tuntumassa olevien fosfaattivarantojen on arveltu olevan globaalisti merkittäviä.

Namibiasta EU:n strateginen kumppani kriittisten mineraalien tuotantoon

Euroopan Unioni näkee Namibian kaivosalan mahdollisuudet. Vihreän siirtymän myötä EU-maat tarvitsevat valtavat määrät kriittisiä mineraaleja, mutta kaivostoimintaa Euroopassa on niukasti.

Namibiasta tuli vuonna 2022 EU:n ensimmäinen strateginen kumppani kriittisten mineraalien tuotantoon Afrikassa. EU-yhteistyö keskittyy etenkin kriittisten mineraalien arvoketjujen kehittämiseen, sillä Namibian hallinnolla on määrätietoisia suunnitelmia kehittää mineraalien kotoperäistä prosessointia.

Nykyisin kaivannaisten jalostaminen tapahtuu pääosin Namibian ulkopuolella, jolloin suurin arvonlisä päätyy maan rajojen ulkopuolelle. Vuonna 2023 Namibian hallinto kielsi prosessoimattoman litiumin, grafiitin ja koboltin maastaviennin ja näitä kriittisiä mineraaleja tuottavilla kaivoshankkeilla on nyt paljon kysyntää prosessointiteknologiaa kohtaan. Samoin esimerkiksi harvinaisten maametallien tuotantoon on suunnitteilla useita kaivoshankkeita ja yhteinen prosessointilaitos.

EU toivoo yhteistyötä Namibiassa etenkin eurooppalaisten tai samanmielisten maiden kaivosyhtiöiden ja teknologiatoimittajien kanssa. Tavoitteena on paitsi kehittää kriittisten mineraalien arvoketjuja Namibiassa, myös turvata niiden saatavuutta Euroopan markkinoilla ja saada eurooppalaisia toimijoita mukaan mineraalien tuotantoa koskeviin prosesseihin.

EU tarjoaa myös esimerkiksi twinning-rahoitusta, jolla eurooppalaiset geologian tutkimuslaitokset voivat toteuttaa strategista kumppanuutta tukevia yhteistyöhankkeita Namibian viranomaisten kanssa.

Kaivosalan kasvu luo mahdollisuuksia suomalaisille

Namibian nopeasti kehittyvä kaivosala ja EU-kumppanuus luovat uusia markkina- ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Suomen ja Namibian pitkä yhteinen historia, erinomaiset suhteet ja kaivosalan aiempi yhteistyö tarjoavat hyvät lähtökohdat suomalaistoimijoille, joita Namibian mahdollisuudet kiinnostavat.

Niin olemassa olevat kuin uudetkin kaivoshankkeet tarvitsevat teknologiaa, jota suomalaisilla on tarjota. Esimerkiksi kaivosten digitalisoituminen on keskeinen trendi myös Namibiassa. Esimerkiksi kaivannaisten etsinnässä ja kaivosten operatiivisen toiminnan hallinnoinnissa käytetään nykyisin kehittynyttä teknologiaa, mille on kasvavissa määrin kysyntää. Namibian maaperästä on kartoitettu vasta pieni osa, joten uusille kaivoshankkeille on potentiaalia. Samalla teknologian kehittyminen mahdollistaa tuottavan kaivostoiminnan aiemmin heikommin kannattavilla alueilla.

Namibian suunnitelmat kehittää alan arvoketjuja ja kaivannaisten jalostusasteen nostamista voivat avata uusia markkinamahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Namibian kaivos- ja energiaministeriö on ilmaissut kiinnostuksensa Suomen akkuklusterin toimintaa kohtaan ja toivoo yhteistyötä tällä saralla suomalaistoimijoiden kanssa. Namibia arvostaa etenkin Suomen akkuekosysteemin mallia, mikä kattaa koko arvoketjun, raaka-aineiden louhimisesta niiden prosessointiin, ja aina ketjun korkeimpiin osiin, kuten liikenteen ja energian ratkaisuihin ja akkujen kierrätykseen. Tästä haluttaisiin ottaa oppia.  

Myös kaivosten ympäristöprosesseja ja esimerkiksi vedenkiertoa tai kaivosjätteiden kierrätystä halutaan kehittää Namibiassa. Näilläkin saroilla on paljon suomalaista osaamista, mille voisi löytyä kysyntää Namibiassa.

Namibian kaivosalan keskeisiä haasteita ovat puhtaan veden ja energian saatavuus. Esimerkiksi uraanimalmin prosessoimisessa tarvitaan valtavia määriä makeaa vettä, mistä Namibiassa on pulaa. Namibian hallinto on identifioinut meriveden suolanpoiston keskeiseksi ratkaisuksi kaivosten vedensaantiin. Lähivuosina avautuu useita uusia uraanikaivoksia, joten puhtaan veden tarve kasvaa entisestään.

Energian suhteen Namibia on tällä hetkellä riippuvainen tuontisähköstä, mikä asettaa sähkönsaannin haavoittuvaan asemaan. Kaivoshankkeet myös sijaitsevat usein syrjäisillä alueilla kantaverkon ulkopuolella. Namibian sääolosuhteet ovat kuitenkin erinomaiset esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämiseen, sillä useilla alueilla aurinkoisia päiviä on yli 300 vuodessa. Uusiutuvan energian hyödyntäminen kaivosten toiminnan tukemisessa ja mineraalien prosessoinnissa kiinnostaakin suuresti Namibiassa.

Aurinkoenergian muuttuessa yhä kannattavammaksi useat Namibian kaivokset ovat alkaneet hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Swakop Uraniumin Husabin uraanikaivokseen ja B2Goldin Otjikoton kultakaivokseen on rakennettu hiljattain omat aurinkovoimalat. Kantaverkon ulkopuolella oleva Otjikoton kaivos saa jo kolmanneksen energiantarpeestaan aurinkovoimasta.

Kun tulevaisuudessa yhä useampi kaivosalan toimija Namibiassa siirtyy hyödyntämään uusiutuvaa energiaa, syntyy markkinamahdollisuuksia suomalaisille energiaratkaisuja tarjoaville toimijoille. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät kaivokset tarvitsevat ratkaisuja myös energian varastointiin, mikä avaa mahdollisuuksia akku- ja tasapainotusratkaisuja tarjoaville toimijoille.

Kaivosalan ammattilaisten puute on yksi Namibian kaivossektorin keskeisistä pullonkauloista ja toimii tulppana myös arvoketjujen kehittämiselle. Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine ja Namibiassa olisi paljon kiinnostusta kaivossektorin koulutusyhteistyöhön suomalaisten kanssa. Myös yhteydet namibialaisiin koulutusalan instituutioihin ovat olemassa, sillä suomalaisilla korkeakouluilla ja kaivosalan oppilaitoksilla on ollut takavuosina paljon kanssakäymistä namibialaisten korkeakoulujen ja kaivosalan toimijoiden kanssa.

Konkreettista tukea Namibiasta kiinnostuneille suomalaistoimijoille

Suomen Windhoekin suurlähetystö tekee läheistä yhteistyötä GTK:n ja Mining Finlandin kanssa Namibian kaivosalan markkina- ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Esimerkiksi vuosina 2022 ja 2023 järjestettiin kaivosalan vierailu Namibiaan Namibian Mining Expo -kaivosalan messujen aikaan, johon osallistui edustava joukko Suomen kaivosalan toimijoita.

Delegaatio vieraili useissa eri kaivoksissa ja kävi keskusteluja Namibian kaivoskamarin, viranomaisten sekä eri kaivosyhtiöiden edustajien kanssa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut tiivistä ja erittäin tuloksellista ja sitä jatketaan vuonna 2024.

Suomalaisilla Namibian kaivosalan markkina- ja yhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneilla toimijoilla onkin nyt erinomainen mahdollisuus kartoittaa omia toimintaedellytyksiään Namibian kaivosalalla. Myös julkista rahoitusta toiminnan käynnistämiseen Namibiassa on tarjolla.

Esimerkiksi ulkoministeriön kehitysrahoitusohjelma Finnpartnership osallistui vuoden 2023 kaivosalan vierailun järjestämiseen. Namibiassa toimimisesta kiinnostuneilla yrityksillä on mahdollisuus hakea Finnpartnership-ohjelmasta liikekumppanuustukea ja Namibiasta onkin tullut viime vuosina yksi suosituimmista liikekumppanuustuen kohteista.

Samoin esimerkiksi Business Finland kartoittaa mahdollisuuksia International Business Innovation (IBI) -yhteistyöhankkeisiin Namibian kaivosalalla.

Teksti: Matti Karvanen, edustuston päällikön sijainen, Suomen suurlähetystö, Windhoek