Kreikan energiasektorilla on mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Kreikan energiayhteyksien laajentamisesta tehtiin viime vuoden aikana uusia aiesopimuksia erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan, jotta Kreikan asema vihreän energian risteysasemana vahvistuu. Kreikan valtion sähköyhtiö PPC:n omistusta on vähennetty energiasektorilla myymällä kantaverkkoyhtiö ADMIE:stä kiinalaiselle State Grid:illä 24 % osuus ja sähkönsiirtojärjestelmää operoivasta, Hedno:sta, 49 % osuus Macquarie Asset Management –yhtiölle. PPC:n osakkeista on Kreikan valtion hallussa enää 34,12 %. Yhtiö on vielä vahva toimija Kaakkois-Euroopan energiasektorilla, ja sillä on suunnitelmia toimintansa laajentamisesta edelleen. Kreikassa on tarvetta uudelle sähkönsiirtokapasiteetille, jotta kaikki luvan saaneet uusiutuvat energialähteet ja varastointikapasiteetti saadaan liitettyä verkkoon. Älykkäitä sähkömittareita ollaan vasta vähitellen asentamassa vanhojen tilalle. Kreikka pyrkii myös maakaasun osalta vahvaksi alueelliseksi toimijaksi rakentamalla kelluvia nestekaasuterminaaleja ja laajentamalla kaasuputkia naapurimaiden suuntaan. Maakaasun tärkein käyttötarkoitus on ollut Kreikassa sähköntuotanto. Valtionyhtiö DEPA on ollut suurin toimija sektorilla. Kaasuputkien infrastruktuurin omistaa nykyisin Italgas 90 % osuudella. Suurin yksityinen toimija maakaasusektorilla on Kopelouzos Group. Helleniq Energy ja Motoroil ovat kaksi perinteistä öljytuotteita valmistavaa yritystä, joiden toiminta on viime vuosina laajentunut mm. sähköntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä ja jätteiden hyödyntämiseen
Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE solmi syksyllä yhteistyösopimuksen Saudi-Arabian kantaverkkoyhtiön kanssa yhteisen yhtiön perustamiseksi (Saudi-Greek Interconnection), jonka alustavana tavoitteena on maiden välisen kaapeliyhteyden kaupallisen elinkelpoisuuden ja kustannustehokkaimman reitin kartoittaminen vihreän energian siirtämiseksi Lähi-Idästä ja Afrikasta Keski-Eurooppaan Kreikan kautta.
Yksityiset toimijat ovat tehneet ehdotuksen Egyptistä Kreikkaan vedettävästä merenalaisesta kaapelista (3000 MW), jolla siirrettäisiin vihreää energiaa isoille kulutusmarkkinoille Keski-Eurooppaan mutta se toimisi myös toiseen suuntaan. Tämä GREGY-ehdotus on päässyt komission rahoittamien PCI/PMI –projektien joukkoon.
Great Sea Interconnector (ent. EuroAsia Interconnector) –projektia Israelin, Kyproksen ja Kreikan sähköverkkojen yhdistämiseksi on kypsytelty yli 10 vuotta. ja sen toteuttaminen aloitettaneen tämän vuoden aikana Kyproksen ja Kreikan välille vedettävällä merenalaisella kaapeliyhteydellä. Projekti on saanut rahoituspäätöksen komissiosta, ja Kreikan kantaverkkoyhtiö otti viime vuoden lopulla toteuttamisen vetovastuun. Ensi vaiheessa on tarkoitus käynnistää Kyproksen ja Kreikan välinen kaapeliosuus johtuen Lähi-Idän tilanteesta. Nexans –yhtiö https://www.nexans.gr/en(Linkki toiselle web-sivustolle.) on saanut kaapelitilauksen tähän osuuteen hankkeesta.
Kreikan sähkömarkkinoiden toimijat
Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE:sta https://www.admie.gr/en(Linkki toiselle web-sivustolle.) on myyty 24 % osuus Kiinan valtiollisella kantaverkkoyhtiö State Grid:ille. Kreikan valtio aikoo säilyttää yhtiöstä vähintään 51 % osuuden ADMIE Holding –yhtiön kautta https://admieholding.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.). ADMIEn vastuulla on ollut Kreikan saarten ja mantereen yhdistävien merenalaisten kaapeleiden rakentaminen sekä kansainvälisten sähköyhteyksien laajentaminen. Vuonna 2021 valmistui 135 km pituinen merenalainen kaapeliyhteys Kreetalta Peloponnesoksen sähköverkkoon. Toista 328 km pituista merenalaista sähkökaapelia ollaan vetämässä Kreetalta pääkaupunkiseudun sähköverkkoon, ja sen arvioidaan olevan käyttövalmis vuonna 2025. Vain kuuden Kreikan saaren arvioidaan jäävän mantereen sähköverkon ulkopuolelle vuoden 2030 jälkeen.
Kreikan sähkönsiirtojärjestelmää hallinnoi vain yksi kansallinen toimija HEDNO https://deddie.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonka osakkeista 49 % omistaa Macquarie Asset Management. HEDNOn vastuulla on uudistaa ja laajentaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria, jotta uusiutuvat energialähteet saadaan yhdistettyä ja hyödynnettyä paremmin kansallisessa sähköverkossa. Parhaillaan on menossa tarjouskilpailun toinen vaihe 7,3 milj. älykkään sähkömittarin asentamiseksi vanhojen mittareiden tilalle. Teknistaloudellista tarjousta odotetaan jätettäväksi Itron Spain + ZIV Aplicaciones::ilta, Elster Rometrics + Intracom: ilta, Iskraemeco + Oracle France:lta sekä Protasis + Sagencom Energy + Telecom SAS:ilta. HEDNOn tavoitteena on saada projekti valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Sähkölinjoja viedään metsäalueilla tai muilla sääilmiöille alttiilla alueilla myös maan alle tai niitä on tarkoitus suojata vahvemmin.
Kreikan sähkömarkkinoiden dominoiva toimija on ollut valtion sähköyhtiö Public Power Corporation (PPC) https://www.dei.gr/en/home/(Linkki toiselle web-sivustolle.) 11,8 GW tuotantokapasiteetilla. Yhtiö on suurin toimija myös Romanian markkinoilla. Nykyisin yhtiön osakkeiden omistus on hajaantunut usealle taholle. Kreikan valtion investointirahastolla https://www.hcap.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.) on 34,12 % osuus, PPC:n omien osakkeiden omistus on 3,7 %, ja suurin osa osakkeista (52,18 %) on investointirahastojen (Selath Holdings 10 %, Helikon 6,9 %, Goldman Sachs 5,17 %, Covalis 4,8 % jne.) ja yksityisten sijoittajien salkuissa. Yhtiön kassatilanne parantui huomattavasti, kun se myi useamman miljardin arvoiset osakeosuutensa HEDNO:sta ja ADMIE:stä. PPC ilmoitti vuoden 2023 lopulla toimintansa laajentamisesta vähittäiskaupan puolelle hankkimalla elektroniikan vähittäismyyntiketju Kotsovolos:in sekä osallistuvansa jatkossa myös teolliseen toimintaan.
PPC:n konsernin omistuksessa olevista vanhoista ruskohiilivoimaloista kolme on päätetty jättää toimintaan vuoden 2025 loppuun asti johtuen korkeista energian hinnoista. Uudemmalla teknologialla varustettu ruskohiilivoimala (Ptolemaida 5) ollaan ottamassa lähiaikoina käyttöön, ja sen on tarkoitus toimia ruskohiilellä vuoteen 2028 asti, jonka jälkeen sen polttoaineeksi on suunniteltu maakaasua tai vetyä. PPC:n omistuksessa on myös pääasiassa saarilla sijaitsevat 41 diesel-voimalaa, joiden toiminta aiotaan lopettaa asteittain vuoteen 2028 mennessä, sitä mukaa kun saaria on saatu liitettyä mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein.
PPC:n tytäryhtiön –PPC Renewables https://ppcr.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.) omistuksessa on konsernin uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetti: 20 pientä vesivoimalaa, 39 tuulipuistoa,32 aurinkopuistoa ja 1 hybridivoimala. Yhtiön tavoitteena on 5 GW sähköntuotantokapasiteetti uusiutuvilla energialähteillä vuonna 2026. Tätä silmällä pitäen PPC on ostanut toiminnassa olevia aurinko- tai tuulivoimaloita Kreikassa. Romaniassa yhtiö on ostanut Lukoil:in omistaman tuulipuiston ja Enel:in uusiutuvien toiminnan. PPC:n ambitiona on johtava asema uusiutuvan sähkön tuottajana Kaakkois-Euroopassa.
Muita isoja toimijoita sähköntuotannossa:
Mytilineos –konsernilla https://www.mytilineos.com/(Linkki toiselle web-sivustolle.) on toimintaa energiasektorilla sähköntuotannossa ja jakelussa sekä maakaasun jakelussa Protergia –tytäryhtiöllään https://www.protergia.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.). Infrastruktuurihankkeiden (myös energia) suunnittelu ja rakentaminen on tytäryhtiö METKA:n vastuulla https://www.metka.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Yhtiön perinteinen toiminta on liittynyt alumiinin valmistukseen, ja viimeisen yrityshankintansa kautta (Imerys Bauxites) Mytilineoksesta tuli Euroopan suurin bauksiitin valmistaja.
Terna Energy:llä https://www.terna-energy.com/(Linkki toiselle web-sivustolle.) on sähköntuotantoa uusiutuvilla energialähteillä, ja se osa GEK TERNA -konsernia https://www.gekterna.com/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka toimii rakennus-, kiinteistö- ja kaivossektoreilla. Heron on sähkön myyntiä varten perustettu tytäryhtiö https://www.heron.gr/en(Linkki toiselle web-sivustolle.)
ENEL Green Power Hellas:in omistuspohja on nykyisin 50 % italialaisella ENEL:illä ja 50 % Macquarie Asset Management –sijoittajalla. https://www.enelgreenpower.com/countries/europe/greece(Linkki toiselle web-sivustolle.). Yhtiöllä on toiminnassa ja rakenteilla pääasiassa aurinko- ja tuulipuistoja Kreikassa.
Sähkön tuotantoyksiköiden rakentamisen ja niiden toiminnan pyörittämisen lisäksi lupia on haettu myös sähkön varastointikapasiteetin rakentamiseen jo 24 GW edestä. Sähköautojen latauspisteitä on rakennettu bensa-asemien, kauppakeskuksien ja vastaavien rakennusten yhteyteen, ja lisää latauspisteitä on koko ajan tulossa. Merenkulkusektorilla on myös herätty tarpeeseen rakentaa satamiin sähköyhteys laiturissa oleville aluksille. Pireuksen satamaan on suunniteltu rakennettavan jatkossa viisi sähköpaikkaa lauttaliikenteelle ja vähän syrjemmälle neljä sähköpaikkaa risteilyaluksille. Projektin toteuttamiseksi tarvitaan sähkönsiirtojärjestelmän kapasiteettia kasvattaa ja kreikkalaisten laivanvarustajienkin tehdä tarvittavat muutokset aluksiin. Kreikan merenkulun johtoaseman säilyttäminen tulevaisuudessa tulee riippumaan laivanvarustajien kyvystä vastata vihreän siirtymän haasteisiin.
Maalämpö
Maalämpöä ei ole hyödynnetty tähän mennessä energiantuotantoon Kreikassa vaan lähinnä kylpylätoimintaan ja kasvihuoneiden lämmitykseen. Kreikan tavoitteena on saada maalämpö myös mukaan energiakäyttöön vuoteen 2030 mennessä – lähinnä saarilla. Kreikan valtion suunnitelmissa on tarjota maalämmön hyödyntämisestä kiinnostuneille investoijille 30 vuoden käyttöoikeus maalämpöä tuottaviin lähteisiin, ja sopimuksia on mahdollista jatkaa vielä eteenpäin.
Maakaasumarkkinat
Kreikalla on hyvät mahdollisuudet tulla alueelliseksi maakaasun jakelukeskittymäksi, kun sen maaperällä kulkee azerilaista maakaasua sisältävä TAP (Transadriatic Pipeline). Kreikan maakaasuverkosto on yhdistetty Bulgariaan, ja Kreikasta aiotaan rakentaa Pohjois-Makedoniaan yhteysputki EIB:n rahoituksella. Näiden putkien pääasiallisena tarkoituksena on monipuolistaa Bulgarian ja muiden Kaakkois-Euroopan maiden maakaasun tarjontaa ja vähentää riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Jatkossa putkiin on tarkoitus syöttää myös Kreikkaan varastoitua nestekaasua, vetyä tai muita vihreitä kaasuvaihtoehtoja.
Maakaasuverkon omistavan DESFA:n omistuspohja on 66 % Senfluga s.a -konsortiumilla (Snam s.P.a, Enagas S.A., Flyxys s.a ja Damco s.a) ja 34 % Kreikan valtiolla.
Kopelouzos Group on suurin yksityisen sektorin toimija maakaasun jakelijana Prometheus Gas –yhtiöllään https://www.copelouzos.gr/en/sector/natural-gas/(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja infrastruktuurin rakentajana osallistumalla mm. Gastrade –yhtiön omistajiin
https://www.gastrade.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.). Gastrade on rakentanut Koillis-Kreikassa sijaitsevan Alexandroupolis:in kaupungin lähellä merenalaista ja maanalaista kaasuputkea sekä muuta tarvittavaa infrastruktuuria, jotta 10 km päästä rannikolta sijaitsevasta kelluvasta nestekaasuterminaalista saadaan syötettyä kaasua Kreikan kaasuputkiin ja siitä eteenpäin Bulgarian maakaasuverkkoon ja siitä eteenpäin muualle Kaakkois-Eurooppaan ja kauemmaksikin. Ensimmäinen kelluva nestekaasuterminaali (FSRU-laiva) on jo saapunut Alexandroupolin satamaan ja odottaa lopullista ankkuroitumista. Kaasutoimitukset odotetaan aloitettavan maaliskuussa 2024. Yhtiön osakkaina ovat 20 % osuudella GasLog –yhtiö https://www.gaslogltd.com/about-us/(Linkki toiselle web-sivustolle.), maakaasun myyntiyhtiö DEPA Commercial https://www.depa.gr/?lang=en(Linkki toiselle web-sivustolle.), Bulgarian maakaasuverkon operoija Bulgartransgaz, Kreikan maakaasuverkon operoija DESFA sekä Copelouzos –konsernin osakas Elmina Copelouzou
Kreikan maakaasumarkkinoiden suurin toimija on ollut 65 % Kreikan valtion omistama DEPA, jonka toiminnat eriytettiin vuonna 2020 kolmeen eri yhtiöön: DEPA Infrastucture, DEPA Commercial ja DEPA International Projects. Helleniq Energy omisti näistä yhtiöstä 35 %.
Kreikan valtio yritti myydä osuutensa DEPA Commercial –yhtiöstä https://www.depa.gr/?lang=en(Linkki toiselle web-sivustolle.) yksityisille investoijille 3 vuotta sitten mutta yksityistämisyritys kariutui ison teollisuusasiakkaan korvausvaatimuksiin oikeusteitse vuosien 2010-15 maakaasun hinnan sitomisesta öljyn markkinahintaan. Oikeuskäsittelyn odotetaan jatkuvan vielä jopa ensi vuoden puolelle. Vähemmistöosakas Helleniq Energy on ollut halukas myymään oman osuutensa kiinnostuneille investoijille tai hankkimaan valtion osuuden itselleen, koska nämä kaksi yhtiötä kilpailevat pitkälti samoista asiakkaista. DEPA Commercial –yhtiöllä on erilaisia suunnitelmia koskien lng:tä, uusiutuvia energialähteitä, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa maakaasulla, ilmastointiin liittyviä ratkaisuja sekä kasvihuoneiden lämmitystä kaasulla. Nähtäväksi jää, missä aikataulussa suunnitelmat toteutetaan.
DEPA Infrastructure –yhtiö yksityistettiin 9/2022, ja sen osakkeet myytiin Italgas:ille 733 MEUR hinnalla. Yhtiön nimeksi tuli DEPA Networks https://depanetworks.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.), ja vuoden 2022 lopulla Italgas myi 10 % osuuden osakkeista Phaeton S.A. –yhtiölle, joka kuuluu kreikkalaiseen Kopelouzos –konserniin. DEPA Networks:in omistuksessa on 7700 km kaasuputkea, yhtiön rakentama valokuituverkko Kreikassa, sekä vähittäismyyntikanavana tytäryhtiö DEDA https://deda.gr/en/home-2/(Linkki toiselle web-sivustolle.) manner-Kreikan alueella. Yhtiön tavoitteissa on rakentaa lisää kaasuputkia manner-Kreikkaan kysynnän mukaan (200 MEUR investointiohjelma) sekä kehittää tätä infrastruktuuria vastaanottamaan biometaania jatkossa. Tässä aiotaan hyödyntää Italgas:in kokemuksia kotimaasta. Yhtiön tavoitteena on kehittää lng-pohjaisia polttoaineita merenkulkusektorille päästötavoitteiden tiukennuttua sekä laajentaa toimintaansa muihin kaasupohjaisiin polttoaineisiin, kuten vetyyn ja biometaaniin.
DEPA International Projects https://depa-int.gr/en/subsidiary-companies/(Linkki toiselle web-sivustolle.) on kaupallista toimintaa harjoittavan yhtiön 100 % omistama tytäryhtiö, jonka vastuulla ovat kaasuputkien kansainväliset projektit. Näitä projekteja varten on perustettu italialaisen Edisonin kanssa puoliksi omistama yritys IGI Poseidon https://igi-poseidon.com/(Linkki toiselle web-sivustolle.). Projekteihin sisältyy mm. Italian ja Kreikan välinen kaasuputki, Kreikan ja Bulgarian välinen kaasuputki ja suunnitteilla oleva EastMed –kaasuputki Israelista Kyproksen kautta Kreikkaan.
Öljynjalostus
Öljynjalostusteollisuus on yksi Kreikan talouden dynaamisista sektoreista ja suurin teollisuustuotteiden vientisektori. Kreikassa toimii kaksi isoa öljyä jalostavaa yritystä, Motoroil ja Hellenic Petroleum, jotka valmistavat kaikki perinteisiä tuotteita öljystä.
Motoroil:in (https://www.moh.gr/en/) omistus on kiinteästi linkittynyt kreikkalaisen Vardinoyiannis –sukuun, jolla on liiketoimintaa myös merenkulussa ja mediasektorilla. Yhtiö omistaa öljynjalostamon lähellä Korintin kaupunkia. Motor Oil:illa on tytäryhtiöitä polttoaineiden vähittäismyyntiin Avin Oil www.avinoil.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Coral (hankki Shell:in toiminnan Kreikassa) www.coralenergy.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.), nestekaasun osalta Coral Gas www.coralgas.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.) , voiteluaineiden osalta LPC www.lpc.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.) , sähköntuotannon osalta nrg Supply & Trading www.nrg.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.), uusiutuvien energialähteiden osalta More Energy www.more-energy.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.), biopolttoaineiden osalta VERD www.verd.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja jätteiden hyödyntämisen osalta Thalis Environmental Services www.thalis-es.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.). Konsernin liikevaihto oli vuoden 2022 osalta 16,2 mrd, ja viennin + laivoille myynnin osuus liikevaihdosta oli lähes 80 %.
Hellenic Petroleum on muuttanut konsernin uudeksi nimeksi Helleniq Energy https://www.helleniqenergy.gr/(Linkki toiselle web-sivustolle.), ja ainoastaan öljynjalostukseen ja sen tuotteiden myyntiin liittyvä toimintaa jatkaa Hellenic Petroleum:in nimen alla https://www.helpe.gr/en(Linkki toiselle web-sivustolle.) . Konsernin suurin osakkeenomistaja on Luxemburgissa kirjoilla oleva Paneuropean Oil & Industrial (Latsis Group) 40,4 % osuudella. Kreikan valtion osuus supistui 31,2 %: iin joulukuussa 2023 tapahtuneiden osakekauppojen myötä. Loput osakkeista ovat investointirahastojen tai yksityisten tahojen hallussa.
Helleniq Energy:llä on kolme öljynjalostamoa Kreikassa ja yksi Pohjois-Makedoniassa. Yhtiö myy polttoaineitaan EKO ja BP – brändeillä, joiden markkinaosuus on yli 30 % Kreikassa www.eko.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.) www.bpfuels.gr(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Yhtiön ulkomaan toiminnot on siirretty Itävallassa kirjoilla olevan tytäryhtiön nimiin. Balkanin maissa sijaitsevat tytäryhtiöt ovat pääasiassa jakelukanavina Hellenic Petroleum:in tuotteille (Bulgaria, Pohjois-Makedonia/OKTA AD, Montenegro/Jugopetrol AD, Serbia/EKO). OKTA AD osallistuu myös uusiutuvan energian tuotantoon. Yhtiön toiminta liittyy aurinkoenergian tuotantoon Romaniassa.
Elpedison https://www.elpedison.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.) on yhteistyritys italialaisen Edisonin kanssa sähköntuotannossa maakaasulla. Yhtiön suunnitelmissa on myös investointi FSRU ja FSU –kelluviin varastoihin Thessalonikin voimalaitoksensa läheisyyteen (11 km) raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi.
Helleniq Energy:n uusiutuviin energialähteisiin keskittyvä tytäryhtiö on Elperes https://www.elperes.gr/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.), ja sen omistuksessa on pääosin aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntäviä tuotantoyksiköitä. Yhtiöllä on lupaprosessi meneillään biomassan - lähinnä maatalousjätteiden - polttolaitoksien perustamiseksi.
Konsernin etsintä- ja porausoikeudet omistava yhtiö on Helleniq Upstream Holdings https://www.helpe-ep-holding.gr/indexen.html(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka tekee kartoituksia mahdollisista maakaasu- tai öljyesiintymistä tietyillä merialueilla Kreikassa yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Latsis Group:iin kuuluvat muut yhtiöt ovat:
https://www.setesaudia.com.sa/about-sete-saudia/(Linkki toiselle web-sivustolle.), https://sgiengineers.com/(Linkki toiselle web-sivustolle.) https://www.latsco.com/en/about/profile(Linkki toiselle web-sivustolle.), https://www.efggroup.com/(Linkki toiselle web-sivustolle.), https://www.privatsea.com/the-company/(Linkki toiselle web-sivustolle.), https://www.lamdadev.com/en/(Linkki toiselle web-sivustolle.), https://www.eurobank.gr/en/group/about-eurobank(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Öljyn ja kaasun etsintä ja poraus
Helleniq Upstream Holdings –yhtiön lisäksi Lontoossa kirjoilla olevalla Energean –yhtiöllä https://www.energean.com/(Linkki toiselle web-sivustolle.) on oikeudet etsiä ja hyödyntää Kreikan aluevesillä olevia öljy –tai kaasuesiintymiä. Thasos –saaren ulkopuolella sijaitseva Prinoksen öljykenttä on ollut tähän mennessä ainoa öljyntuotannon lähde Kreikassa, jota on hyödynnetty vuodesta 1981 lähtien. Yhtiö on ollut aktiivinen toimija myös muualla itäisellä Välimerellä (Israel, Egypti) ja sillä on osuuksia myös kaasukentistä Adrianmerellä ja Pohjanmerellä. Energean:in tulevaisuuden suunnitelmissa on sinisen vedyn tuotanto sekä hiilidioksidin talteenotto ja säilöminen tyhjentyneisiin öljynkentän tiloihin.