Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Libya

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Libyan väliset diplomaattisuhteet solmittiin syyskuussa 1965. Libyasta tuli Algerian suurlähettilään sivuakkreditointimaa. Ensimmäinen suurlähettiläs Jussi Mäkinen jätti valtuuskirjeensä Libyan kuningas Idrisille tammikuussa 1966. Taloussuhteet, erityisesti rakennusala, olivat keskeisellä sijalla maiden välisissä keskusteluissa.

 

Jotta taloudellisten suhteiden lähentyminen olisi saatu alulle, vuokrasi Suomi joulukuussa 1966 tilat kuninkaanlinnan vierestä kaupalliselle osastolle. Osastoa hoitamaan nimitettiin kaupallinen sihteeri. Koko 70-luvun ajan Tripolissa toimi suurlähetystön kaupallinen osasto. Vuonna 1979 kaupallisen neuvoksen johtama kaupallinen osasto muutettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi vastaamaan voimakkaasti kasvaviin Libyan taloudellisen kehityksen ja vienninedistämisen vaatimuksiin.

 

Libyan ja Suomen suhteet olivat 1980-luvulla aktiiviset useiden suomalaisyritysten toimiessa alueella. Vienti Libyaan kärsi kuitenkin voimakkaasti YK:n 90-luvulla Libyaan kohdistettujen talouspakotteiden ja muiden ajanjakson haasteiden seurauksena.

 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Libyassa 2000 Jolon panttivankikriisin ratkettua suomalaisten panttivankien luovutustilaisuudessa. Vuonna 2003 tapahtuneen Libyan poliittisen ja taloudellisen avautumisen myötä suomalaisen talouselämän kiinnostus Libyaa kohtaan heräsi uudelleen, mikä myöhemmin johti tammikuussa 2005 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen johtamaan viennin- ja kaupanedistämismatkaan.

 

Edellä mainitun Libyan poliittisen ja taloudellisen avautumisen myötä ja YK:n lievennettyä Libyan vastaisia pakotteita EU:n ja Libyan - samoin kuin myös Suomen ja Libyan väliset suhteet aktivoituivat. Suomi jäsenmaana tukee Euroopan Unionin toimia Libyassa. EU:lla oli vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen maassa 30 miljoonan euron arvosta tukitoimia ja yhteistyöohjelmia, jotka keskittyvät erityisesti julkishallinnon kapasiteetin kasvattamiseen, kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, terveys- ja koulutusalan kehittämiseen sekä kattavasti erilaisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Ohjelmat kuitenkin jouduttiin lakkauttamaan vuonna 2014, kun maa ajautui sekasortoiseen tilaan niin poliittisesti kuin turvallisuustilanteen osalta. Tällä hetkellä EU:n toiminta keskittyy maan poliittisen tilanteen tukemiseen ja humanitaariseen apuun.

 

Suomi on vuonna 2015 myöntänyt humanitaarista apua Libyaan 400 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. Lisäksi Suomi on tukenut ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta sekä osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja rahoittaa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaa hanketta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Jemen) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla 2015-2017. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla (Crisis Management Initiative ja Dialogue Advisory Group) tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa. Suomen tuella Libyassa on aiemmin tehty myös tarvekartoitukset terveyssektorilla, oikeuslääketieteen ja rajavalvonnan aloilla. Lisäksi Libyassa on tuettu paikallisen yhteistyön määrärahan hanketta, joka tähtäsi naisten poliittiseen voimaannuttamiseen ja naisten toimintakeskuksen perustamiseen Zawiyan kaupunkiin.

 

Rajaturvallisuuteen keskittyvä EUBAM-Libya -operaatio käynnistettiin kesällä 2013. Heikon turvallisuustilanteen vuoksi operaation toiminnot siirrettiin Tunisiin ja operaatio oli käytännössä jäädytetty toimien muutaman hengen miehityksellä. Nyt EUBAM Libyan -koulutusoperaatioita ollaan käynnistämässä uudelleen rajaturvallisuutta laajemmalla mandaatilla. Suomen kontribuutio operaatiossa on ollut merkittävä, sillä EUBAM Libya-kriisinhallintaoperaation johtajana oli pitkään suomalainen henkilö.

 

Suomi on lisäksi osallistunut EU:n ihmissalakuljetuksen vastaiseen EUNAVFOR MED Sophia -merioperaatioon esikuntaupseerein ja alustarkastusosastolla. Operaation tehtävänä on ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppaverkostojen toimintamallin hajottaminen sekä Libyan rannikkovartioston ja merivoimien koulutus sekä YK:n asevientikiellon valvonta.

 

Suomella oli Tripolissa suurlähettilään johtama suurlähetystö vuoteen 1991 asti, jonka jälkeen edustusto oli asiainhoitajan johtama vuoden 2002 loppuun, jolloin edustuston toiminta lakkautettiin. Tällä hetkellä Libyaa hoitaa Tunisin suurlähetystö sivuakkreditointinaan. Suomella ei ole Libyassa tällä hetkellä kunniakonsulaattia. Suurlähetystön tietojen mukaan Libyassa ei tällä hetkellä ole suomalaisia.

 

Libya on hoitanut suhteita Suomeen Tukholman suurlähetystönsä kautta, joka on myös myöntänyt viisumit suomalaisille. Suomea Libyassa viisumiasioissa edustava Italian konsulaatti Tripolissa on joutunut toistaiseksi keskeyttämään Suomen viisumiedustamisen Libyassa jatkuvien levottomuuksien johdosta.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Libyan välillä käytävä kauppa on romahtanut heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Viennin arvo Libyaan vuonna 2015 oli 3,6 miljoonaa, kun se vielä 2013 oli 14,5 miljoonaa euroa. Viennin arvo pysytteli edellisen vuosikymmenen noin 10 ja 20 miljoonan euron välillä. Tuonti Libyasta Suomeen on ollut erittäin vähäistä. Suomalaisia yrityksiä on Libyassa verrattain vähän.

Vierailut

  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja Libyassa 2000
  • Suomalainen vienninedistämisvaltuuskunta Libyassa 2000
  • Suomalainen vienninedistämisvaltuuskunta Libyassa 2003
  • Ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Libyassa 2005
  • Suomalainen vienninedistämisvaltuuskunta Libyassa 2007
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja Libyassa 2011
  • Suomalaisia naiskansanedustajia osallistui Tripolissa 2012 järjestettyyn naisseminaariin.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tunis

Päivitetty 30.8.2016

Takaisin ylös