Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Valko-Venäjä

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomi noudattaa EU:n yhteisiä linjauksia Valko-Venäjän-politiikassaan. Valko-Venäjän johdon aiemmin osoittama varovainen kiinnostus EU-suhteiden parantamiseen on heijastunut myös Suomen ja Valko-Venäjän kahdenväliseen suhteeseen. EU:n ja Valko-Venäjän välillä vallinnut ”mahdollisuuksien ikkuna” on käytetty hyödyksi myös Suomen ja Valko-Venäjän suhteen kehittämisessä. Tämä on näkynyt muun muassa maidemme välisten poliittisten vierailujen sekä kaupallisten kontaktien lisääntyneessä määrässä.

 

Suomella ei ole suurlähetystöä Valko-Venäjällä ja edustautuminen tapahtuu Vilnasta käsin. Valko-Venäjällä ei ollut Suomeen akkreditoitua suurlähettilästä vuoden 2001 jälkeen mutta vuonna 2006 Valko-Venäjän Liettuan suurlähettiläs akkreditoitiin myös Suomen suurlähettilääksi. Valkovenäläisten viisumit oli aiemmin myönnetty Suomen Vilnan suurlähetystöstä ja Liettuan Schengen-jäsenyyden myötä Suomen viisumien myöntäminen valkovenäläisille delegoitiin Viron Minskin suurlähetystön tehtäväksi.

 

Suomen ulkoministeriö on tehnyt päätöksen yhden diplomaattivirkamiehen sijoittamisesta Minskiin syksyllä 2010.  

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen kokonaisvienti Valko-Venäjälle 2008: 129,2 miljoonaa euroa

 

Suomen kokonaistuonti Valko-Venäjältä 2008: 157 miljoonaa euroa

 

Kaupan tasapaino 2008: Suomelle negatiivinen 27,8 miljoonaa euroa

 

Kauppa Suomen kanssa:

 

Suomen ja Valko-Venäjän välinen kauppa on tällä hetkellä vaatimatonta. Suomen tuonti ja vienti Valko-Venäjälle on noin 0,1 prosenttia Suomen kokonaistuonnista ja kokonaisviennistä. Erityisesti vienti on viime aikoina ollut kasvussa ja suomalaisyritykset ovat olleet kiinnostuneita kaupallis-taloudellisten suhteiden kehittämisestä. Suomen vienti Valko-Venäjälle vuonna 2006 oli 57,0 miljoonaa euroa, kasvua 54 prosenttia edellisvuodesta. Suomen tuonti vuonna 2006 oli 29,8 miljoonaa euroa, kasvua 33 prosenttia edellisvuodesta. Vastaavasti vuonna 2008 Suomen vienti oli 129,2 miljoonaa ja tuonti 157 miljoonaa. Vuoden 2009 ensipuoliskolla kauppatase oli jälleen kääntynyt Suomelle voitolliseksi (17,1 miljoonaa). [i]

 

Suomi ja Valko-Venäjä allekirjoittivat investointisuojasopimuksen 8.6.2006, mutta se vaatii voimaantullakseen vielä eduskunnan ratifioinnin. Uuden investointisuojasopimuksen voimaantulon jälkeen suomalaisyrityksillä on ainakin teoriassa paremmat mahdollisuudet turvata sijoituksensa Valko-Venäjällä. Esteinä ulkomaisille investoinneille ovat olleet muun muassa laajalle levinnyt korruptio, nopeasti muuttuva lainsäädäntö, jälkikäteen voimaan tulevat tullimääräykset sekä korkeat tullimaksut.

 

Tuotteille vaaditaan erilaisia kansallisia sertifiointeja, vaikka kansainvälisten sertifikaattien tulisi

riittää. Sertifiointi puolestaan on kallista ja hidasta. Viisumikäytäntö hidastaa ja vaikeuttaa henkilöiden liikkumista. Pääomien siirtorajoitukset ja yritystoiminnan voiton korkea verotus tekevät

kaupankäynnin vaikeaksi ja osin kannattamattomaksi.

 

Valko-Venäjä käy WTO:n kanssa jäsenyysneuvotteluja, joiden päätösajankohta on epävarma. EU:n ja Valko-Venäjän välillä vuonna 1995 solmitun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) voimaantuloa lykättiin vuonna 1997 toistaiseksi kunnes Valko-Venäjän johto taipuu poliittisiin uudistuksiin. Kauppapoliittisista ongelmista suurimpia ovat nopeasti muuttuva lainsäädäntö, jälkikäteen voimaan tulevat tullimääräykset, korkeat tullimaksut sekä tuonnin esteet yleensä kuten ylimääräiset standardit ja sertifioinnit.

 

Suomen ja Valko-Venäjän välinen kauppa vuosina 2003 - toukokuu 2009 [ii]

 

 

Vienti

Tuonti

Tase

 

Milj. e

Osuus %

Muutos %

Milj. e

Osuus %

Muutos %

Milj. e

2003

28,3

0,0

+18

11,0

0,0

+28

+17,3

2004

36,6

0,1

+29,6

29,3

0,1

+166,2

+7,3

2005

 

37,0

0,1

+1

22,4

0,0

-23

+14,6

2006

57,0

0,1

+54

29,8

0,1

+33

+27,3

2007

63,5

0,1

+11,3

50,8

0,1

+70,8

+12,7

2008

129,2

0,1

+103

157,0

0,3

+203

-27,7

I-V 2009

28,3

0,1

-27

11,2

0,0

-80

+17,1

 

 

Suomen Valko-Venäjän viennin rakenne vuonna 2008:

 

Vienti koostui pääasiassa koneista ja laitteista, lääkevalmisteista, kivennäisöljyistä sekä paperista ja paperituotteista.Useissa tuoteryhmissä kirjattiin kolminumeroisia kasvulukuja, tosin alhaiselta lähtötasolta. Toisaalta myös viennin laskua saattoi olla suhteellisesti merkittävästi joissain tuoteryhmissä kaupan volyymin ollessa suhteellisen pieni. Huomattavaa on kuitenkin se, että vientimme Valko-Venäjälle on paljon laaja-alaisempaa kuin tuonti Valko-Venäjältä Suomeen.

 

Tällä hetkellä Valko-Venäjällä on kiinnostusta erityisesti Suomen energia- ja teknologiaosaamiseen.

 

Vientiluvuissa eivät näy Venäjän kautta "harmaasti" Valko-Venäjälle päätyneet suomalaistuotteet. [iii]

 

Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Valko-Venäjälle 2008

 

SITC-nimike

Milj. EUR

Osuus %

Muutos %

1

Moottoriajoneuvot

38,0741

29,5

450,2

2

Voimakoneet ja moottorit

22,8686

17,7

11185,1

3

Eri toimialojen erikoiskoneet

8,7076

6,7

27,5

4

Kivennäisöljyt

8,705

6,7

71,7

5

Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet

6,7698

5,2

-0,6

6

Paperi ja pahvi

6,1215

4,7

18,2

7

Muut sähkökoneet ja laitteet

4,3322

3,4

-5,0

8

Tuotteet epäjalosta metallista

3,8516

3,0

110,0

9

Muovit, valmistamattomat

3,0753

2,4

38,5

10

Erinäiset kemialliset tuotteet

2,9673

2,3

14,4

10 suurinta yhteensä

105,4731

82

149,8

Koko vienti Valko-Venäjälle

129,0704

100,0

103,1

 

Suomen Valko-Venäjän tuonnin rakenne vuonna 2008:

Vuonna 2008 Suomen tuonti Valko-Venäjältä koostui lähinnä petrokemian, puutavaran sekä maatalouskemian tuotteista. [iv]  

 

Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Valko-Venäjältä 2008

 

SITC-nimike

Milj. EUR

Osuus %

Muutos %

1

Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet

65,6412

41,8

184,7

2

Puutavara ja korkki

42,5649

27,1

119413,9

3

Lannoitteet, valmistetut

18,6249

11,9

306,6

4

Rauta ja teräs

9,4228

6,0

-25,3

5

Kaasut

8,2848

5,3

311,2

6

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet

1,9176

1,2

15,2

7

Orgaaniset kemialliset aineet

1,7595

1,1

>999

8

Sokeri ja sokerivalmisteet

1,594,5

1,0

>999

9

Vuodat ja nahat

1,1535

0,7

-39,0

10

Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet

1,1124

0,7

-6,1

10 suurinta yhteensä

152,0761

97

223,2

Koko tuonti Valko-Venäjältä

156,9694

100

208,8


 


 

[i] Finpron maatiedosto 12/2009

 

[ii] Finpron maatiedosto 12/2009

 

[iii] Tullihallitus 8.1.2008

 

[iv] Tullihallitus 8.1.2008

 

Investoinnit Suomesta Valko-Venäjälle 

 

Suomen investoinnit Valko-Venäjälle ovat vähäisiä. Kaiken kaikkiaan Valko-Venäjän yritysrekisterissä on kymmenkunta suomalaista pääomaa omaavaa yritystä. Muun muassa teollisuuden raaka-aineisiin erikoistuneella Bang & Bonsomerilla on ollut Minskissä toimisto jo yli kymmenen vuotta. Syksyllä 2007 TietoEnator rekisteröi Minskin korkeateknologiapuistoon tutkimus- ja kehityskeskuksen. Investointeja valmistellaan muun muassa komponenttien valmistuksen ja vähittäiskaupan alalla. Syksyllä 2008 Olvi kertoi ostaneensa 11,5 miljoonalla eurolla 51 prosenttia maan neljänneksi suurimman panimon, Lidskoje Pivon osakekannasta. Samoin 2009 Ingman hankki 54 prosentin osuuden Homelissa toimivasta jäätelötehtaasta.   

 

Valko-Venäjällä toimii maan tilastoviranomaisten mukaan kaiken kaikkiaan noin 3000 yritystä, joissa on mukana ulkomaista pääomaa. Yli puolet ulkomaisista investoinneista on jäänyt Minskiin ja sen ympäristöön. Minskin ulkopuolella investointeja on tehty eniten vapaakauppa-alueille (Free Economic Zones), joita on Homelin alueella, Vitsebskin alueella, Brestin alueella, Mahiljoun alueella ja Hrodnassa. Investointien kannalta suosituimpia ovat olleet edellä mainitun pääkaupunkiseudun Minskin vapaakauppa-alueen lisäksi lounainen Brestin vapaakauppa-alue.

Kulttuurisuhteet

Suomella ja Valko-Venäjällä ei ole sopimusta kulttuuriyhteistyöstä. Kulttuurivaihtoa on kuitenkin viime aikoina ollut kohtuullisen paljon, mutta keskinäisen kiinnostuksen on tulkittu olevan kasvavaa. Suomi on muun muassa kesäkuussa 2005 esitellyt suomalaista arkkitehtuuria Minkin läheisyydessä sijaitsevassa ulkoilmamuseossa. Lisäksi ohjaaja Petri Kotwica osallistui Minskin

Listopad-elokuvaviikoille syksyllä 2006 elokuvallaan "Koti-ikävä". Vuoden 2009 keväällä ilmestyi Helsingin yliopiston opiskelijatyöryhmän artikkelikokoelma Valko-Venäjää käsittelevistä aiheista. Keväällä 2010 juhlistettiin Minskissä ensimmäisen Muumi-kirjan kääntämistä valkovenäjän kielelle. 

Sopimukset

Suomi ja Valko-Venäjä ovat solmineet sopimuksen maantieliikenteestä 24.7.1997 ja sopimus astui Suomessa voimaan 24.6.2004.

 

Suomen ja Valko-Venäjän välille on allekirjoitettu investointisuojasopimus 8.6.2006. Sillä korvattiin vuodelta 1994 voimassa ollut sopimus, joka oli monilta osiltaan jo vanhentunut eikä vastannut
nykyaikaisia investointitarpeita. Se vaatii voimaantullakseen vielä eduskunnan ratifioinnin.
Kaksoisverotuksen estävä sopimus allekirjoitettiin samoin Minskissä 18.12.2006. Suunnitteilla on lisäksi sopimus tulliyhteistyöstä.

Vierailut

Valko-Venäjän ulkoministeri Sjarhei Martynau (Sergei Martynov) vieraili Helsingissä Suomen ulkoministeriön vieraana lokakuussa 2009. Vierailun teemoina olivat pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus, talousyhteistyö, sekä Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne. Merkittävimmät viimeaikaisen vierailut ovat Valko-Venäjän ympäristöministerin osallistuminen Baltic Sea Action Summitiin Helsingissä helmikuussa 2010 sekä Valko-Venäjän energiaministerin Suomen vierailu toukokuussa 2010.  

Muuta

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Vilna

Päivitetty 25.2.2013

Takaisin ylös