Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Serbia

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Serbian kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Suomi tukee Serbian EU-integraatioprosessia, jonka eteneminen tulee merkittävästi luomaan uusia mahdollisuuksia kahdenvälisten suhteiden vahvistamiseen, kaupallisiin suhteisiin ja hallitusten ja viranomaisten sekä kansalaisyhteiskuntien välillä.

 

Suomen julkinen kuva Serbiassa on myönteinen, vaikkakin kapea-alainen. Suomeen yhdistetään Serbiassa mielikuvia hyvinvointivaltiosta, korkeasta koulutuksesta, tietoyhteiskunnasta sekä vähäisestä korruptiosta.

 

Poliittisella tasolla Suomen kiinnostus Serbiaa kohtaan on aktivoitunut, mistä osoituksena on myös aktivoitunut korkean tason vierailuvaihto. Teemojen osalta Suomen ja Serbian suhteissa ei poliittisella tasolla ole ongelmia. Suomen toiminta nähdään pitkälti osana EU:ta.

                                                                                     

Suomen kahdenväliset kehitysyhteistyöprojektit Serbiassa ovat päättyneet. Hankkeet painottuivat niille aloille, joilla Suomella on erityistä osaamista ja kokemusta, esimerkiksi metsäala, hyvä hallinto, ihmisoikeudet ja oikeusvaltiokehitys.

 

Serbia kuuluu EU:n laajentumis- ja naapuruushankkeiden Twinningin ja TAIEX:in edunsaajiin. Nämä hankkeet tarjoavat nykyisille ja tuleville EU:n jäsenvaltioille mahdollisuuden edistää ja syventää keskinäistä yhteistyötä. Suomi on osallistunut useisiin Twinning- ja TAIEX-hankkeisiin Länsi-Balkanilla, kuten tupakointia koskevan sääntelyn kehittämiseen Serbiassa vuonna 2014. Suomi on mukana myös vuonna 2015 käynnistyneessä hankkeessa, jolla vahvistetaan Serbian liikennelainsäädäntöä ja liikenneviranomaisten osaamista.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Serbian välinen kauppavaihto on ollut vähäistä. Suomalaisilla yrityksillä on ylipäänsä ollut vähän kiinnostusta Länsi-Balkanin maiden markkinoita kohtaan. Alueen toimintaympäristö koetaan epävarmana ja markkinat suhteellisen pieninä. Viime aikoina lievää kiinnostuksen kohoamista on kuitenkin ollut havaittavissa suomalaisessa yrityskentässä, ja Serbiaan on tullut useita suomalaisinvestointeja.

 

Euroopan Unionin alueella toimivien yritysten vientimahdollisuudet Serbiaan paranivat sen jälkeen, kun EU ja Serbia vuonna 2009 toimeenpanivat Euroopan yhteisön ja Serbian tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä.

 

Suomalaisten yritysten investoinnit Serbiaan ovat kasvamassa. Vuonna 2011 Tikkurila teki suurehkon investoinnin Serbiaan ostamalla serbialaisen Zorka Color -maaliyhtiön, jolla on vankka asema Länsi-Balkanin markkinoilla. Outotec sai Borin kuparikaivoksen sulattamon uudistamisurakan. Vuonna 2013 KONE teki paikallisen yrityskaupan ja vuonna 2014 ajoneuvojen johdinsarjoja valmistava PKC Group avasi tehtaan Smederevoon. Myös SISU ja Luvata ovat investoimassa Serbiaan. Mahdollisia kasvavia aloja suomalaisten yritysten viennille ja investoinneille ovat muun muassa kaivosala, uusiutuvat energiat, jätehuolto, liikenneinfrastruktuurihankkeet ja maa- ja metsätalouskoneet.

 

Tullihallituksen tilastojen mukaan Suomen vienti Serbiaan vuonna 2016 oli noin 26 miljoonaa euroa ja tuonti Serbiasta Suomeen noin 21 miljoonaa euroa.

Kulttuurisuhteet

Serbialaiset ovat suhteellisen kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Erilaisia tapahtumia on monipuolisesti muun muassa musiikin, arkkitehtuurin, muotoilun, elokuvan ja kuvataiteiden aloilla.

 

Joka toinen vuosi järjestettävä Finnish Film Week on tuonut monipuolisesti esille suomalaista elokuvaa.

 

Kummassakin maassa kulttuuriyhteistyön vahvistaminen vaatii vielä paljon töitä.

Suomalaiset, suomen kieli

Pysyvästi Serbiassa asuvia suomalaisia on vähän, arviolta joitain kymmeniä. Tilapäisesti maassa oleskelevia suomalaisia on myös hyvin vähän.

 

Suomen kielen opiskeleminen, toisin kuin muiden pohjoismaisten kielten, ei ole Serbiassa mahdollista korkeakoulutasolla. Belgradin alueella Obrenovacissa suomen alkeita voi opiskella vapaaehtoispohjalla työskentelevän opettajan ryhmässä. Tällä hetkellä ryhmän opetukseen osallistuu useampia kymmeniä nuoria.

 

Serbia-Suomi-ystävyysseura on toiminut Obrenovacin kunnassa vuodesta 2006 alkaen. Vuoden 2011 alussa aloitti Belgradissa toimintansa Serbia-Suomi-seura.

Sopimukset

  • 1929, Väliaikainen kauppasopimus 28/1929
  • 1955, Sopimus harjoittelijain vaihdosta 19/1955
  • 1964, Viisumivapaussopimus 22/1964 (1992, Sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen 58/1992)
  • 1968, Lentoliikennesopimus 60/1968
  • 1971, Taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä tehty sopimus 4/1972
  • 1973, Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä muilla näihin liittyvillä aloilla 65/1973
  • 1976, Kansainvälistä maantieliikennettä koskeva sopimus 56-57/1978
  • 1978, Yhteistyöstä matkailun alalla tehty sopimus 31/1979
  • 1979, Eläinlääkintäsopimus 63/1979
  • 1984, Kauppasopimus 29/1985
  • 1986, Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 59-60/1987

 

Suomen ja Serbian kahdenvälisiä sopimuksia tarkasteltiin uudelleen vuoden 2012 alkupuolella, jolloin todettiin sopimuksen kulttuurin, tieteen ja näihin liittyvien alojen osalta olevan vanhentunut, eikä sitä jatkettu. Vuoden 1976 maantieliikennesopimuksen ja vuoden 1986 kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen uusiminen sen sijaan on valmisteilla.

Vierailut

Suomeen:

 

  • Pääministeri Aleksandar Vucic 25.-26.1.2015
  • Ulkoministeri Ivica Dacic 9.10.2014
  • Serbialaisten naiskansanedustajien eduskuntavierailu 14.-17.5.2013
  • Ulkoministeri Ivan Mrkic 10.5.2013
  • Ulkoministeri Vuk Jeremic 12.4.2012
  • Serbian parlamentin puhenainen Slavica Djukic Dejanovic 22.3.2012
  • Valtiosihteeri Ivan Mrkic 22.2.2012
  • Sisäministeri ja varapääministeri Ivica Dacic 10.11.2011
  • Ulkoministeri Vuk Jeremic 18.10.2010
  • PMI Mirko Cvetkovic 9.9.2009

 

 

Serbiaan:

 

  • Sisäministeri Päivi Räsänen 20.-22.1.2015
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja 16.9.2013
  • Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 22.-23.5.2013
  • Valtiosihteeri Pertti Torstila 2.-5.4.2013
  • Eduskunnan Suuren valiokunnan puheenjohtaja Mia-Petra Kumpula-Natri, 31.1.-2.2.2013
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja 20.10.2011
  • Presidentti Tarja Halonen 30.3- 1.4.2011
  • Ulkoministeri Aleksander Stubb 3-4.2.2010
  • Eduskunnan suuri valiokunta 24.1.-26.1.2010
  • Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi 31.5.-2.6.2009
  • Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta 20.-21.4.2009
  • Eurooppatiedotus 25.-27.3.2009

Historia

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Serbian väliset suhteet ovat vaihdelleet historiallisten muutosten mukana. Erilaisista yhteiskuntajärjestelmistä huolimatta molemmat maat pysyivät kylmän sodan aikana sotilasliittojen ja niiden välisten kiistojen ulkopuolella. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa, Etykissä, Suomella ja silloisella Jugoslavialla oli merkittävä rooli neutraalien ja ei-liittoutuneiden maiden yhteistyössä. Yhteistyön merkittävä edesauttajia olivat myös molempien maiden presidenttien, Kekkosen ja Titon, hyvät keskinäiset suhteet.

 

Jugoslavian hajoamisen ja siihen liittyvien tapahtumien aikana 1990-luvulla Suomi oli tukemassa kansainvälisten tahojen pyrkimyksiä löytää rauha sodan eri osapuolien välille. Suomi muun muassa lähetti rauhanturvaajia alueelle ja antoi diplomaattista tukea rauhanneuvotteluissa.

 

Suomen tultua Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995 maiden väliset suhteet ovat perustuneet Suomen osalta pääosin EU:n yhteisiin linjauksiin ja päätöksiin. Suomen ensimmäinen puheenjohtajuuskausi EU:ssa vuonna 1999 ajoittui Serbian (silloisen Jugoslavian liittotasavallan) historian kannalta merkittävään aikaan ja Suomi oli YK:n välityksellä aktiivinen rauhanneuvotteluissa Naton, albaanien ja Serbian johdon kanssa. Suomen presidentti Martti Ahtisaaren rooli rauhanneuvotteluissa oli merkittävä.

 

Ahtisaaren toiminta sai jatkoa, kun YK:n pääsihteeri nimitti hänet erityisedustajakseen etsimään ratkaisua Kosovon statuskysymykseen vuonna 2006. Niin ikään vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla Suomi toimi toistamiseen EU:n puheenjohtajana. Vaikka näiden neuvottelujen yhteydessä entisen presidentin rooli suomalaisena on tullut esiin lähinnä negatiivisessa valossa, on Suomi saanut Serbiassa positiivista mainetta muissa yhteyksissä. Tästä esimerkkinä on Olli Rehn, entinen Euroopan komission laajentumisasioista vastaava komissaari, jonka työ ja luottamus Serbian mahdollisuuksiin EU-neuvotteluissa sai paikallisessa mediassa positiivisen vastaanoton. Myös serbialaisen Marija Serifovicin Euroviisuvoitto Helsingissä vuonna 2007 antoi serbialaisille positiivisen mielikuvan Suomesta ja suomalaisista.

 

Suomen suurlähettiläät Belgradissa:

 

• Onni Talas, lähettiläs (Budapest) 1934-40

• Eduard Palin, lähettiläs (Bukarest) 1941

• Ville Niskanen, lähettiläs 1948-53

• Niilo Orasmaa, lähettiläs 1953-56

• Otso Wartiovaara, lähettiläs 1956-58, suurlähettiläs 1958-61

• Olavi Raustila, suurlähettiläs 1961-65

• Taneli Kekkonen, suurlähettiläs 1965-70

• Olli Bergman, suurlähettiläs 1970-72

• Risto Hyvärinen, suurlähettiläs 1972-75

• Eeva-Kristiina Forsman, suurlähettiläs 1975-80

• Matti Kahiluoto, suurlähettiläs, 1981-84

• Heikki Talvitie, suurlähettiläs 1984-88

• Jorma Inki, suurlähettiläs 1988-91

• Mauno Castrén, suurlähettiläs 1991-92

• Ilpo Manninen, va.asiainhoitaja 1994-96, suurlähettiläs 1996-98

• Hannu Mäntyvaara, suurlähettiläs 1998-02

• Anna-Maija Korpi, suurlähettiläs 2002-07

• Kari Veijalainen, suurlähettiläs 2007-11

• Pekka Orpana, suurlähettiläs 2011-15

• Pertti Ikonen, suurlähettiläs 1.9.2015-

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Belgrad

Päivitetty 16.3.2017

Takaisin ylös