Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Italia

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Italia sijaitsee Etelä-Euroopassa Alppien eteläpuolella ja Välimeren keskellä. Sen rajanaapureita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia sekä maan rajojen sisällä kokonaan sijaitsevat San Marino ja Vatikaanivaltio. Apenniinien niemimaan ohella Italiaan kuuluu joukko saaria, joista suurimmat ovat Sisilia ja Sardinia.

Asuminen, asunnot

Italiassa asuntojen hinnat ja vuokrat ovat melko korkeita. Monissa Italian kaupungeissa asunnoille löytyy ostajia myös ulkomailta, mikä pitää yllä korkeita hintoja. Viimeisimmän talouskriisin aikana 2011 lähtien asuntojen hinnoissa ja vuokrissa on tapahtunut jonkin verran taittumista.

 

Italiassa samaa asuntoa voi välittää useampi kuin yksi kiinteistövälittäjä. Vuokralaisen maksettava välityspalkkio vastaa usein yhden kuukauden vuokraa. Vuokratakuu vastaa tavallisesti 1-3 kuukauden vuokraa.

 

Laadultaan asunnot ovat suhteellisen hyviä. Italiassa asunnot ovat yleensä tilavia, mutta myös
hukkaneliöitä on paljon. Kylpy - ja/tai suihkuhuoneita on useampia, kun taas keittiöt ovat yleensä pieniä. Useimmiten asuntoihin kuuluu myös parveke. Kalustamattomina vuokratuissa asunnoissa keittiöiden ja joskus kylpyhuoneidenkin varustus voi olla puutteellinen tai olematon.

Autot

Italia on autoistunut maa. Asukaslukuun suhteutettuna Italiassa on enemmän autoja kuin missään muussa EU-jäsenvaltiossa Luxemburgia lukuun ottamatta. Italiassa auto on käyttöesine, johon tuleviin kolhuihin ei välttämättä suhtauduta kovin vakavasti.

 

Kevyemmän verotuksen vuoksi uusien autojen hinnat ovat Italiassa edullisemmat kuin Suomessa. Auton voi tietenkin myös tuoda maahan. Rekisteröintiä varten auton täytyy täyttää Italian liikenneturvallisuusmääräykset. Lisävarusteista pakollinen on varoituskolmio ja huomioliivi. Katsastus on yksinkertaisempaa sellaisille automalleille, jotka on Italiassa tyyppikatsastettu. Polttoaineiden hinnat ovat Suomea korkeampia. Liikennevakuutus on pakollinen.

Edustustot

Roomassa toimii yli 120 edustustoa, joita johtaa Quirinaleen (presidentin kansliaan) akkreditoitu
suurlähettiläs. Vatikaaniin akkreditoituja suurlähettiläitä, joilla on suurlähetystö Roomassa, on yli
50. Yhdistyneiden kansakuntien maatalousjärjestöön (FAO) akkreditoidut pysyvät edustajat ovat useimmiten myös Quirinaleen akkreditoituja suurlähettiläitä tai edustustoissa toimivia seniorivirkamiehiä. Eräillä mailla on kuitenkin erikseen nimitetty FAO-suurlähettiläs. Roomassa sijaitsee myös Maltan ritarikunnan päämaja. Sille on akkreditoitu oma diplomaattikuntansa.


FAOn jäsenmaita on noin 180 ja useimmilla niistä on edustus Roomassa. FAO:n päämajassa
työskentelee noin 2500 henkilöä. Kansainvälisen maatalouskehitysrahaston (IFAD) päämajassa
työskentelee noin 450 henkilöä ja Maailman elintarvikeohjelman (WFP) päämajassa noin 700.

Muita merkittäviä Roomassa toimivia kansainvälisiä järjestöjä ovat Kansainvälinen
yksityisoikeuden yhtenäistämisinstituutti (UNIDROIT), Kansainvälinen kehityslakijärjestö (IDLO),
UNESCO:n alainen Kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälinen tutkimus- ja
koulutuskeskus (ICCROM), Rooman klubi sekä useita tieteen ja kulttuurin piirissä toimivia järjestöjä.

Hankinnat

Italia on moderni teollisuusmaa, jossa arkipäivän hankintojen tekeminen ei muodostu ongelmaksi. Italiassa on kuitenkin vaikea löytää suuria täyden palvelun tavarataloja; paikallinen tapa on hankkia eri asiat niille omistautuneista erikoisliikkeistä, joiden löytäminen vie aikaa. Italialaiset tekevät ruokaostoksensakin edelleen usein paikallisessa kivijalkakaupassa. Automarketteja tosin perustetaan kaupunkien laidalle kiihtyvään tahtiin.


Pienten erikoisliikkeiden suuri määrä heijastuu myös palvelutasoon, joka on usein huomattavan hyvä. Käsityötä ja erikoisosaamista vaativien pienpalveluiden (räätälit, puusepät, verhoomot, pesulat ja vastaavat) hinta-laatusuhde on tavallisesti erinomainen.

 

Pohjoismaiseen makuun sopivien tuotteiden (kynttilöistä näkkileipään) hankkiminen on helpottunut selvästi Ikean myymälöiden rantautumisen myötä. Myös internet-ostosten yleistyminen on parantanut valikoimaa entisestään.

Ilmasto

Italiassa vallitsee välimerellinen ilmasto. Rooman ilmasto on yleensä lämmin ja miellyttävä. Vuotuinen keskilämpötila Roomassa on n. 16 °C ja kosteus hieman yli 70 %. Talvi on tavallisesti leuto, mutta tammi-helmikuussa voi olla hyvinkin kylmää ja kosteaa ja yölämpötila saattaa laskea nollan alapuolelle. Asuntoja lämmitetään yleensä marraskuusta maaliskuuhun.

 

Tammikuun keskilämpötila Roomassa on 6-7°C, Milanossa 1-2°C, heinäkuussa vastaavasti 25-26°C ja 23-24°C. Heinä-elokuussa päivälämpötilat saattavat nousta lähelle 40°C. Toimistot ja asunnot ovat usein ilmastoituja.

Joukkoliikenne

Italian junaliikenne on nopeaa ja tiheää etenkin suurkaupunkien välillä. Myös lentoliikenne
sisäisillä reiteillä toimii hyvin. Lentoja Rooman ja Milanon välillä on vähintään kerran tunnissa. Myös Sisiliaan ja Sardiniaan on sujuvat ja suhteellisen edulliset lentoyhteydet. Kaukoliikenteen bussiyhteydet toimivat yleensä hyvin, mutta moottoriteiden ulkopuolella matka voi kestää kauan.

 

Taksit ovat Italian suurissa kaupungeissa vähän edullisempia kuin Helsingissä. Taksin voi saada “lennosta”, taksitolpalta tai tilaamalla joltakin radiotaksiyhtiöltä. Oikeat taksit ovat valkoisia tai keltaisia ja niissä on toimiva taksimittari (tassametro). Lisämaksu peritään lentokenttä-, ruuhka-, yö- ja sunnuntaiajosta sekä tavarankuljetuksesta. Myös kaupungin rajat ylittävästä kuljetuksesta peritään korotettu maksu, samoin Terminin rautatieasemalta lähdettäessä. Tariffit ovat näkyvissä auton sisällä, ajolle määräytyy kilometrikorvauksen lisäksi perusmaksu kuten Suomessakin. Juomarahan suhteen kuljettaja odottaa, että loppusumma pyöristetään ylöspäin. Kuittia on yleensä erikseen pyydettävä.

 

Roomasta on nopea junayhteys päärautatieasemalta (kaksi kertaa tunnissa) tai Ostiensen tai Trasteveren asemilta (noin 20 minuutin välein) Fiumicinon (Leonardo da Vincin) lentokentälle, jonne matka kestää päärautatieasemalta noin puoli tuntia.

Rooman metro toimii hyvin, mutta sen kaksi linjaa kattavat vain pienen osan kaupungin alueesta. Kolmatta linjaa on rakennettu vuosikymmeniä. Julkinen bussi- ja raitiovaunuliikenne toimii etenkin keskustan alueella, mutta se on aikatauluiltaan epävarmaa ja ruuhka-aikoina hidasta.

 

Rooman kaupungin liikennelaitoksen sivuilla (http://www.atac.roma.it) on julkisen liikenteen interaktiivinen reittikartta.

 

Italiassa on usein lento-, juna- sekä yleisten kulkuvälineiden pistelakkoja, joista voidaan ilmoittaa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla ja jotka kestävät yleensä alle 24 tuntia. Päivitetty italiankielinen lakkolista löytyy Italian liikenneministeriön sivuilta (http://www.infrastrutturetrasporti.it).

Juomarahat

Juomarahan antaminen on Italiassa tavallisempaa kuin Suomessa, mutta ei varsinaisesti pakollista. Ravintolan henkilökuntaa on kuitenkin kohteliasta kiittää erinomaisesta palvelusta juomarahalla, joka on 5-10 prosenttia laskun loppusummasta. Baarissa ylimääräinen pieni kolikko (10-20 c) jätetään usein tiskille tai pudotetaan henkilökunnan tippikulhoon. Taksissa on tapana pyöristää mittarin näyttämä loppusumma lähimpään täyteen euroon.

Jätehuolto

Viime vuosina Italia on ollut ympäri maailman otsikoissa Napolin alueen jätehuollon pysähtymisen vuoksi. Vähemmän tunnettuja ovat muissa kaupungeissa tavalliset, mutta lievemmät jätehuollon ongelmat. Alueelliset erot ovat suuria: osa pohjoisen kaupungeista on tahrattoman puhtaita, kun taas etelän maakunnissa roskat näkyvät lähes kaikkialla.

 

Yleisimmin kotitalousjätteet jätetään kunnan ylläpitämiin roskalaatikoihin. Kierrätysvelvoitteet vaihtelevat alueittain ja kunnittain. Esimerkiksi Roomassa kerätään erikseen kaikki pullot ja purkit (olivat ne muovia, lasia tai metallia), paperijäte ja sekajäte. Biojätettä kierrätetään harvoin.

Kansalliset vapaapäivät

  • uudenvuodenpäivä (Capodanno) 1.1.
  • loppiainen (Epifania) 6.1.
  • pääsiäismaanantai (Lunedì di Pasqua)
  • Italian vapautumisen juhla (Liberazione) 25.4.
  • vappu (Festa del Lavoro) 1.5.
  • kansallispäivä / Tasavallan juhla (Festa della Repubblica Italiana) 2.6.
  • elokuun juhla / Marian taivaaseen astumisen juhla (Ferragosto) 15.8.
  • pyhäinmiestenpäivä (Festa di Tutti i Santi) 1.11.
  • Marianpäivä (Immacolata Concezione) 8.12.
  • joulupäivä (Natale) 25.12.
  • tapaninpäivä (Santo Stefano) 26.12.

 

Kansallisten vapaapäivien lisäksi Italiassa vietetään alueellisia ja paikallisia juhlapäiviä, kuten esimerkiksi Rooman suojeluspyhimysten päivää Roomassa (29. kesäkuuta).

Lisää liite

Koulut ja opiskelu

Päiväkodit

Italiassa päiväkoti (scuola dell'infanzia / scuola materna) 3 - 5-vuotiaille lapsille on osa julkista koulujärjestelmää ja avoin kaikille varallisuudesta riippumatta. Kunnallinen päiväkoti on ruokailua ja mahdollisia oppimateriaaleja lukuun ottamatta ilmainen. Ilmoittautumiset tehdään suoraan kuhunkin kouluun edeltävänä keväänä. Aukioloajat ovat yleensä 8.30 - 16.30 tai puolipäivähoidossa 8.30 - 13.00. Päiväkoti voi olla auki myös lauantaina aamupäivällä. Italiassa toimii myös useita yksityisiä italiankielisiä päiväkoteja (esimerkiksi katolisen kirkon leikkikoulut ja Montessori-päiväkodit).


Lähes kaikkien kansainvälisten koulujen yhteydessä toimivat myös leikkikoulu- ja esikoululuokat 3-6 -vuotiaille lapsille. Leikkikoulu pohjustaa yleensä ao. koulujärjestelmään siirtymistä. Koska oppivelvollisuusikä on muissa koulujärjestelmissä yleensä suomalaista varhaisempi, voi jo 5-vuotiaiden ohjelma olla varsin opintopainotteinen suomalaiseen lastentarhaan verrattuna.

 

Lisäksi Roomassa toimii joitakin kansainvälisiä tai kaksikielisiä (italia ja toinen vieras kieli) vain pienille lapsille tarkoitettuja leikkikouluja. Yleensä kansainvälisissä leikkikouluissa koulupäivän pituus on noin 9.00 - 16.00. Kouluissa voi olla mahdollisuus myös puolipäivähoitoon. Kansainvälisten leikkikoulujen lukukausimaksut ovat kalliita. Kouluruokailusta, koulu-univormuista ja oppimateriaalista maksetaan erikseen.

Alle 3-vuotiaat lapset ovat Italiassa pääsääntöisesti kotihoidossa. Perheet, joissa molemmat
vanhemmat ovat töissä, palkkaavat usein koko- tai osapäiväisen lastenhoitajan, joista valtaosa on
ulkomaalaisia. Pienituloisten vanhempien lapsille on  myös kunnallisia päiväkoteja (asilo nido communale). Alle 3-vuotiaille on tarjolla myös yksityisiä, yleensä varsin kalliita pikkulasten päiväkoteja, joihin lapsen voi viedä joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti koko- tai puolipäiväiseen hoitoon.

 

Koulut

Italian koulujärjestelmää on kuvattu tarkemmin yllä osiossa "Yhteiskunta, kulttuuri ja media". Julkiset ala- ja keskikoulut ovat ilmaisia, mutta lukiossa on pieni kirjoittautumismaksu. Kirjat sekä kaikki muutkin koulutarvikkeet joutuu ostamaan itse. Vain peruskoulussa kirjat annetaan koulusta osittaista maksua vastaan. Yleensä koulu alkaa klo 8.30 ja päättyy joko 12.30 tai 13.30. Koulua käydään usein myös lauantaisin. Kouluruokailu tarjotaan vain kokopäiväisille kansakoululaisille.

 

Italialaisten julkisten koulujen opetuksen taso ja koulun taloudelliset voimavarat vaihtelevat. Monet varakkaammat italialaiset ilmoittavat lapsensa yksityisiin kouluihin, joita on sekä italialaisia että kansainvälisiä: englantilaisia, amerikkalaisia, ranskalaisia, saksalaisia ja espanjalaisia. Kansainvälisten koulujen lukukausimaksut ovat kalliita. Ranskalaiset ja saksalaiset koulut ovat englanninkielisiä edullisempia.

Yliopistot

Suomalaiset voivat hakea italialaisiin yliopistoihin Helsingissä toimivan Italian kulttuuri-instituutin kautta, joka antaa tarkempia tietoja sisäänpääsyvaatimuksista. Instituutti voi myös vahvistaa tarvittavan italiankielisen käännöksen suomalaisesta ylioppilastutkinnosta ja antaa lausunnon sen pätevyydestä Italiassa. 

 

Lukukausimaksut valtion yliopistoissa riippuvat vanhempien tuloista. Suomen opintotuen turvin opiskelevat kuuluvat periaatteessa alimpaan maksuluokkaan. Italiassa vanhemmat rahoittavat yleensä lastensa opinnot, ja asuntopulasta johtuen suuri osa opiskelijoista asuu kotona.

 

Italialaiset julkiset yliopistot kamppailevat resurssipulan kanssa. Suuret yliopistot, kuten Rooman La Sapienza, eivät välttämättä takaa hyviä työllistymismahdollisuuksia valmistuneille. Italiassa on myös pieniä, julkisia eliittiyliopistoja, kuten Pisan Scuola Normale Superiore, joihin on hyvin tiukat pääsykokeet, mutta joihin päässeille opiskelu ja asuminen ovat ilmaisia. Muutamat yksityiset yliopistot, kuten teollisuusjärjestö Confindustrian ylläpitämä LUISS Guido Carli Roomassa ja Università Commerciale Luigi Bocconi Milanossa, ovat varsin hyvin resursoituja.

 

Italiassa on myös useita korkeatasoisia ammattiin valmistavia kouluja ja opistoja. Moni ulkomaalainen opiskelee Italiassa esimerkiksi restaurointia, konservointia, tai muita taiteisiin liittyviä käsityöaineita.

Kielikoulutus

Italian kielen opetusta löytyy joka tasolle ja kaikista maan suurimmista kaupungeista. Suosittuja ja edullisia aikuisopetuksessa ovat valtion ylläpitämät Dante Alighieri -koulut. Kielen yksityisopetusta on helppo järjestää. Oppituntien hinnat vaihtelevat suuresti.

Lapset

Italialaiset ovat kuuluisia lämpimästä suhtautumisestaan lapsiin. Pienet lapset vanhempineen saavat lähes poikkeuksetta osakseen huomiota ja huolenpitoa. Illalla ravintolassa hyvin käyttäytyvä lapsi on spektaakkeli, jota tullaan katsomaan ja kehumaan kauemmistakin pöydistä.

 

Huomion kääntöpuoli on se, ettei lapsia aina jätetä rauhaan. Leikkipuistoissa italialaiset vanhemmat ja isovanhemmat (tavallisesti äidit ja isoäidit) tuntuvat suomalaisesta näkökulmasta usein ylihuolehtivilta. Sateella ulkona tapaa vain pohjoismaisia lapsiperheitä.

 

Lämmin suhtautuminen ei myöskään välttämättä heijastu lasten huomioonottamiseen käytännön ratkaisuissa. Lastenvaunut raitiovaunussa eivät saa osakseen ymmärtämystä, eikä omaa paikkaa luovuteta lapsen kanssa kulkevalle äidille. Julkinen infrastruktuuri ei juuri ota huomioon lapsia.

 

Toisin kuin aiempina vuosikymmeninä, lapset eivät enää leiki kaduilla. Viime vuosina Italiassa on avattu lapsille tarkoitettuja museoita ja seikkailutaloja. Lapsiparkkeja ja satutunteja löytyy puistoihin rakennetuista lastentaloista (ludoteca).

Liikennekäyttäytyminen

Italiassa liikennekäyttäytyminen poikkeaa pohjoiseurooppalaisesta. Maanteillä nopeudet ovat kovia, turvavälit olemattomia ja kuljettajien ratkaisut välillä arvaamattomia. Suuntavilkun käyttö on hyvin viitteellistä. Kaupungeissa autoja on paljon ja liikennesääntöjen noudattaminen heikkoa. Autoilu vaatii totuttelua, mutta liikennekulttuurissa on oma, ajoittain sujuva logiikkansa.

 

Italian liikenneonnettomuustilastot ovat selvästi Suomea synkemmät. Vuonna 2010 tieliikenteessä menehtyi Italiassa 7,2 henkeä 100 000 asukasta kohden, Suomessa 5,1.

 

Autoilevien matkailijoiden sekä ammattiautoilijoiden on syytä muistaa, että Italiassa on ankara tieliikennelaki ja sakot voivat olla erittäin suuria. Voimassa oleva sallittu raja veren alkoholipitoisuudelle on 0,5 promillea. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen on niinikään rangaistavaa.


 

Toiminta liikenneonnettomuuksissa

Jos onnettomuudessa on syntynyt vammoja, on aina syytä kutsua paikalle poliisi (puhelinnumero 113).

Jos kukaan ei ole loukkaantunut, osapuolet voivat myös sopia asiasta keskenään (tällöin myös poliisin paikalle saaminen saattaa kestää tunteja). Osapuolten on tällöin täytettävä paikan päällä lomake onnettomuuden ”sovinnollisesta toteamisesta” (Constatazione amichevole d’incidente – Denuncia di sinistro). Lomakkeesta käytetään yleisesti nimitystä CID (Convenzione Indennizzo Diretto). Lomakkeen saa vakuutusyhtiöltä ja se tulee pitää autossa.Onnettomuuslomakkeessa todetaan ainakin seuraavat asiat:

  • osapuolten nimet

  • osapuolten vakuutustiedot

  • ajoneuvojen rekisterinumerot

  • onnettomuuden kuvaus ja piirros

  • kuljettajien allekirjoitukset

Lomakkeen kopio tulee lähettää vakuutusyhtiöön kolmen päivän kuluessa. Autoa ei saa alkaa korjata ennen kuin vakuutusyhtiö on lähettänyt asiamiehensä (perito) toteamaan vahingot. Vakuutusyhtiön on todettava vahingot kymmenen päivän kuluessa ja maksettava 15 päivän kuluessa.Jos vakuutusyhtiö on eri mieltä korjaustarpeesta, se voi maksaa aluksi oman arvionsa mukaisen korvauksen (offerta di risarcimento). Erotusta voi hakea jälkikäteen.

Majoitus

Italian majoitustarjonta on valtava. Hintataso vaihtelee runsaasti kaupungin ja majoitusliikkeen tason mukaan. Hintaerot sesonkikauden ja hiljaisen kauden välillä ovat suurimmillaan kolminkertaiset.

Mitat ja painot

Italiassa seurataan metrijärjestelmää. Ruokakaupassa usein käytetty mittailmaisu on "etto", joka tarkoittaa 100 grammaa.

Muutot

Suomen ja Italian välillä on vilkas maantieliikenteen kuljetusjärjestelmä, ja Euroopasta Italiaan
suuntautuneet muutot hoidetaan pääsääntöisesti maanteitse. Euroopassa muuttoja hoitavien
muuttofirmojen italialaiset agentit ovat yleensä saaneet maantiemuutot viivytyksettä muuttajan
asuntoon. Rahdin kuljettaminen meriteitse Suomesta Italiaan on harvinaista.

Pankit

Italiassa voi nostaa käteistä lähes kaikista pankkiautomaateista yleisimmillä luotto- tai debit-korteilla. Suomalaisella kortilla nostettaessa nostosta peritään yleensä palvelumaksu, jonka suuruus riippuu kortin myöntäneestä pankista.

 

Luottokortilla tai debit-kortilla maksaminen on yleistynyt, mutta on edelleen harvinaisempaa kuin Suomessa. Käteistä tarvitaan Italiassa edelleen päivittäin. Baarissa tai taksissa voi harvoin maksaa muulla kuin käteisellä, supermarketissa tai ravintolassa sen sijaan yleensä voi käyttää luottokorttia. Debit-vaihtoehto on vielä vähän tunnettu, ja siitä on maksettaessa syytä mainita erikseen.

 

Eurooppalaisen SEPA-maksualueen myötä IBAN-tilisiirrot Italian ja Suomen pankkien välillä ovat helpottuneet huomattavasti.

Posti

Italian postilaitos on valitettavan epäluotettava. Kirjeiden ja korttien perillemeno Italiasta Suomeen tai päinvastoin vie aikaa yleensä noin viikon, mutta posti voi viipyä matkalla paljon pitempäänkin. Katoamisia tapahtuu, ja postipaketteja avataan usein matkan varrella. Arvokkaampien pakettien lähettämiseen varmempia ovat yksityiset kuriirifirmat.

Puhelimet

Italian kansainvälinen suuntanumero on 39. Toisin kuin useimmissa maissa, kansainvälisen suuntanumeron jälkeen on valittava myös alueellisen suuntanumeron nolla, esimerkiksi (suurlähetystön numero) +39 06 85 22 31.

Puoliso

Italiaan töihin tulevan suomalaisen puolison voi olla vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Ulkomaalaisten työnsaantimahdollisuudet eivät ole Italiassa hyvät, etenkään hallintokaupunki Roomassa, jossa yritykset ovat huonommin edustettuina kuin yritysmaailman keskuksessa Milanossa. Käytännössä italialaiset työnantajat edellyttävät usein hyvää italian kielen hallintaa. Muiden kielten hallinnasta voi olla etua, koska italialaisilla työnhakijoilla ei yleensä ole samanlaista kielitaitopohjaa kuin suomalaisilla.


Roomassa toimii useita kansainvälisiä järjestöjä, joista suurimmat ovat YK:n alaiset WFP, FAO ja IFAD. Nämä järjestöt rekrytoivat kansainvälisten kilpailujen kautta työntekijöitä myös lyhytaikaisiin tehtäviin.

 

Rekrytoinneista löytyy tietoa järjestöjen verkkosivuilta:

Pysäköinti

Kaupunkikeskustoissa pysäköinti on usein sekä tiukasti rajoitettua että käytännössä vaikeaa. Varattaessa hotellia on hyvä jo etukäteen tiedustella parkkipaikkaa, jos on liikkeellä autolla.

Rekisteröity parisuhde

Italian lainsäädäntö ei tunne hetero- tai homoseksuaalien välistä avoliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta.

Suomi-kuva

Suomi saa Italiassa jatkuvaa myönteistä julkisuutta muun muassa koulutusjärjestelmänsä, teknologiansa, julkisen taloutensa, arkkitehtuurinsa ja luontonsa vuoksi. Naisten vahva asema herättää säännöllisesti huomiota Italiassa. Käsitys Suomesta perustuu paljolti kansainvälisiin vertailuihin ja niiden perusteella laadittuihin, usein ihannoiviin mediajuttuihin. Olosuhteet nähdään kuitenkin liian erilaisiksi, jotta Italia varsinaisesti hakisi oppia Suomesta.

Sähkövirta

Sähkövirta on uusissa rakennuksissa 220V, mutta vielä saattaa olla vanhoja asuntoja, joissa
valaistus on järjestetty 110Vn virralla. Asunnoissa sähkövirta on tavallisesti 220V ja kapasiteetti 3kW, mikä ei riitä esimerkiksi pölynimurin, pesukoneen ja vedenlämmittimen samanaikaiseen käyttöön. Kapasiteettia on mahdollisuus nostaa 6 kWiin tai korkeammaksi. Tällöin myös perusmaksu ja sähkötariffi on korkeampi. Italiassa on Tanskan ohella Euroopan kallein sähkö.


Suomalaiset pistokkeet eivät sovi läheskään aina italialaisiin pistorasioihin, mutta niihin voi ostaa
tarvittavia välikappaleita (adattatore) tai vaihtaa pistorasiat niin sanottuihin kansainvälisiin pistorasioihin. Vanhemmissa rakennuksissa ei yleensä ole maadoitusjohtoa.

Terveydenhuolto

Julkinen sairaala- ja terveydenhuoltojärjestelmä Italiassa on tasoltaan varsin kirjava. Osalla julkisista sairaaloista on varsin hyvä maine. Tällaisia ovat Roomassa muun muassa katolisen kirkon ylläpitämä Policlinico A. Gemelli ja lastensairaala Ospedale Pediatrico del Bambin Gesù.

 

Italiassa on myös suuri määrä yksityisiä klinikoita, joiden hinnat ovat varsin korkeita. Osa yksityisistä lääkäriasemista tarjoaa englanninkielistä palvelua. Tällaisia ovat muun muassa:

 

  • Rooma: International Medical Center '84, Via Firenze, 47 (+39 06 4882371)
  • Rooma: Salvator Mundi International Hospital, Viale Mura Gianicolensi, 67 (+39 06 588 961)
  • Rooma: Rome American Hospital, Via E. Longoni, 69 (+39 06 0622 551)
  • Rooma: Aventino Medical Group, Via Sant'Alberto Magno 5 (+39 06 5728 8349)
  • Milano: Milan Clinic, Via Cerva, 25 (+39 02 7601 6047)

 

Lääkäreiden palkkiot ovat suhteellisen korkeita (yleislääkärit 60-100 euroa, erikoislääkärit 80-200 euroa). Lääkärit suorittavat myös kotikäyntejä. Roomassa muun muassa International Medical Centerin englantia puhuvat lääkärit tekevät koti- tai hotellikäyntejä. 

 

Pienillä paikkakunnilla päivystävät kunnanlääkärit tekevät usein koti- ja hotellikäyntejä. Heidän taksansa voivat olla hyvinkin edulliset tai (eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijoille) ilmaiset.

 

Hammashoito on Italiassa varsin kallista, joten perushoito kannattaa suorittaa mahdollisuuksien mukaan Suomessa. Maassa toimii myös ulkomaalaisia hammaslääkäreitä sekä italialaisia, jotka ovat erikoistuneet hammaslääketieteeseen ulkomailla.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Italia on Euroopan unionin jäsenvaltio eikä sovella tuonti- tai vientirajoituksia toiseen jäsenvaltioon.

Valuutta

Italian rahayksikkö on euro.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Rooma

Päivitetty 15.8.2013

Takaisin ylös