Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Marokko

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Marokon kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja sisällöllisesti kehittyvät. Suomen puolelta on pantu merkille Marokon yhteiskunnallinen uudistuminen kansalaisvapauksien laajentumisen myötä ja asteittaisten sosiaalisten reformien myötä. Tämä kehitys on herättänyt suomalaisissa mielenkiintoa Marokkoa kohtaan ja Suomi on tukenut uudistumiskehitystä osaltaan niin kahdenvälisesti kuin EU:n jäsenenä. Kansalaisyhteistyö maiden välillä on lähtenyt käyntiin. Marokko puolestaan on löytänyt Suomen uutena naapurinaan lähinnä EU:n kautta.

 

EU:n assosiaatiokumppanuuden lisäksi Marokko on Suomelle perinteinen talvimatkailukohde, kännyköiden, kartongin ja sahatavaran sekä koneiden ja laitteiden ostaja, hedelmien toimittaja, arabimittakaavassa esimerkillinen sosiaalisen reformin toimeenpanija ja aktiivinen kansainvälinen toimija.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Marokon suhteet

Suomen ja Marokon välinen kauppa on Suomelle vahvasti ylijäämäistä. Suomen vienti Marokkoon nousi 2008 ennätykselliseen 200,5 miljoonan euroon. Kasvua edellisvuodesta oli 93 prosenttia. Marokko oli 2008 Suomen kolmanneksi suurin vientikohdemaa Afrikassa. Kun valtaosa viennistä 2007 oli metsäteollisuuden tuotteita (puutavaraa ja jonkin verran myös sementtisäkkien pakkauspaperia rakennusteollisuuden käyttöön) sekä telekommunikaatiolaitteita, niin 2008 erityisesti puutavaran viennin arvo hiipui hintojen romahtamisen ja ruotsalaisen sahatavaran valuuttakursseista johtuvan edullisuuden vuoksi. Viennissä 2008 erityisesti painoivat jaksolle ajoittuneet suuret kone- ja laitetoimitukset. Vuonna 2009 vienti putosi 80 miljoonaan ja siitä taas puolet oli puutavaraa ja suuri osa myös telekommunikaatiolaitteita. Suuria konepajateollisuuden toimituksia ei ollut.

 

Marokon infrastruktuurin voimakas kehittäminen ja panostukset uusiutuviin energiamuotoihin sekä  energiatehokkuuden parantamiseen tarjoavat paljon kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Potentiaalista kysyntää löytyisi Marokosta myös muilla sektoreilla toimiville suomalaisten PK-yritysten tuotteille, mutta pienemmille yrityksille Marokossa käytettävät ranskan ja arabian kielet sekä kulttuurierot vaikuttavat usein nostavan kynnystä vientiponnistelujen aloittamiselle.

 

Suomeen tuonti Marokosta 2009 oli 20 miljoonaa euroa ja edellisvuonna 28,1 miljoonaa euroa. Kauppataseemme Marokon kanssa oli 172,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Marokko on Suomen toiseksi suurin tuontimaa Pohjois-Afrikasta Egyptin jälkeen. Suurimmat Marokosta Suomeen tuotavat tuotetyhmät ovat hedelmät, malmit ja vaatteet.

 

Marokkoon näkyvimmin sijoittunut suomalaisyritys on Nokia Mobile Phones. Sen Casablancan toimipiste vastaa tällä hetkellä Marokon lisäksi Nokian myynnistä Algeriaan ja Tunisiaan.

 

Suomalaisten matkailu Agadiriin on ollut merkittävä tulolähde Marokolle. Suomalaisturistien määrä oli 5 000 - 6 000  kävijän vuositasolla, mutta syksystä 2009 alkaen Aurinkomatkat on päättänyt jättää Agadirin ainakin toistaiseksi valmismatkojen kohdelistalta.

Esteet

Kesäkuussa 2009 pidetyn Marokon WTO-kauppapoliittisen maatutkinnan mukaan Marokko on yleisesti avoin talous, joka pyrkii kaupankäynnin helpottamiseen. Maan tulisi kuitenkin selkiyttää tariffejaan ja yhdenmukaistaa alv-kantaansa (eri alv-kantoja joillekin paikallisesti tuotetuille tuotteille ja palveluille). Marokon todettiin myös rikkovan tullisidontojaan, sillä 1373 tuotteen osalta sovelletut tullit olivat korkeampia kuin sidotut tullit. Suojatoimia on käytetty keraamisiin tiiliin.

 

Teknisten esteiden puolella ongelmia ovat tullauskäytäntöjen läpinäkymättömyys ja monien sektoreiden epäavoimet markkinat. Oikeuslaitoksen puutteellinen riippumattomuus ja korruptio ovat myös investointi- ja toimintaympäristöä heikentäviä tekijöitä.

Kulttuurisuhteet

Vaikka maiden välillä ei ole kulttuurisopimusta, on akateemisella ja kulttuuriyhteistyöllä vanha perinnetausta. Suomalainen sosiologi Edward Westermarck vaikutti viime vuosisadan alussa Marokossa ja hänen tutkimustyötään arvostetaan yhä. Useilla suomalaisilla yliopistoilla on suhteet Marokon opinahjoihin.

 

Muu kulttuuriyhteistyö on viime vuosina piristynyt Suomessa asuvien marokkolaisten määrän lisääntyessä sekä suomalaisten kiinnostuksen noustessa turismin seurauksena. Suomi on osallistunut EU:n jazz-festivaaleille vuosina 2005, 2006, 2008, 2009 ja 2010. EU:n Rabatin elokuvaviikolla sekä Marrakechin filmifestivaaleilla on ollut ajoittain mukana suomalaisfilmejä.

Suomalaiset, suomen kieli

Pysyvästi maassa asuvia suomalaisia, jotka ovat ilmoittautuneet suurlähetystöön, on noin 40.

Sopimukset

EU:n assosiaatiosopimuksen mukaisesti tavarakaupan tullit Marokkoon laskevat vuosittain 10 prosenttia siten, että täydellinen tullivapaus astuu voimaan 2012. Pitkään neuvoteltu maatalouskauppasopimus allekirjoitettiin 2009 lopussa, mutta se on vielä ratifioimatta. Palvelukaupan vapauttamisesta neuvotteluja jatketaan edelleen. Uusi kahdenvälinen verosopimus on allekirjoitettu 2006 ja sen voimaantulo odottaa ratifioinnin loppuunsaattamista edelleen Marokon puolelta. Investointiensuojasopimus tuli voimaan 6. huhtikuuta 2003 alkaen. 

Vierailut

Vierailuvaihto oli suhteellisen vilkasta erityisesti Suomen EU-puheenjohtajakauden vuoden 2006 edellä ja sen aikana. Parlamentaariset yhteydet ovat olleet vilkkaat vähän pitempäänkin. Viime vuosina vierailuvaihto on ollut niukahkoa. Poliittiset konsultaatiot Marokon kanssa käytiin valtiosihteeritasolla Rabatissa huhtikuussa 2008 ja Helsingissä kesäkuussa 2010.

 

Marokon parlamentin puhemies vieraili Suomessa kesäkuussa 2008 ja kuninkaan neuvonantaja sekä Anna Lindh -säätiön presidentti André Azoulay syyskuussa 2008. Poliittiset konsultaatiot pidettiin Helsingissä 9. kesäkuuta 2010 valtiosihteeritasolla. Alivaltiosihteerivetoinen yritysvaltuuskunta vieraili Marokossa lokakuussa 2010.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Rabat

Päivitetty 28.6.2010

Takaisin ylös