Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Marokko

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Marokon kahdenväliset suhteet ovat hyvät. Marokko on yhteiskunnallisesti vakaimpia ja kulttuuriltaan avoimimpia Pohjois-Afrikan maista, ja sillä on läheistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa mm. kaupan, ympäristön ja turvallisuuskysymysten saralla.  Vuonna 2011 Marokon perustuslakia uudistettiin merkittävästi vastauksena laajempaan Pohjois-Afrikan poliittiseen liikehdintään. Maa on kehittänyt lainsäädäntöään yksilönvapauksia kunnioittavaan ja demokraattiseen suuntaan. Perustuslakiuudistuksen jälkeen Marokossa on käynnistetty monia taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia uudistusohjelmia, viime aikoina huomio on kohdistunut erityisesti hallinnon tehostamiseen.

 

EU:n ja Marokon assosiaatiosopimus takaa läheisen yhteistyön demokratiakehityksessä, taloudellisessa modernisaatiossa sekä siirtolaiskysymyksissä. Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan toimintaa Marokossa sekä kansainvälisten organisaatioiden alueellisten hankkeiden kautta että paikallisesti. Suomi on ollut tukemassa myönteistä kehitystä Marokossa myös EU:n kautta.

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Marokossa koskevat pääasiassa naisten aseman vahvistamisista ja kestävän kehityksen tukemista. Marokko on Suomelle vakaa kumppani Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella ja esimerkki kansainvälisesti aktiivisesta ja uusiutumiskykyisestä valtiosta.

 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kaupallis-taloudelliset suhteet

 

Marokko toimii porttina koko Afrikan kasvaville markkinoille, mutta on myös itsessään kiinnostava markkina-alue. Marokossa on potentiaalia nykyistä laajemmalle taloudelliselle yhteistyölle. Marokossa on kiinnostusta uusiutuvia energiamuotoja kohtaan ja kansallisia uudistusohjelmia on käynnissä niin vesi-, tuuli- kuin aurinkoenergiankin suhteen. Marokkoa kiinnostavat lisäksi ICT, cleantech, jätteenkäsittelylaitokset ja vedenpuhdistamot, joista Suomessa on tietotaitoa. Suomalaisyritysten kansainvälistymistä Marokkoon tukevat Marokon Team Finland-koordinaattori Rabatissa sekä Finpron toimipiste Madridissa, minkä lisäksi kunniakonsulit voivat auttaa liike-elämän verkostoitumisessa.

 

Suomen ja Marokon välinen kauppa on Suomelle ylijäämäistä. Suomen viennin arvo Marokkoon vuonna 2016 oli 136 miljoonaa euroa ja Marokon vienti Suomeen samana vuonna 19 miljoonaa euroa. Suomen vienti Marokkoon kasvoi yli 30 % vuodesta 2015, kauppasuhteet ovat viime vuosina selvästi vilkastuneet. Suomi vie Marokkoon pääasiassa puutavaraa, koneita ja elektroniikkaa. Marokon päätuontiartikkeleita ovat maataloustuotteet, kuten vihannekset ja hedelmät.

 

Maailman markkinat 2017- 2018 julkaisu:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=365329&nodeid=49540&contentlan=1&culture=fi-FI

 

Kaupan esteet

 

Marokko on maailman kauppajärjestön (WTO) perustajajäseniä. Helmikuussa 2016 pidetyn WTO:n kauppapoliittisen maakatsauksen mukaan Marokko on kasvattanut ja monipuolistuttanut talouttaan, ja hallituksen tavoitteena on avata markkinoita entisestään ulkomaisille investoinneille.

 

Tämän onnistumiseksi Marokon tulisi WTO:n katsauksen mukaan yksinkertaistaa verotusjärjestelmäänsä ja vapauttaa valuutan vaihteluväliä, jonka suhteen on jo tapahtunut edistystä. Marokko on viime vuosina ollut hyvin aktiivinen ulkomaankaupan suojatoimien käytössä. Puutteet oikeuslaitoksen toiminnassa, korruptio ja byrokratia ovat liiketoimintaympäristöön liittyviä haasteita. 

Sopimukset

EU:n ja Marokon välinen assosiaatiosopimus mahdollistaa Marokolle laajan suosituimmuuskohtelun EU:n markkina-alueella. Lisäksi Marokolla on EU:n naapuruuspolitiikassa kumppanimaan asema. Neuvottelut assosiaatiosopimusta syventävästä DCFTA – vapaakauppasopimuksesta ovat jatkuneet vuodesta 2013 asti. Maatalous- ja kalastustuotteiden sopimuksen maantieteellistä kattavuutta koskevat neuvottelut ovat niin ikään käynnissä.

 

Kulttuurisuhteet

Kulttuuriyhteistyö Suomen ja Marokon välillä on viime vuosina kasvanut. Suomi on osallistunut Marokossa järjestettäville EU:n jazz-festivaaleille ja Pohjoismaisille elokuvafestivaaleille. Euroopan unionin elokuvaviikoilla sekä Marrakechin filmifestivaaleilla on ollut ajoittain mukana suomalaiselokuvia. Suomalaista litografiataidetta on ollut esillä Rabatissa ja Casablancassa pidetyissä taidenäyttelyssä.

 

Vuonna 2017 vietettävä satavuotiaan Suomen juhlavuosi näkyy useissa ympäri Marokkoa järjestettävissä tapahtumissa. Suomalainen jazzyhtye Dalindéo esiintyy Rabatissa Jazz au Chellah festivaalilla ja tutkija Tuomo Melasuo vierailee sosiologi Edvard Westermarckin kunniaksi järjestettävässä seminaarissa. Suomalaiset elokuvat, Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu ja Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen, näkyvät useissa kaupungeissa järjestetyillä elokuvafestivaaleilla.

 

Sata päivää ennen itsenäisyyspäivää juhlittiin yhdessä suurlähetystön puutarhassa järjestetyllä Finnish Your Dinner- piknikillä, jossa marokkolaiset ja suomalaiset illastivat yhdessä.  Eri asiantuntijoita yhteen koonnut marokkolaisten ja suomalaisten foorumi ”Leaders fo a better world” järjestettiin 18.–19.10., jonne osallistui politiikan, koulutuksen ja teknologian asiantuntijoista koostuva suomalainen delegaatio.

Suomalaiset, suomen kieli

Pysyvästi maassa asuvia suurlähetystöön ilmoittautuneita suomalaisia on noin 50. Suomalaisturisteja käy Marokossa vuosittain arviolta 2 500 - 4 000. Marokon suomalaisyhteisö ei ole järjestäytynyt virallisesti. Rabatin suurlähetystö edistää suomalaisen kulttuurin näkyvyyttä Marokossa ja järjestää toisinaan suomalaisyhteisölle avoimia tapahtumia.

Sopimukset

EU:n assosiaatiosopimuksen mukaisesti tavarakaupan tullit Marokkoon laskevat vuosittain 10 prosenttia siten, että täydellinen tullivapaus astuu voimaan 2012. Pitkään neuvoteltu maatalouskauppasopimus allekirjoitettiin 2009 lopussa, mutta se on vielä ratifioimatta. Palvelukaupan vapauttamisesta neuvotteluja jatketaan edelleen. Uusi kahdenvälinen verosopimus on allekirjoitettu 2006 ja sen voimaantulo odottaa ratifioinnin loppuunsaattamista edelleen Marokon puolelta. Investointiensuojasopimus tuli voimaan 6. huhtikuuta 2003 alkaen. 

Vierailut

Ministeri Heidi Hautala vieraili Marokossa vuonna 2013, ulkoministeri Erkki Tuomioja vuonna 2015 ja eduskunnan puhemies Maria Lohela vuonna 2016. Viimeisimpänä Marokossa on vieraillut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen COP22 ilmastokonferenssin puitteissa marraskuussa 2016. Marokon apulaisulkoministeri Mbarka Bouaida vieraili Suomessa tammikuussa 2015 ja Marokon parlamentin ylähuoneen puhemies Hakim Benchamach maaliskuussa 2017. Maiden väliset vuosittaiset poliittiset konsultaatiot järjestettiin viimeksi Marokossa marraskuussa 2016.

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Rabat

Päivitetty 7.12.2017

Takaisin ylös