Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Tansania

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Tansania on Suomen pitkäaikaisin ja monessa suhteessa tärkein kehitysyhteistyökumppani. Suomi perusti kehitysaputoimiston Dar es Salaamiin vuonna 1968, joka muutettiin suurlähetystöksi vuonna 1971. Tansaniasta oli Suomen kehitysyhteistyön ensimmäinen kahdenvälinen kehityskumppani ja maalla oli erityisasema Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanina 1990-luvun alkuvuosiin asti. Tiivis yhteistyö jatkuu edelleen.

 

Suomi aloitti kehitysapunsa Tansaniassa osallistumalla yhteispohjoismaisiin hankkeisiin 1960-luvulla . Kahdenvälinen kehitysapuohjelma alkoi vähitellen vesisektorilla ja kaivotoimintana ja sitä toteuttivat vapaaehtoiset sekä tekniset asiantuntijat. 1970-luvulla hankkeet monimuotoistuivat ja laajenivat useammille sektoreille kun Suomi etsi kehitysavun profiiliaan. Enenevissä määrin rahoitettiin hankkeita vesi- ja metsäsektorilla ja taloudellisen ja sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi konsulttiyritysten voimin. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Suomen kehitysapua keskitettiin harvempiin hankkeisiin. Suurta painoarvoa annettiin tuottaviksi nähdyille teollisuuden aloille, kuten sähkö-, metsä-, kaivos- ja rakennussektoreille. Hankkeilla pyrittiin parantamaan tansanialaisten valtioyhtiöiden toimintakykyä ja tuottavuutta ja ne perustuivat pitkälti suomalaisen henkilökunnan työhön ja maahantuotujen suomalaisten laitteiden käyttöön.

 

1980-luvulla tukea siirrettiin valtionyhtiöiltä suuriin kovan infrastruktuurin hankkeisiin, kuten Dar es Salaamin sataman kehittämiseen ja Panganin vesivoimalaitoksen rakentamiseen. Lisäksi maaseudun kehittymistä tuettiin Mtwaran ja Lindin alueilla. Luonnonvarojen suojelusta muodostui uusi yhteistyösektori. 1980-luvun kehitysyhteistyötä leimasivat erityisesti Maailmanpankin ja IMF:n ajamat rakennesopeutusohjelmat. Vuosikymmenen loppupuoliskolla avun ehdollisuudesta muodostui tärkeä osa Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyön logiikkaa. 1980-luvun lopulla Suomen osuus Tansanialle suunnatusta virallisesta kehitysavusta oli seitsemän prosenttia, mikä on historiallisesti suurin prosentuaalinen osuus Suomen Tansanialle antamasta avusta.

 

Laman takia Suomen kehitysapua vähennettiin radikaalisti 1990-luvun alussa. Suomen osuus virallisesta kehitysavusta Tansanialle putosi 1,4 prosenttiin vuosina 1995–96 ja Tansania menetti erityisasemansa Suomen kehitysyhteistyön pääyhteistyökumppanina. Kehitysyhteistyössä alettiin painottaa köyhyyden vähentämistä sekä kumppanimaiden omistajuutta. Suomi alkoi keskittyä metsäsektorin ja muiden ympäristöön liittyvien toimintojen instituutioiden kehittämiseen sekä demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseen. Sektoriohjelmista ja avun harmonisoinnista tuli uusia kehitysavun käytäntöjä ja niiden painoarvo on lisääntynyt 2000-luvulla.

 

Yleinen budjettituki on ollut Suomen merkittävimpiä apumuotoja Tansaniassa 2000-luvulla. Vuonna 2014 sen määrä oli 11 miljoonaa euroa. Suomi toimi avunantajien budjettitukiryhmän puheenjohtajana kautena 2014–2015. Yleinen budjettituki on ollut tärkeää erityisesti Tansanian makrotaloudelliselle kehitykselle sekä sosiaalisektorille. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut ns. "pakoa Pariisista" (ks. maatiedoston Kehityspolitiikka-osio), kuten siirtymistä yleisestä sektoribudjettitukeen. Suomi ei ole antanut yleistä budjettitukea Tansaniassa kauden 2014-2015 jälkeen.

 

Suomi tukee Tansanian hallituksen ponnisteluja kansallisen kasvu- ja köyhyydenvähentämisstrategian sekä vuoden 2025 kehitysvision tavoitteiden saavuttamiseksi.   Suomen kehitysyhteistyötä koskevassa maaohjelmassa (2013–2016) korostuvat Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman painotukset erityisesti ihmisoikeuksien, inhimillisten resurssien ja ilmastokestävyyden osalta. Suomen strategiset painopisteet ja kehitysyhteistyö Tansaniassa kohdistuvat kolmelle alueelle:

 

 

Hyvä hallinto

 

Tansanian panostukset oman varainkeruun vahvistamiseksi ovat voimistuneet. Myös mittavien kaasuesiintymien arvioidaan tarjoavan pitkällä tähtäimellä merkittävän mahdollisuuden valtion tulojen kasvamiselle.  Julkisten varojen hyvä hallinnointi, läpinäkyvyys ja vastuullisuus, ja tasapuolinen palvelujen tarjoaminen kansalaisille tulevat olemaan enenevissä määrin tärkeitä uudessa tilanteessa.

Suomi työskentelee näiden tavoitteiden tukemiseksi seuraavin yhteistyömuodoin ja ohjelmin:

 

Tuki julkisen talouden hallinnon reformiohjelmalle, 4,8 MEUR 2014-17

Kestävän kehityksen instituutti Uongozi, 12 MEUR 2013–17

Tuki naisten johtajuuden ja poliittisen osallistumisen vahvistamiselle, 1,5 MEUR 2014-16

Budjettituki, 33 MEUR 2013–15

 

Maan ja luonnonvarojen kestävä käyttö

 

Tansanian talous perustuu vahvasti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Maankäyttöön, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset tulevat myös jatkossa olemaan erittäin tärkeitä. Yhteistyö metsävarojen kestävän käytön ja hyödyntämisen edistämiseksi tulee säilymään merkittävässä asemassa Suomen yhteistyössä seuraavien ohjelmien alla:    

 

Yksityismetsähanke, 19 MEUR (käynnistymässä)

Mama Misitu (laittomat hakkuut ja kestävä metsänkäyttö), 2012–17, 2 MEUR

Tuki yksityiselle metsätaloudelle ja arvoketjuille,  2013–2017 on 19,1 MEUR

NAFORMA (metsäinventointi), 2009–14, 4 MEUR

SMOLE (maarekisteröinti Sansibarilla), 2010–14, 9 MEUR

 

Osallistava, kestävä ja työllisyyttä edistävä taloudellinen kasvu

 

Ollakseen kestävää, Tansanian talouskasvun tulisi ulottua maantieteellisesti laajalle ja tavoittaa erityisesti nuorten aikuisten kasvava ryhmä. Yrittäjyyden tukeminen ja työpaikkojen luominen maa- ja metsätalouden parissa ovat Suomen yhteistyön keskiössä.  Tansanian pitkän tähtäimen siirtymä tulee vaatimaan väestöltä myös uusia taitoja, ja uusi teknologia tulee tarjoamaan mahdollisuuksia ja työvälineitä maan kehityshaasteisiin vastaamiseen.

 

Suomi tulee panostamaan enenevissä määrin näihin tarpeisiin yhteistyössään, muun muassa seuraavin ohjelmin ja yhteistyömuodoin:

 

TANZICT  (Tanzanian Information society and ICT sector Development Project), 2011-14, 5 MEUR,  

LIMAS (Lindi and Mtwara Agribusiness Support Project), 2010-14, 9 MEUR,

Dar es Salaamin sähköjakeluverkon tukihanke, 2013–2016, 26,5 MEUR

Perunaviljelyn kehittäminen Tansanian ylänköalueella 2011–2014, 2,5 MEUR

Tuki EAC:lle 4.25 MEUR 2013-2016 (alueellinen tuki)

Trade Mark East Africa, 4MEUR, 2013-2016 (alueellinen tuki)

Team Finland  -yhteistyö (Finnfund, Finnpartnership)

 

Tansania on myös merkittävin suomalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttaman kehitysyhteistyön kohdemaa. Hankkeita on vuositasolla useita kymmeniä, ja niitä toteutetaan yhteistyössä tansanialaisten kumppanijärjestöjen kanssa. Hankkeiden suuresta määrästä johtuen yhteistyötä on usealla saralla, mm. nuoriso- ja vammaistyön, ICT:n, terveydenhuollon, ympäristö-, metsä- ja vesiasioiden parissa.

 

Suomen suurlähetystö tukee lisäksi paikallisen yhteistyön (PYM) määrärahoilla tansanialaisia kansalaisjärjestöjä. Ihmisoikeudet, vammaiskysymykset, koulutus, tasa-arvoisuus ja palveluntarjonta, HIV/AIDS ja kestävä metsänkäyttö ovat olleet tärkeitä toiminta-alueita.

 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Tansanian välinen kauppa on varsin vähäistä. Tansaniasta tuotiin Suomeen vuonna 2015 noin viiden milj. euron edestä lähinnä maataloussektorin tuotteita. Suomen vienti Tansaniaan oli n. 27 milj. euroa. Vientituotteet ovat erityisesti koneita, kuljetusvälineitä ja lannoitteita.

 

Afrikan taloudellinen merkitys on korostumassa Suomelle erityisesti sinne suuntautuvien suorien investointien kautta. Yhden merkittävän suomalaisen investoinnin arvo voi helposti ylittää koko vuoden kauppavaihdon. Merkittävä osa Tansanian kaupasta ei myöskään enää näy kahdenvälisissä vientitilastoissa. Osa suomalaisista yrityksistä vie Afrikkaan kiinalaisten alihankkijoiden valmistamia tuotteita, joissa arvoketjun arvokkain osa säilyy edelleen kuitenkin Suomessa. Tansaniassa hyvä esimerkki tästä ovat kännykkämastot.

 

Luonnonkaasuntuotannon alkaessa lähivuosina Tansanian rannikolla avautuu suomalaisille yrityksillä merkittäviä mahdollisuuksia. Kansainvälisten investointien arvioidaan käynnistyvän vuoden 2017 paikkeilla, tuotanto muutamia vuosia myöhemmin.  Tansania voi olla tärkeä markkina-alue myös suomalaisille teknologian ja teollisten palvelujen yrityksille, laitetoimittajille sekä konepajoille. Lindiin suunniteltu kaasun nesteyttämisterminaali tulee olemaan yksi suurimmista yksittäisistä investoinneista Afrikassa (noin 20 miljardia USD).

Kulttuurisuhteet

 

Suomen ja Tansanian välille 70-luvulta alkaen virinneet yhteistyöprojektit, vierailut ja tutkimushankkeet kulminoituivat lopulta 12. joulukuuta 1988 solmittuun kulttuuriyhteistyö-sopimukseen. Viime vuosina yhteydet ovat lisääntyneet aktiivisten yksilöiden, kansalaisjärjestöjen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden instituutioiden välillä.


Suomen valtio on tukenut maiden välisiä kulttuurisuhteita mm. ulkoasiainministeriön ja opetusministeriön kautta. Esimerkiksi vuonna 2014 ulkoasianministeriö myönsi tukea yhteisöjen vuorovaikutusta ja tasa-arvoa edistävälle tarinateatterihankkeelle Tansaniassa. Suomen suurlähetystö on tukenut Suomi–Tansania-kulttuuriprojekteja ja tansanialaisia kulttuuritoimijoita (esim. Zanzibar International Film Festival, Tansanian kulttuurirahasto, Sibelius-Akatemia, Bagamoyon taideoppilaitokset).

Suomalaiset, suomen kieli

 

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ Tansaniassa juontaa juurensa vapaaehtoisten kehitysjoukkojen toimintaan sekä suomalaiseen lähetystyöhön, joka alkoi Tansaniassa 1940-luvulla. Suomen ulkoasiainministeriö alkoi rahoittaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehityshankkeita systemaattisemmin vuonna 1975. Nykyään Tansaniassa toimii useita kymmeniä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepalla on Dar es Salaamissa maatoimisto. Ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita kehitysyhteistyövaroista ja lisäksi Tansanian kansalaisyhteiskunnan kehitystä tuetaan myös suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahalla.


Viime vuosina verkostoituminen ja erilaiset yhteistyöhankkeet suomalaisten ja tansanialaisten instituutioiden välillä ovat lisääntyneet voimakkaasti. Yliopistot ja muut oppilaitokset ovat olleet hyvin aktiivisia erityisesti Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n hallinnoiman ohjelman puitteissa. Suomalaisten puolueiden (DEMO) toiminta naisten politiikkaan osallistuminen lisäämiseksi on lähtenyt lupaavasti käyntiin ja kuntien välinen yhteistyö (Kuntaliitto) on sekin ollut aktiivista. Muutamilla suomalaisilla kaupungeilla ja kunnilla on ystävyyskaupungit Tansaniassa:

 

  • Tampere - Mwanza
  • Hauho/Hartola - Iramba
  • Vaasa - Morogoro 
  • Jyväskylän seutukunnat - Mtwara
  • Kokkola - Ilala
  • Haapavesi - Bagamoyo

 

Tansaniassa asuu tällä hetkellä noin 200 suomalaista. Dar es Salaamissa toimii Suomen Opetushallituksen avustama Suomalainen opintoyhdistys Elimu ry., joka järjestää suomen ja ruotsin kielen täydentävää opetusta suomalaisille esi- ja peruskouluikäisille lapsille. Suomalainen yhteisö järjestää Tansaniassa myös perinteisiä suomalaisia juhlia. Facebookissa on Tansanian suomalaiset -ryhmä, jonka jäsenyyttä voivat anoa maassa asuvat tai asuneet suomalaiset.

 

Suomen ja Tansanian välistä kulttuurista vuorovaikutusta edistää Suomi–Tansania-seura ry. Seura perustettiin vuonna 1975 ja se on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Tansaniasta. Se välittää tietoa Tansaniasta järjestämällä näyttelyitä, luentoja, seminaareja, juhlia ja tapaamisia ja siltä on myös saatavissa Tansaniaa koskevaa havaintomateriaalia. Seuralla on myös yhteistyöhankkeita tansanialaisten järjestöjen kanssa.


Lisätietoja:
Suomi-Tansania-seura ry 

PL 906
00101 Helsinki

info@suomitansaniaseura.org

Vierailut

 

Viimeisimmät korkean tason vierailut Suomesta Tansaniaan

 

  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ja yritysdelegaatio, vienninedistämisvierailu - marraskuu 2016
  • Pääministeri Jyrki Katainen ja kehitysministeri Pekka Haavisto, yritysdelegaatio, vienninedistämisvierailu – tammikuu 2014
  • Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb ja kehitysministeri Heidi Hautala ja yritys- ja kansalaisjärjestödelegaatio, vienninedistämisvierailu – toukokuu 2013
  • Kehitysministeri Heidi Hautala, kahdenvälinen vierailu – touko-kesäkuu 2012
  • Kehitysministeri Heidi Hautala (Sansibar), kahdenvälinen vierailu – lokakuu 2011
  • Pääministeri Matti Vanhanen – maaliskuu 2010
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, Helsinki-prosessi – marraskuu 2007
  • Kehityspoliittisen toimikunnan delegaatio; Suomi-Tansania puolueiden demokratiadialogi –  huhtikuu 2005
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, Pohjoismaisen Afrikka-aloitteen ministerikokous – tammikuu 2005
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, kahdenvälinen vierailu – elo-syyskuu 2004

 

Viimeisimmät korkean tason vierailut Tansaniasta Suomeen

 

  • Presidentti Jakaya Kikwete ja rouva Salma Kikwete - kesäkuu 2015
  • Ulkoministeri Bernard Membe - kesäkuu 2015
  • Energia- ja mineraaliministeri George Simbachawene - kesäkuu 2015
  • Sansibarin maa-, vesi- ja energiaministeri Ramadhani Abdullah Shaaban - kesäkuu 2015
  • Energia- ja mineraaliministeri Sospeter Muhongo - syyskuu 2014
  • Sosiaali- ja terveysministeri Seif S. Rashidi – toukokuu 2014
  • Opetusministeri Shukuru Kawambwa, virallinen vierailu – lokakuu 2013
  • Vara-ulkoministeri Juma Mahadhi, Pohjoismaat–Afrikka-ulkoministerikokous, kesäkuu 2013
  • Luonnonvara- ja matkailuministeri Khamis Kagasheki, virallinen vierailu – maaliskuu 2013 
  • Viestinnän, tieteen ja teknologian varaministeri January Makamba, virallinen vierailu – syyskuu 2012
  • Ulkoministeri Bernard Membe, Helsinki-prosessi +10 – helmikuu 2012
  • Tiede ja teknologiaministeri Makame Mbarawa, virallinen vierailu – syyskuu 2011
  • Ulkoministeri Asha-Rose Migiro, Helsinki-prosessi – kesäkuu 2006
  • Tansanian Presidentti Benjamin Mkapa, valtiovierailu – syyskuu 2005
  • Sansibarin Presidentti Amani Karume, virallinen vierailu – maaliskuu 2005
  • Varaulkoministeri Abdulkader Shaaref, Pohjoismaat–Afrikka-ulkoministerikokous, Helsinki-prosessi – tammikuu 2005
  • Mtwaran ja Lindin läänien maaherrojen vierailu – kesäkuu 2004
  • Kauppa ja teollisuusministeri Juma Ngasongwa, virallinen vierailu – lokakuu 2003
  • Ulkoministeri Jakaya Kikwete, Helsinki-prosessi – lokakuu 2003

Historia

 

Suomi tunnusti Tanganjikan 9. joulukuuta 1961 ja maiden välillä solmittiin diplomaattisuhteet 14. kesäkuuta 1965. Suomen ja Tansanian välisen yhteistyön juuret ulottuvat diplomaattisuhteiden solmimista pidemmälle. Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat alueelle vuonna 1948 ja aloittivat terveydenhuollon ja koulutuksen parantamisen. Maiden välinen yhteistyö käynnistyi virallisesti vuonna 1962 yhteispohjoismaisen Kibaha Tanganyika -projektin puitteissa.


Vuonna 1968 Suomi ja Tansania solmivat kahdenvälisen kehitysyhteistyösopimuksen. Sitä varten Dar es Salaamissa avattiin Addis Abeban suurlähetystön alainen kehitysapuosasto, jonka tehtävistä osa liittyi kehitysapuun ja osa oli diplomaattisia. Huhtikuun alusta 1970 nimitettiin Addis Abebaan I. luokan lähetystösihteeriksi Erkki Hedmansson, joka toimi samalla väliaikaisena asiainhoitajana Dar es Salaamissa. Edustustosta tuli virallisesti itsenäinen suurlähetystö 1. maaliskuuta 1971 ja suurlähettilääksi nimitettiin Pariisista Seppo Pietinen.

 

Suomen suurlähetystön päälliköt

  • Henrik Blomstedt, suurlähettiläs (Dar es Salaam/Addis Abeba) 1966–1969
  • Joel Pekuri, suurlähettiläs(Dar es Salaam/ Addis Abeba) 1969–1971
  • Seppo Pietinen, suurlähettiläs 1971–1973
  • Martti Ahtisaari, suurlähettiläs 1973–1977
  • Richard Müller, suurlähettiläs 1977–1980
  • Risto Kauppi, suurlähettiläs 1980–1983
  • Ilkka Ristimäki, suurlähettiläs 1983–1987
  • Unto Korhonen, suurlähettiläs 1987–1988
  • Kari Karanko, suurlähettiläs 1988–1993
  • Ilari Rantakari, suurlähettiläs 1994–1997
  • Ritva Jolkkonen, suurlähettiläs 1998–2002
  • Jorma Paukku, suurlähettiläs 2002–2007
  • Juhani Toivonen, suurlähettiläs 2007–2011
  • Sinikka Antila, suurlähettiläs 2011–2015
  • Pekka Hukka, suurlähettiläs 2015-

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Dar es Salaam

Päivitetty 22.12.2016

Takaisin ylös