Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Uudenlaiset kumppanuudet joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi

Suomi on mukana useissa erilaisissa poliittisissa aloitteissa, joita on syntynyt viime vuosina erityisesti estämään joukkotuhoaseiden leviämistä terroristien käsiin.


Globaali kumppanuus

Globaali kumppanuus (Global Partnership) on G8-huippukokouksessa Kananaskisissa Kanadassa vuonna 2002 käynnistetty ohjelma, jonka tavoitteena on tukea joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, aseidenriisuntaa, terrorismin vastaista toimintaa sekä ydinturvallisuuden parantamista entisen Neuvostoliiton alueella. Vuonna 2003 G8, johon kuuluvat Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat, kutsui hankkeeseen mukaan ryhmän ulkopuolisia maita. Mukaan ovat liittyneet Suomi, Ruotsi, Norja, Hollanti, Sveitsi, Puola, Australia, Belgia, Irlanti, Etelä-Korea, Tanska, Tsekin tasavalta ja Uusi-Seelanti.

Ensi vaiheessa hanke keskittyi Venäjään, painopisteinään kemiallisten aseiden sekä vanhentuneiden ydinsukellusveneiden hävittäminen. Yhteistyötä on kuitenkin sittemmin laajennettu entisen Neuvostoliiton alueen ulkopuolelle ja kumppanuusohjelman sisällöllisiä painopisteitä uudistettu nykyaikaisia joukkotuhoaseiden leviämiseen liittyviä uhkakuvia vastaavaksi.

Suomen viitteellinen rahoitus Globaaliin kumppanuuteen vuosille 2004-2014 on 10-15 miljoonaa euroa. Suomi on osallistunut kemiallisten aseiden tuhoamiseen sekä rahoittanut siitä tiedottamiseen liittyvää kansalaisjärjestötoimintaa Venäjällä. Suomi on lisäksi osallistunut ydinmateriaalin turvaamis- ja valvontahankkeisiin Itämerellä ja Ukrainassa sekä rahoittanut ydinsalakuljetuksen ehkäisemiseen tähtääviä hankkeita Kirgisiassa.

Myös suuri osa Suomen lähialueilla tehtävästä ydinturvallisuusyhteistyöstä kuuluu "Globaali kumppanuus"-ohjelman piiriin.


Proliferation Security Initiative (PSI)

Vuonna 2003 käynnistetty Proliferation Security Initiative (PSI) -hanke on joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen keskittyvä joustava järjestely, ei muodollinen organisaatio. Hankkeen puitteissa pyritään lisäämään kansainvälistä yhteistyötä salakuljetuksesta epäiltyjen alusten pysäyttämiseksi ja tutkimiseksi merellä ja ilmassa. Aloitteen puitteissa järjestetään laivojen ja lentokoneiden ratsausharjoituksia.

PSI-toiminnan käynnistäjinä toimivat Yhdysvallat, Australia, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Hollanti, Puola, Portugali, Espanja ja Iso-Britannia. Toimintaa tukee yli 90 valtiota ympäri maailmaa, Suomi mukaan lukien.


Kansainvälinen ydinterrorismin vastainen aloite (GICNT)

Kansainvälinen ydinterrorismin vastainen aloite (The Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism, GICNT) julkistettiin G-8 -kokouksessa Pietarissa 2006. Aloite on Venäjän ja Yhdysvaltojen alulle saattama ja pohjautuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 varaan. GICNT:n tavoitteena on lisätä ja kehittää valtioiden keinoja ja yhteistyötä ydinterrorismin torjumiseksi. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä kirjanpidon, valvonnan, radioaktiivisen materiaalin säilytysturvallisuuden sekä ydinlaitosten turvallisuuden parantamiseksi. GICNT:n tavoitteena on myös tunnistaa ja tukahduttaa ydinmateriaaleihin liittyvä laiton kauppa tai muut laittomat toimet, kannustaa valtioita estämään terroristien tukeminen ja vahvistaa valtioiden oikeudellista pohjaa asettamalla terrorismin harjoittajille tai sen tukijoille asianmukaiset rangaistukset.

GICNT:ssä on mukana tällä hetkellä 72 valtiota. EU ja IAEA toimivat tarkkailijan asemassa. Suomi on mukana hankkeessa.

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Asevalvonnan yksikkö

Päivitetty 22.8.2011

Takaisin ylös