Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomen kehitysyhteistyö Etelä-Sudanissa

Etelä-Sudanin ja Sudanin välinen sota vaikeutti vuosikymmeniä kehitysyhteistyön tekemistä Etelä-Sudanissa. Rauhansopimus lopetti sodan 2005. Se mahdollisti Suomen kehitysyhteistyön Etelä-Sudanissa, joka itsenäistyi 2011. Vuonna 2013 Suomen tuki Etelä-Sudanin kehitykselle on noin 7,2 miljoonaa euroa.

Etelä-Sudanin itsenäistymistä juhlimassa 9. heinäkuuta 2011 maan pääkaupungissa Jubassa. Kuva: Silvia Mantilla / UNDP Etelä-Sudanin itsenäistymistä juhlittiin 9. heinäkuuta 2011 maan pääkaupungissa Jubassa. Kuva: Silvia Mantilla / UNDP

Vuosikymmeniä kestänyt sisällissota Pohjois- ja Etelä-Sudanin välillä raunioitti Etelä-Sudanin. Maan perusinfrastruktuurin puutteet ovat huikeat. Esimerkiksi turvallisen veden vähyys sekä vajavainen sanitaatio ja jätteiden käsittely aiheuttavat vakavia terveysongelmia.

Etelä-Sudanilla on vuosille 2011–2013 laadittu kehityssuunnitelma (South-Sudan Development Plan). Suunnitelma pyrkii kehittämään maata laaja-alaisesti niin, että vuoteen 2014 mennessä Etelä-Sudan olisi yhtenäinen valtio, jossa vallitsisi rauha.

Kehityssuunnitelman lisäksi Etelä-Sudanilla on tuloksellisuuden edistämiseen pyrkivä apustrategia (Aid Strategy for the Government of South Sudan), johon Etelä-Sudan on kirjannut esimerkiksi sektoripohjaisen lähestymistavan tärkeyden.

Maan hauras turvallisuus haasteena kehitykselle

Etelä-Sudanin rauhanomaista kehitystä vaikeuttavat monet riskit. Suurimpana ongelmana on hauras turvallisuustilanne. Maassa on konflikteja eri ryhmien välillä ja hallitusta vastustavia ryhmiä. Sudanin ja Etelä-Sudanin väliset suhteet ovat myös edelleen haastavat.

Kehitystä vaikeuttaa myös hallinnon alhainen kapasiteetti ja esimerkiksi korruptio-ongelma.

Suomi pyrkii edistämään kehitysyhteistyönsä avulla Etelä-Sudanin rauhanomaista kehitystä, ihmisoikeuskysymysten huomiointia ja perusinfrastruktuurin kehitystä etenkin vesisektorilla.

Maan sisällä siirtymään joutuneita on molemmilla puolin Sudanien rajaa. Kuva: UN Photo/Eskinder Debebe. www.unmultimedia.org/photo/Maan sisällä siirtymään joutuneita on molemmilla puolin Sudanien uutta rajaa. UNHCR:n arvion mukaan heitä oli vuonna 2012 Etelä-Sudanissa yli puoli miljoonaa. Kuva: UN Photo/Eskinder Debebe. www.unmultimedia.org/photo/

Suomi tukee myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä Etelä-Sudanissa. Järjestöt tukevat rauhanrakennusta ja dialogia eri ryhmien kesken, sekä terveyden ja ruokaturvan edistämistä. Kansalaisjärjestöille maksettava tuki tulee 2013 olemaan noin 960 000 euroa.

Suomi on myös tukenut vuodesta 2008 Helsingin Yliopiston Viikin Tropiikki-instituutin ohjelmaa, jossa on vahvistettu Juban yliopiston, Upper Nile osavaltion yliopiston sekä yhteisöjen kapasiteettia liittyen luonnonvarojen kestävään käyttöön esimerkiksi peltometsäviljelyn avulla.

Yhteistyötä monen avunantajan voimin

EU ja sen jäsenmaat ovat laatineet Etelä-Sudaniin strategian, jossa múun muassa luetellaan ne sektorit, joita EU ja sen jäsenmaat tukevat Etelä-Sudanissa.

Suomi on mukana strategiassa ja päätti 2011 keskittää tukensa vesisektorille lähivuosina. Suomi tukee Wash Sector Fund for South-Sudan rahastoa vuosina 2012–2015 yhteensä 24 miljoonalla eurolla. Rahaston kautta rahoitetaan neljässä Etelä-Sudanin kaupungissa tapahtuvaa kehitystyötä puhtaan veden saatavuuden parantamiseksi ja sanitaation kehittämiseksi. Rahaston hallinnointi on Saksan kehityspankin (KfW) vastuulla.

Pohjoisen ja Etelän välisen sodan loppuminen 2005 mahdollisti kuitenkin jo useita vuosia sitten merkittävän tuen alkamisen Etelä-Sudanin kehitykselle ja jälleenrakennukselle. Useat avunantajamaat päättivät kanavoida apuansa Maailmanpankin hallinnoiman Multi-Donor Trust Fund-rahaston kautta, jolla rahoitetaan jälleenrakennus -ja kehitysohjelmaa. Suomi on tukenut 2005–2011 kesään 2013 jatkettua rahastoa yhteensä 22.5 miljoonalla eurolla.

Takaisin ylös