Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen kansalliset ilmastotoimet

Vaikka Suomen ilmastopäästöt ovat maailmanlaajuisessa vertailussa pieniä, on energiankulutus asukasta kohden suuri. Suomen tavoitteena on kääntää energian kokonaiskulutus laskuun tulevan vuosikymmenen aikana. Energian käyttöä tulee tehostaa etenkin asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Myös uusiutuvan energian, etenkin bioenergian, tuulivoiman ja maalämmön, osuutta on tarkoitus nostaa 38 prosenttiin.

Uusiutuvan energian osuutta Suomessa on tarkoitus nostaa 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta. Kuva: Itämeri-porttaaliUusiutuvan energian osuutta Suomessa on tarkoitus nostaa 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta. Kuva: Itämeri-porttaali

Suomen hillintätoimia visioitu vuoteen 2050

Suomen kansalliset ilmastotoimet pohjautuvat pitkälti YK:n puitesopimuksen, Kioton pöytäkirjan ja EU:n asettamiin kehyksiin.
EU:n yhtenäinen 8 % päästö-vähennystavoite velvoittaa Suomea vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasolle vuosina 2008–2012. Tämä merkitsee n. 73,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli 16 % kasvihuonekaasujen vähennystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uusimman Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian vuonna 2008. Siinä esitellään konkreettisia toimenpiteitä vuoteen 2020 saakka ja visioita Suomen ilmasto- ja energiastrategioista vuoteen 2050 asti.

Vuonna 2009 julkaistu tulevaisuusselonteko on valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittinen viitoitus kohti vähäpäästöistä Suomea. Se jatkaa ilmasto- ja energiastrategian työtä ja pyrkii asettamaan etenkin pitkän tähtäimen tavoitteita. Näistä tärkein on vähentää Suomen päästöjä 80 % vuoden 1990 päästöistä vuoteen 2050 mennessä.

Suomikin sopeutuu

Suomi oli ensimmäinen maa, jonka kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia valmistui vuonna 2005. Maa- ja metsätalousministeriön valmistamassa selonteossa arvioidaan ilmastonmuutoksen nykyiset vaikutukset, mahdolliset tulevat vaikutukset sekä mitä toimenpiteitä näihin sopeutuminen vaatii. Strategia linjaa sopeutumistoimenpiteitä 15 toimialalle aina vuoteen 2080 asti ja ottaa huomioon sekä ennakoivat toimenpiteet että ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutoksiin sopeutumiseen vastaavat toimenpiteet.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on olennainen osa myös Suomen kehityspolitiikkaa ja Suomi korostaa vahvasti ilmastonäkökulman huomioonottamista kehitysyhteistyössään. Yhdessä muiden EU maiden kanssa Suomi on sitoutunut kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitukseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vuonna 2011 Suomen ilmastotuki kehitysmaille oli noin 62 miljoonaa euroa.

Takaisin ylös