Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus (NDEP) on esimerkki menestyksekkäästä käytännön ympäristötyöstä alueellisella tasolla. NDEP on perustettu Venäjän Federaation, Euroopan Unionin, kansainvälisten rahoituslaitosten (EBRD, EIB, NIB ja maailmanpankkiryhmä) sekä kahdenvälisten lahjoittajien yhteistyönä. Sen päätavoitteena on käsitellä ympäristöongelmia Luoteis-Venäjällä erityisesti veteen, jätevesiin, energiatehokkuuteen sekä ydinjätteisiin liittyen. Ydinturvallisuuden parantamishankkeet muodostavat tällä hetkellä pääosan NDEP:n tukirahaston saamista lahjoituksista, kun noin kolmannes rahoituksesta suuntautuu muihin ympäristökysymyksiin. NDEP:n ensimmäinen projekti, Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo, valmistui syyskuussa 2005.
Arktinen Neuvosto on hallitusten välinen korkean tason kestävän kehityksen foorumi. Se koostuu kahdeksasta jäsenvaltiosta - Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat - sekä kuudesta pysyvästä jäsenestä - Arktinen Athabaskanin Neuvosto (Arctic Athabaskan Council), Aleutin Kansainvälinen Järjestö (Aleut International Association), Gwich’in Council International, Inuiittien Napapiirikonferenssi (Inuit Circumpolar Conference), Venäjän Pohjoisten Alkuperäiskansojen Järjestö (Russian Association of Indigenous Peoples of the North) ja Saamelaisneuvosto (the Saami Council) - jotka edustavat arktisia alkuperäisyhteisöjä.
Arktinen Neuvosto tarjoaa välineen arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamiem yleisten ongelmien ja haasteiden käsittelemiseen. Se on koonnut yhteistä tietopohjaa ja jakaa tietoa parhaista käytännöistä ja opituista asioista. Arktisen Neuvoston työlle kestävän kehityksen puolesta on laadittu ohjeistus Kestävän kehityksen puiteasiakirjassa, joka hyväksyttiin Arktisen Neuvoston ministerikokouksessa vuonna 2000.
Arktisen Neuvoston tieteellisen työn suorittaa viisi asiantuntijaryhmää. Kestävän kehityksen työryhmä on tuottanut kolme hyödyllistä asiakirjaa Arktiselle Neuvostolle: Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportti, Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma sekä Valmiuksien kehittäminen - parhaat käytännöt -käsikirjan. Suomi tukee kestävän kehityksen projekteja, jotka edesauttavat pohjoisten yhteisöjen sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Usean viime vuoden aikana ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella ovat olleet kasvavan huolen kohteena. Tämä heijastuu myös ensimmäisessä kokonaisvaltaisessa ilmastovaikutusten alueellisessa arvioinnissa, Arctic Climate Impact Assessment (ACIA), jonka Arktinen Neuvosto rahoitti yhdessä Kansainvälisen Arktisen Tiedekomitean (International Arctic Science Committee) kanssa. ACIA on alueellinen arviointi, joka kokonaisvaltaisesti kattaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta - ympäristö-, talous- ja sosiaalisen ulottuvuuden. ACIA osoittaa, että ilmastonmuutos etenee nopeammin ja sen vaikutukset arktisella alueella ovat laaja-alaisempia kuin tähän asti on oletettu.
Arktisen Neuvoston lähivuosien tärkeisiin tehtäviin kuuluu öljy- ja kaasuarviointi sekä arktisen alueen merenkulun arviointi. Arktisen neuvoston ministerit päättivät marraskuussa 2004 suorittaa kokonaisvaltaisen arktisen alueen merenkulun arvioinnin, kuten arktisen alueen strategisessa suunnitelmassa Kanadan, Suomen ja Yhdysvaltain johdolla esitettiin. Arviointi kohdistuu mm. arktisen alueen kasvaviin merenkulun riskeihin sekä ympäristövaikutuksiin.
Suomi on sitoutunut jatkamaan tukeaan alkuperäiskansojen oikeuksille ja intresseille, toimimaan neuvonantajana sekä aktiivisena osallistujana rahoittamalla Saamelaisneuvoston työtä Arktisessa Neuvostossa ja avustamalla Alkuperäiskansojen sihteeristöä.
Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkimmäisen puoliskon ja Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston puheenjohtaja 2005-2007. Molemman puheenjohtajuudet tarjoavat haasteita ja mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä arktisen alueen asioissa.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö
Päivitetty 29.6.2010