Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Etelä-Korea

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Etelä-Korean suhteet ovat erinomaiset ja ne ovat viime vuosina lähentyneet. Suomen maakuva Etelä-Koreassa on ainutlaatuisen myönteinen, mikä pohjautuu muun muassa koulutus- ja innovaatiojärjestelmän arvostukseen ja pohjoismaisen elämäntyylin ihannointiin. Korkean tason vierailuvaihto on viime vuosina ollut tiivistä, kahdenvälinen kauppa on vilkastunut vuosituhannen taitteesta lähtien ja opiskelija- ja tutkijavaihto Suomen ja Etelä-Korean välillä on kehittynyt ja kasvanut kymmenessä vuodessa huomattavasti. Maitamme on lähentänyt myös vuonna 2008 avattu suora lentoyhteys Helsingin ja Soulin välillä. Suora päivittäinen lento Helsinkiin on nopein yhteys Eurooppaan. Suomi ja Etelä-Korea solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1973.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Etelä-Korea on maailman 11. suurin talous ja Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan ja Japanin jälkeen. Kahdenvälinen kauppa on vilkastunut vuosituhanteen taitteesta lähtien. Tuoreimmat tiedot tuonnista ja viennistä Suomen ja Etelä-Korean välillä löytyvät Suomen tullin sivuilta: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/maatilastoja/index.jsp

Suomen päävientituotteita Etelä-Korean markkinoille ovat erilaiset koneet ja laitteet, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä metsäteollisuuden puu- ja paperituotteet. Nousevia vientisektoreita ovat uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan liittyvät ratkaisut, elintarvikkeet sekä kulutustuotteet. Etelä-Koreasta Suomeen tuodaan pääasiassa elektroniikkaa, ajoneuvoja, koneita ja laitteita, muovituotteita sekä farmasia-alan tuotteita. Etelä-Koreassa toimii 40-50 suomalaisyritystä ja kaikkiaan noin 200 yritystä on edustettuna maassa. Suomalaisyritykset osallistuvat laivanrakennukseen ja muihin rakennusprojekteihin yhteistyössä korealaisten kanssa myös Etelä-Korean ulkopuolella. Perinteisesti kaupallistaloudellista yhteistyötä on ollut erityisesti informaatioteknologian sektoreilla. Energia- ja ympäristöteknologia ovat nousseet näiden rinnalle.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Etelä-Korean välinen kulttuuriyhteistyö on viime vuosina ollut aktiivista. Pääosin taiteilijat, esiintyjät, asiantuntijat ja instituutiot löytävät yhteistyökumppaneita suorien kontaktien avulla, ilman virallisen tahon välitystä. Tällaiseen yhteistyöhön kannustetaan jatkossakin ja suurlähetystö toivoo saavansa tietoa toiminnasta. Suomella ei ole Etelä-Koreassa erillistä kulttuuri-instituuttia. Suurlähetystön toiminnan yhtenä osa-alueena on edistää maiden välistä kulttuuriyhteistyötä mahdollisuuksien mukaan.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomi - Korean Tasavalta yhdistys ry (www.koreayhdistys.net) toimii Suomen ja Etelä-Korean välisten hyvien suhteiden edistämiseksi Suomessa välittämällä molemminpuolista kulttuuri- ja talouselämän sekä valtio- ja yhteiskuntajärjestelmän tuntemusta. Yhdistys järjestää näyttelyitä, seminaareja, esitelmätilaisuuksia sekä vapaamuotoisia kokoontumisia ja vierailuja vaihtuvien teemojen puitteissa.

 

Suomalaisia asuu pysyvästi Etelä-Koreassa reilusti yli 100 henkilöä, suurin osa pääkaupunkiseudulla. Kiinnostus suomen kieleen on lisääntynyt viime vuosina ja suomen kielen virallinen opetus alkoi Soulin kansallisen yliopiston kielitieteen laitoksella vuonna 2016.

Sopimukset

Suomen ja Etelä-Korean välillä on solmittu lukuisia sopimuksia koskien mm. tieteellistä ja teknologista yhteistyötä, sosiaaliturvaa, tuloveroja ja kaksinkertaisen verotuksen välttämistä sekä viisumivapautta. EU:n ja Etelä-Korean välinen kauppasopimus solmittiin vuonna 2011. Tarkempaa tietoa sopimuksista ml. sopimustekstit Finlex-tietokannassa; www.finlex.fi/fi/sopimukset/.

Vierailut

Suomen ja Etelä-Korean välinen vierailuvaihto on viime vuosina ollut tiivistä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Etelä-Koreassa osallistuessaan Soulin ydinturvahuippukokoukseen 2012. Viimeisin nk. valtiovierailu Suomesta Etelä-Koreaan on tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu vuonna 2002. Halonen on vieraillut Etelä-Koreassa usein myös presidenttikautensa jälkeen vuosina 2012, 2013 ja 2014. Entinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili Etelä-Koreassa keväällä 2015.

 

Pääministeri Alexander Stubb vieraili Etelä-Koreassa yritysdelegaation kanssa syksyllä 2014. Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan vieraili Etelä-Koreassa Finnairin suoran lentoyhteyden avaamisen yhteydessä 2008. Etelä-Korean pääministeri teki vierailun Suomeen syksyllä 2013 ja varapääministeri kesällä 2015.

 

Viimeaikaisia ministerivierailuja Suomesta Etelä-Koreaan ovat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vierailu syksyllä 2016, elinkeinoministeri Olli Rehnin vierailu keväällä 2016, ulkoministeri Erkki Tuomiojan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja opetusministeri Krista Kiurun vierailut vuonna 2013, kehitysministeri Heidi Hautalan vierailut vuosina 2011 ja 2012, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen vierailu vuonna 2011 sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vierailut vuonna 2010.

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Etelä-Koreassa keväällä 2016 ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto keväällä 2012.

 

 

 

Etelä-Korean parlamentissa toimii pääsääntöisesti Suomi-Korea -ystävyysseura, jonka edustajat vierailivat Suomessa viimeksi keväällä 2014. Parlamentin puhemies vieraili Suomessa viimeksi vuonna syksyllä 2015.

 

Suomen ja Etelä-Korean välillä järjestetään säännöllisesti konsultaatioita korkealla virkamiestasolla: vuonna 2016 järjestettiin taloudelliset konsultaatiot ja vuonna 2015 poliittiset, tiede- ja teknologia, taloudelliset sekä arktisten asioiden konsultaatiot.

Historia

Suomi tunnusti Korean tasavallan 13.4.1973 ja diplomaattisuhteet solmittiin runsaat neljä kuukautta myöhemmin 24.8.1973 noottienvaihdolla. Helsingissä oli tosin perustettu Korean tasavallan kaupallinen edustusto jo 26.4.1972 edistämään maiden välistä kauppavaihtoa.

 

Suomen Tokion-suurlähettiläs Osmo Lares sivuakkreditoitiin Souliin 31.10.1973 alkaen. Edustautuminen Korean tasavallassa hoidettiin Tokiosta, mutta paikallisen edustuston puuttuminen vaikeutti kauppasuhteiden hoitoa. Tilanteen parantamiseksi nimitettiin lokakuussa 1975 Kak-Choong Kim kunniakonsuliksi Souliin ja jo seuraavan vuoden syyskuun alusta Suomi perusti kaupunkiin Tokion suurlähetystön kaupallisen osaston, jonka päälliköksi tuli kaupallinen sihteeri Heikki Latvanen. Hänet nimitettiin va. asiainhoitajaksi 1.11.1978, kun kaupallinen osasto korotettiin suurlähetystöksi.

 

Liikemies- ja kauppavaltuuskuntavierailut Suomesta Korean tasavaltaan lisääntyivät 1970-luvun lopulla ja maiden välinen kauppavaihto kasvoi huomattavasti. Ensimmäisen ministerivierailun Suomesta Korean tasavaltaan teki ulkomaankauppaministeri Esko Rekola huhtikuussa 1980. Toinen kunniakonsulivirasto maahan perustettiin vuonna 1985, kun Yung Won Kim nimitettiin kunniakonsuliksi Inchonin kaupunkiin.

 

Souliin paikanpäälle nimitettyensimmäinen suurlähettiläs Juha Puromies ryhtyi hoitamaan tehtävää helmikuun alussa 1986.

Suomen suurlähettiläät Soulissa

Osmo Lares  

suurlähettiläs

(Tokio) 1973-1978

Henrik Blomstedt

suurlähettiläs

(Tokio) 1978-1984

Pauli Opas 

suurlähettiläs

(Tokio) 1984-1985

Juha Puromies

suurlähettiläs

1986-1991

Jorma Julin

suurlähettiläs

1991-1996

Unto Turunen

suurlähettiläs

1996-2000

Lauri Korpinen

suurlähettiläs

2000-2004

Kim Luotonen

suurlähettiläs

2004-2008

Pekka Wuoristo

suurlähettiläs

2008-2012

Matti Heimonen

suurlähettiläs

2012-2016

Eero Suominen

suurlähettiläs

2016-

Muuta

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Soul

Päivitetty 18.4.2017

Takaisin ylös