Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Kambodza

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Kambodzan väliset suhteet diplomaattisuhteet on solmittu vuonna 1976. Suhteet perustuvat pääosin kehitysyhteistyöhön ja kaupalliset suhteet maiden välillä ovat vähäiset.

 

Suomen Thaimaan suurlähetystö vastaa Suomen edustautumisesta myös Kambodzassa. Kambodzalla ei ole edustustoa Suomessa.

Suomen kehityspolitiikka Kambodzassa

Suomen ja Kambodzan väliset suhteet perustuvat suurelta osin kehitysyhteistyöhön. Suomi tukee Kambodzaa kahdenvälisten, alueellisten ja monenkeskisten hankkeiden kautta. Yhteistyö Suomen ja Kambodzan välillä keskittyy etenkin maankäyttöön, maaseudun kehittämiseen ja energiaan, koska näillä sektoreilla Suomen näkyvyys on hyvä. Lisäksi suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on Kambodzassa meneillään kansalaisjärjestöhankkeita, joita Suomi tukee kehitysyhteistyövaroin. Suomen Kambodzalle antama kahdenvälinen kehitysapu vuonna 2010 on noin 2,6 miljoonaa euroa.


Kambodzan maasektorilla Suomella on ollut tärkeä panos 90-luvun puolivälissä alkaneessa Kambodzan maauudistuksessa, jossa yksityisten ja yhteisöjen maapalstoja on rekisteröity. Suomi on edelleen mukana usean avunantajan tukemassa maankäyttö- ja maarekisteröintiohjelmassa (Land Administration Sub Sector Program, LASSP), jossa Suomen osuutena on maarekisteröinti. Hankkeen myötä Kambodzassa on rekisteröity lähes kaksi miljoonaa maapalstaa. Punakhmerien aikana Kambodzan maarekisterit tuhottiin, ja kaikki maa oli yhteisomistuksessa vuosina 1979–1989.


Suomi tukee köyhyyden vähentämistä Kambodzan suuren järven, Tonle Sapin alueella. Suomi tukee yhdessä Aasian kehityspankin ja Kambodzan hallituksen kanssa elinkeinorakenteen monipuolistamiseen liittyviä toimintoja, joilla kehitetään erityisesti pientuottajien mahdollisuuksia parempaan toimeentuloon. Ohjelma parantaa 2,5 miljoonan kambodzalaisen toimeentuloa ja se tähtää tuotannon tehostamiseen, maaseudun perusrakenteiden kunnostamiseen sekä kapasiteetin kehittämiseen alueella.


Suomi rahoittaa kahdenvälistä hanketta, joka vahvistaa Kambodzan energiaministeriötä energiatasapainon rakentamisessa ja energiasuunnittelun kehittämisessä (Ministry of Industry, Mines and Energy, MIME). Energia- ja ympäristökumppanuusohjelma (Energy and Environment Partnership, EEP) on laajentunut Keski- Amerikasta Mekongin alueelle.


Suomi on myös tukenut Kambodzassa IOM:n kautta ihmiskaupan torjuntaa 2001–2009. Kehitysyhteistyön lisäksi Suomi avustaa Kambodzaa humanitaarisessa miinatoiminnassa noin 1,5 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Vierailut

Suomen eduskunnan valtiovarainvaliokunta vieraili Kambodzhassa maaliskuussa 2010.
Alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde vieraili Kambodzhassa lokakuussa 2010.

Historia

Kambodzan varhaishistorian merkittävimpänä aikana pidetään vuosia 800-1200, jolloin aluetta hallitsi khmerien valtakunta. Kuningas Jayavarman VII ryhtyi rakennuttamaan muun muassa Angkorin temppelikaupunkia, joka on yhä Kambodzan tunnetuimpia nähtävyyksiä ja Unescon maailmanperintökohde.


1400-luvulla Siam (nykyisin Thaimaa) ja Vietnam valloittivat maan vuosisatojen ajaksi, kunnes 1863 Ranska otti Kambodzan alaisuuteensa ja myöhemmin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti maan. Sodan jälkeen Kambodza irtautui lopullisesti Ranskasta saavuttaen itsenäisyyden vuonna 1953 kuningas Sihanoukin johdolla.
Ranskan indokiinan sodan aikana Yhdysvallat alkoi pommittaa Kambodzan ja Vietnamin rajalla olevia Vietkongin sissileirejä. Kuningas Sihanouk yritti pysyä puolueettomana, mutta maa ajautui mukaan sotaan.


Sihanouk syrjäytettiin 1970 sotilasvallankaappauksessa ja kenraali Lon Nol otti vallan. Sotilashallituksen ja Pol Potin johtamien äärivasemmistolaisten punakhmerien välille syttyi sisällissota. Punakhmerit syrjäyttivät Lon Nolin 1975 ja pääministeri Pol Potin verinen kausi alkoi. Seuraavien neljän vuoden aikana kuoli vaihtelevien arvoiden mukaan 1,3 - 2 miljoonaa kambodzalaista teloituksissa, nälkään ja sairauksiin. Rahayksikkö lakkautettiin, koulut suljettiin ja väestöä pakkosiirrettiin kaupungeista maaseudulle.


Joulukuussa 1978 Vietnam hyökkäsi Kambodzaan ja Pol Pot karkotettiin. Sisällissota vietnamilaisvetoisen hallituksen ja punakhmerien välillä jatkui kuitenkin aina vuoteen 1991, jolloin rauha solmittiin. Vuonna 1993 pidetyt YK:n turvaamat vaalit rauhoittivat tilannetta hetkeksi ja Sihanouk palasi Kambodzan kuninkaaksi. Koalitiohallitukset prinssi Ranadhikin FUNCINPEC-puolueen ja nykyisen pääministerin Hun Senin Cambodian People's Partyn (CPP) välillä ovat hallinneet Kambodzaa siitä lähtien, vaikka Hun Sen yrittikin vallankaappausta 1997.

 

Sihanoukin poika Norodom Sihamoni nousi kuninkaaksi 2004. Hun Senin puolue Cambodian People´s Party (CCP) voitti heinäkuussa 2008 pidetyt parlamenttivaalit. Cambodian People´s Party muodosti koalition yhdessä Ranadhikin FUNCINPEC-puolueen kanssa. Vaalien jälkeen pääministeri Hun Sen on keskittänyt enemmän valtaa itselleen ja puolueelleen ja valta Kambodzassa on CCP:n käsissä. 


Pol Potin kauden perintö varjostaa yhä Kambodzan nykypäivää. Punakhmerien kansanmurhaa käsittelevä oikeudenkäynti käynnistyi vuonna 2009, 30 vuotta punakhmerien hallinnon päättymisen jälkeen. Tuomioistuin antoi ensimmäisen tuomionsa heinäkuussa 2010. Tuomioistuimen työtä ovat varjostaneet korruptiosyytökset ja poliittinen puuttuminen tuomioistuimen toimintaan.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bangkok

Päivitetty 4.1.2011

Takaisin ylös