Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Nigeria

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomi tunnusti Nigerian heti maan itsenäistymisen jälkeen lokakuussa 1960. Lagosin-suurlähetystö avattiin vuonna 1963 ja se oli ensimmäinen Suomen edustusto Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suurlähetystö siirtyi vuonna 2004 Abujaan, sillä Abujasta tuli pääkaupunki vuonna 1991. Abujan suurlähetystö on Suomen ainoa edustusto Länsi-Afrikassa. Suomen kunniakonsulina Lagosissa toimii Kingsley Kolapo Akinroye, jonka yhteystiedot löytyvät suurlähetystön internetsivuilta.

 

Suomen suhteet Nigeriaan ovat erinomaiset. Tästä yksi osoitus on hyvin sujunut vierailuvaihto. Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki virallisen valtiovierailun Nigeriaan maaliskuussa 2009. Nigerian silloinen varapresidentti Goodluck Jonathan vieraili Suomessa toukokuussa 2009. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Nigeriassa maaliskuussa 2010 yritysvaltuuskunnan kanssa. Muu vierailuvaihto on ollut aktiivista, erityisesti kaupallistaloudellisissa suhteissa. Suomen suurlähetystön prioriteetit ovat kaupallistaloudellisten suhteiden edistäminen, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta sekä poliittisten suhteiden seuranta.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Nigeria on tärkeä kauppakumppani Suomelle Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Muutamat suuret suomalaisyritykset harjoittavat maassa tuottavaa liiketoimintaa. Kaupallisia suhteita on ryhdytty aktiivisesti kehittämään. Suomen ja Nigerian välinen investointisuojasopimus astui voimaan vuonna 2007.


Suomen vienti Nigeriaan pysyi vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla ollen noin 25 miljoonaa euroa. Vienti oli pääasiassa perustuotantoa, kuten paperituotteita, mikä muodosti yli puolet viennistä. Seuraavaksi eniten Nigeriaan vietiin erilaisia koneita. Nigeriasta tuotiin Suomeen vain muutaman miljoonan euron verran maataloustuotteita.

Vienninedistämistyö

Vuoden 2010 aikana Suomi aloitti järjestelmällisemmät vienninedistämisponnistelut Nigeriaan. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen johti noin viidentoista yrityksen valtuuskunnan Abujaan ja Lagosiin maaliskuussa 2010. Suomalaisyrityksiä osallistui pohjoismaiselle yritysvaltuuskuntamatkalle Abujaan lokakuussa 2010. Pienimuotoisempia yritysvierailuja tapahtui näiden lisäksi lukuisia, kattaen eri aloja telekommunikaatiosta ympäristöteknologian kautta sairaalalaitteistoihin. Nigerian kauppa- ja investointiministeri Olusegun Aganga vieraili Suomessa vuoden 2012 lopulla.

 

Lokakuussa 2010 järjestetyn yhteispohjoismaisen energiasektorin yritysvaltuuskunnan seurauksena Suomen, Ruotsin ja Norjan suurlähetystöt allekirjoittivat yhdessä Nigerian energiaministerin kanssa yhteisymmärrysasiakirjan koskien yhteistyötä energiasektorilla. Sen puitteissa on tarkoitus ennen kaikkea edistää pohjoismaista ympäristöteknologian ja uusiutuvan energian teknologian vientiä ja investointeja Nigeriaan.

pdfYhteisymmärrysasiakirja energia (pdf, 161kt)

Kulttuurisuhteet

Maiden välillä on ollut kulttuurivaihtoa muun muassa kuvataiteen ja musiikin aloilla. Esimerkiksi ARS11-näyttelyssä Kiasmassa nigerialaistaidetta oli runsaasti esillä taiteilijoilta kuten Okhai Ojeikere (valokuvaustaide). Pori Jazzissa on myös esiintynyt nigerialaisartisteja. Edesmenneen nigerialaisen muusikon ja ihmisoikeusaktivistin Fela Kutin poika Femi Kuti on puolestaan vieraillut monia kertoja konsertoimassa Suomessa ja on kerännyt esiintymisillään paljon huomiota. Potentiaalit kulttuurivaihdolle olisivat huomattavat.

Sopimukset

Suomen ja Nigerian välillä on solmittu investointisuojasopimus, joka astui voimaan vuonna 2007. Neuvottelut kaksoisverotusta koskevasta sopimuksesta ovat olleet vireillä vuosia.

Vierailut

Viime vuosien merkittäviä vierailuja ovat olleet Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen vieraili Nigeriassa maaliskuussa 2009, jonka jälkeen Nigerian silloinen varapresidentti Goodluck Jonathan teki vastavierailun Suomeen toukokuussa 2009.

 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen johtama vienninedistämismatka Nigeriaan järjestettiin maaliskuussa 2010. Nigerian kauppa- ja investointiministeri Olusegun Aganga vieraili Suomessa vuoden 2012 lopulla nigerialaisen liikemiesvaltuuskunnan kanssa. Näiden vierailujen väliin mahtuu esimerkiksi pohjoismainen energiasektorin yritysvaltuuskunta Nigeriaan (vuonna 2010) ja nigerialainen energiasektorin valtuuskunta pohjoismaihin vuonna 2012.

Historia

Suhteiden vakiinnuttaminen

Suomi perusti ensimmäisen Saharan eteläpuoleisen Afrikan edustustonsa Nigerian Lagosiin vuonna 1963. Maa oli itsenäistynyt vasta kolme vuotta aiemmin Ison-Britannian alaisuudesta, ja Suomi oli tunnustanut sen lokakuun seitsemäntenä päivänä 1960 vain viikko maan julistautumisesta itsenäiseksi Nigerian liittovaltioksi.

 

Ensimmäisenä vuonna suurlähettiläs sekä kaksi lähetystöavustajaa keskittyivät lähinnä edustuston toiminnan vakiinnuttamiseen. Lähtökohdat suhteiden luomiselle olivat hyvät, sillä molemmat maat pyrkivät noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa. Myös se, että Suomi oli perustanut ensimmäisen Saharan eteläpuoleisen Afrikan edustustonsa juuri Nigeriaan loi hyvän pohjan suhteille.

 

Edustuston ensimmäisinä toimintavuosina maiden välinen kanssakäyminen oli vielä pienimuotoista. Helsingin yliopistoon tuli nigerialaisia opiskelijoita Suomen opetusministeriön myöntämän stipendin turvin ja yksittäisiä vierailuja tehtiin puolin ja toisin, kuten Lahden Reippaan jalkapallojoukkueen pelimatka Lagosiin 1964.

 

Vielä 1960-luvulla suurin osa Nigerian kaupasta käytiin vanhojen siirtomaakauppahuoneiden alaisuudessa, mutta Suomi oli silti onnistunut saamaan jalansijan maan kehittyvillä markkinoilla. Syksyllä 1965 Lagosissa vihittiin käyttöön Rosenlewin paperisäkkitehdas. Vihkimistilaisuudessa puhunut Nigerian taloussuunnitteluministeri korosti maan halukkuutta yhteistyöhön Suomen kaltaisten maiden kanssa ja toivoi suomalaisilta lisäinvestointeja.

Sekasorron aika ja kehitysyhteistyön aloitus

Ryhmä upseereja kaappasi vallan tammikuussa 1966 ja samana kesänä Lyytisen seuraajaksi valittu  Olavi Saikku saapui jättämään valtuuskirjettään kenraalimajuri J.T.U. Aguiyi-Ironsille. Muutama päivä valtuuskirjeen jättämisen jälkeen uusi vallankaappaus syöksi Ironsin vallasta. Kohta tämän jälkeen syttyi Biafran-sota. Sekasortoinen tilanne huononsi edustuston toimintamahdollisuuksia ja sen toiminta keskittyi vain välttämättömimpien yhteyksien ylläpitoon.

 

Vuonna 1973 Nigeria valittiin Suomen kehitysyhteistyön pääkohdemaaksi ja yhteistyötä koskeva sopimus solmittiin vuonna 1975. Nigerian epävakaa poliittinen tilanne aiheutti kuitenkin sen, että kehitysyhteistyöluokituksesta luovuttiin jo parin vuoden kuluttua. Yhteistyötä jatkettiin UNICEFin ja FAO:n kanssa projektimuotoisena terveydenhuoltoon ja metsäteollisuuden kehittämiseen liittyvien keskeneräisten hankkeiden saattamiseksi kunnialla päätökseen.

 

Nigeria siirtyi jälleen siviilihallintoon vuonna 1978. Vallanvaihdoksen johdosta maidenväliseen kanssakäymiseen tuli hetkellisesti uutta virtaa. Suurlähetystössä elettiin optimistisissa tunnelmissa. Suomalainen siirtokunta oli kymmenkertaistunut 1960-luvulta ja kontaktit maiden välillä muutenkin lisääntyneet. Aika oli otollista kauppasuhteiden kehittämiselle, ja vuonna 1981 solmittiinkin sopimus taloudellisesta, teollisesta, tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä.

 

Sopimus jäi kuitenkin suureksi osaksi hyödyntämättä, sillä Nigeria ajautui vuodesta 1983 lähtien yhä vakavampiin sisäpoliittisiin ongelmiin sotilasdiktatuurin seurauksena. EU-jäsenyyden myötä Suomi oli mukana vuonna 1995 Nigeriaan kohdistetuissa pakotteissa, jotka purettiin vasta maan siirryttyä demokratiaan vuonna 1999.  

Uusi siviilihallinnon aika

Suurlähetystön muutettua Abujaan yhteistyötä maiden välillä ryhdyttiin elvyttämään uudelleen. Presidentti Obasanjo vieraili Suomessa 16-19.11.2004 ja tasavallan presidentti Tarja Halonen vuorostaan Nigeriassa 8.-10.3.2009. Maiden välinen investointisuojasopimus allekirjoitettiin 21.6.2005.

 

Teksti: Antti Vuojolainen/UM Tietopalvelu

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Abuja

Päivitetty 21.5.2013

Takaisin ylös