Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Kanada

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomella ja Kanadalla on paljon yhteistä niin kielipolitiikan, hallinnon kuin maantieteen ja luonnonvarojen alalla. Molemmat maat ovat innovatiivisia huipputeknologian yhteiskuntia ja maat omaavat yhteisiä arvoja muun muassa kehitysyhteistyössä, ihmisoikeuksien ja ympäristöasioiden osalta.

 

Suomi ja Kanada tekevät paljon yhteistyötä eri aloilla ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, WTO:ssa ja OECD:ssa. Maat ovat ETYJ:n ja Arktisen neuvoston jäseniä. Suomi ja Kanada ovat molemmat myös aktiivisia kansainvälisen rauhanturvaamisen alalla.

 

Koulutuksen ja kulttuurin alalla maiden välillä on merkittävää ja yhä aktiivisempaa yhteistyötä. Suomalaiset ja kanadalaiset yliopistot tarjoavat vastavuoroisia etä- ja vaihto-ohjelmia. Erityisesti Albertan provinssin kanssa Suomella on ollut yhteistyötä myös lukio- ja ammattikoulutasolla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kanadan taloudet toimivat jo maantieteestä johtuen paljolti samoilla aloilla. Sekä Suomessa että Kanadassa on vahva metsäteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Maat ovat näin ollen kilpailijoita maailmanmarkkinoilla.
 
Viime vuosina Kanadan vienti Suomeen on kasvanut huomattavasti voimakkaammin kuin Suomen vienti Kanadaan. Silti Suomen vienti Kanadaan on huomattavasti suurempaa kuin tuonti Kanadasta. Yhdysvaltojen läheisyys ja Nafta-vapaakauppasopimus helpottaisivat suomalaisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa myös Kanadan puolelle. Toistaiseksi suomalaisyritykset eivät ole hyödyntäneet täysin Kanadan tarjoamia mahdollisuuksia vaikka se tarjoaisi vauraana ja kehittyneenä taloutena paljon yhteistyömahdollisuuksia.
 
Tällä hetkellä tärkeimpiä sekä vienti- että tuontituotteita Kanadan ja Suomen välillä ovat

 

  • koneet,
  • laitteet,
  • kuljetusvälineet ja
  • poltto- ja voiteluaineet.

 

Kanadasta tuodaan Suomeen myös paljon malmeja. Vuonna 2013 Suomen vienti Kanadaan oli 740 miljoonaa euroa ja tuonti Kanadasta Suomeen 247 miljoonaa euroa. Suomalaisyritykset ovat perinteisesti investoineet Kanadaan merkittävästi enemmän kuin kanadalaisyritykset Suomeen. Perinteisesti kanadalaiset ovat investoineet Suomessa kaivosteollisuuteen.
 
Loppumetreillä olevat EU:n ja Kanadan väliset neuvottelut laajasta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) johtavat toteutuessaan siihen, että lähes kaikki Suomen vientituotteet tulisivat Kanadassa tuonnin vapautumisen piiriin.

Kulttuurisuhteet

Kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on Kanadassa tasaisen aktiivista. Angry Birds-ilmiö jatkaa valtavaa suosiotaan, jonka lisäksi kiinnostus myös muita suomalaisia mobiili- ja tietokonepelejä ja –sovelluksia kohtaan on selvässä nousussa. Suomalainen elokuvataide on vuosittain myös hyvin edustettuina Hot Docs – dokumenttielokuvafestivaaleilla ja TIFF – elokuvafestivaaleilla Torontossa. Musiikista erityisesti suomalaiset metalliyhtyeet kiertävät paljon Kanadaa. Suosiosta kertoo konserttien kasvava määrä.

 

Aktiivinen urheilukulttuuri, erityisesti jääkiekko, on Kanadaa ja Suomea ehdottomasti eniten yhdistävä tekijä. Suomalainen jääkiekko ja NHL:n suomalaispelaajat tunnetaan hyvin Kanadassa.

 

Kanadalaiset televisio-ohjelmatuottajat ja journalistit ovat usein kiinnostuneita suomalaisesta teknologiasta ja innovaatiosta sekä Suomen matkailusta. Myös kanadalaiset sanomalehdet esittelevät säännöllisesti suomalaisia kaupunkeja, pääasiassa Helsinkiä, ja Suomen Lappia kiehtovina matkailukohteina.

Lisää liite

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaistaustaisten kokonaismäärä Kanadassa on noin 136 000 henkilöä vuoden 2011 väestölaskennan mukaan. Näistä pelkästään suomalaistaustaisten osuus oli noin 27 000 ja monitaustaisten osuus noin 109 000. Lukumääräisesti eniten suomalaistaustaisia kanadalaisia tai suomalaisia maahanmuuttajia asuu Ontariossa. Siellä asuu yli puolet suomalaistaustaisesta väestöstä eli noin 74 000 henkilöä. Kaupunkikohtaisesti suomalaisia on eniten Torontossa, Vancouverissa ja erityisesti Pohjois-Ontarion alueella Thunder Bayssa, Sudburyssa, Timminsissä ja Sault Ste Mariessa.  

 

Suomalaisia ja Kanadan suomalaisia palvelee kattava verkosto suomalaisia yhteisö- ja kulttuurijärjestöjä. Järjestöt ylläpitävät myös suomenkielisiä sanomalehtiä:

  • Kanadan Sanomat on Toronton kanadansuomalaisten julkaisema ja riippumaton, kerran viikossa ilmestyvä päivälehti, jonka levikki on noin 3000. 
  • Länsirannikon uutiset on Vancouverissa kerran viikossa ilmestyvä lehti, jonka levikki on noin 1000.

 

Suomi-toiminta on varsin aktiivista ja kaupungeissa, joissa on suomalaisia. Suomalaisille tai Suomesta kiinnostuneille löytyy myös järjestötoimintaa. Lisäksi Kanadassa toimii myös Suomi-kouluja, joissa lapset voivat harjoitella suomen kieltä ja joissa opetetaan myös suomalaista kulttuuria Kanadassa syntyneille suomalaisille tai Kanadaan muuttaneiden perheiden lapsille. Kanadansuomalaiset järjestävät vuosittain suurjuhlat, jonne kokoontuu suomalaistaustaista väkeä eri puolilta Kanadaa. Suurjuhlat tarjoavat suomalaista kulttuuria ja mahdollisuuden verkostoitua muiden suomalaistaustaisten kanssa.

 

Kanadassa on kaksi yliopistoa, jotka tarjoavat Suomeen liittyviä opintoja. Toronton yliopistossa on Suomi-aiheinen koulutusohjelma ja professuuri ja Lakeheadin yliopistossa Thunder Bayssa on Suomi-opintojen professuuri.

 

Lisää ajankohtaista tietoa Kanadan Suomi-toiminnasta löytyy muun muassa kanadansuomalaisten sanomalehtien sekä Canadian Friends of Finlandin verkkosivuilta:

 

Sopimukset

Suomen ja Kanadan väliset kahdenväliset sopimukset

14.12.1923

02.12.1948

Suomen ja Ison-Britannian välisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen 23. artiklan 2. kohdan soveltaminen

29/1923

40/1925

34/1948

31.03.1933

Sopimus postiosoitusten vaihdosta

 

17.4.1948 Sopimuksen uusiminen

12/1994

 

9/1948

11.08.1933

Sopimus oikeudellisesta menettelystä siviili- ja kaupallisluontoisissa asioissa

 

17.4.1948 Sopimuksen uusiminen

3/1934

5/1936

 

9/1948

09.12.1958

Viisumivapaussopimus

32/1958

05.06.1963

Sopimus kauppa-alusten mittakirjojen tunnustamisesta

30/1963

09.09.1966

Sopimus sopimusvaltioiden vastavuoroisesta vapauttamisesta diplomaattiselle edustustolle ostettujen ja vuokrattujen kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden leimaverosta

36/1966

05.03.1976

Suomen ja Kanadan välillä siirrettyjen ydinmateriaalien, laitteiden, laitoksien ja tietoaineiston käyttöä koskeva sopimus

 

Sopimuksen soveltamisesta tehdyt sopimukset

08.06.1984

22.11.1991

21.12.1995

42-43/1976

 

 

 

 

43/1984

6/1992

2/1996

21.06.1978

Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva sopimus

6/1985

28.10.1986

30.10.1986

Sosiaaliturvasopimus ja Québecin kanssa tehty sosiaaliturvasopimusjärjestely

 

02.11.1994 Pöytäkirja sosiaaliturvasopimuksen muuttamisesta

12.07.1995 Québecin kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimusjärjestelyn muutos

5-6/1988

11/1988

 

97-98/1996

 

97-98/1996

69/1998

17.01.1989

Virkamiesten perheenjäsenten työskentelyä koskeva sopimus

12/1989

28.05.1990

Sopimus Suomen ja Kanadan alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä

 

01.09.1999 Muutossopimus

16/1992

 

 

102/1999

28.05.1990

Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi

80-81/1992

02.07.1990

Elatusapujen perintään liittyvät vastavuoroisuusjärjestelyt Ontarion kanssa

33/1990

31.03.1998

Elokuva- ja televisioalan yhteistuotantosopimus

24/1999

Historia

Vaikka Suomi itsenäistyi vasta 6. joulukuuta 1917, varhaisimmat yhteydet Suomen ja Kanadan välillä solmittiin jo Suomen ollessa osa Ruotsi-Suomen kuningaskuntaa ja sittemmin Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Ensimmäisen maailmansodan aikana suomalaissiirtolaiset osoittivat lojaalisuuttaan Kanadalle tarjoutumalla palvelemaan Kanadan asevoimissa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet, myös Iso-Britannia dominioineen, tunnustivat Suomen itsenäisyyden ulkoministerien neuvostossa Pariisissa 3. toukokuuta 1919. Vastaitsenäistyneessä Suomessa tunnustettiin hyvien Kanadan-suhteiden ja maan kasvavan suomalaissiirtolaisväestön merkitys.

 

Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30. marraskuuta 1939 sota nousi Kanadassa heti otsikoihin. Yleinen mielipide tuki vahvasti "urhoollista Suomea". Noin 250 suomalaissiirtolaista lähti Kanadasta puolustamaan Suomea ja he liittyivät "amerikkalaislegioonaan”.

 

Suomen ja Kanadan väliset suhteet viilenivät kevään ja kesän 1941 aikana Suomen yhteistyön lisääntyessä Kanadan vihollismaan Saksan kanssa. Britannian Helsingin-edustusto, joka hoiti myös Kanadan etuja Suomessa, suljettiin 1. elokuussa 1941. Viikkoa myöhemmin Suomen konsulaatit Kanadassa määrättiin suljettaviksi. Neuvostoliitto painosti Isoa-Britanniaa julistamaan sodan Suomea vastaan. Iso-Britannia puolestaan painosti Brittiläistä kansainyhteisöä liittymään sodanjulistukseen. Kanada oli aluksi vastahakoinen julistamaan sotaa Suomelle. Lopulta, 6. joulukuuta 1941 Suomen itsenäisyyspäivänä, Iso-Britannia julisti sodan Suomea vastaan. Kanada seurasi päivää myöhemmin.

 

Saksan antauduttua toukokuussa 1945 Suomen ja Kanadan suhteet alkoivat palautua normaaleiksi. Syyskuussa 1945 Kanada poisti vaatimuksen suomalaisten rekisteröitymisestä ja joulukuussa pienten avustuserien sekä henkilöpostin kuljetus Suomeen jatkui. Pariisin rauhansopimus ratifioitiin Kanadan parlamentissa 19. syyskuuta 1947 ja Suomen vihollisstatus kumottiin. Diplomaattiset suhteet palautettiin 21. marraskuuta 1947.

 

Sodanjälkeisellä kaudella siirtolaisuus Suomesta Kanadaan lisääntyi jälleen. Sotaa edeltävän kauden hyvät suhteet maiden välillä palautuivat ennalleen. Matkailu lisääntyi, ja vuoden 1959 alussa viisumivaatimukset poistettiin. Vuonna 1960 Suomen Ottawan-lähetystö muuttui suurlähetystöksi ja Artturi Lehtinen (1959—1964) nimitettiin suurlähettilääksi. Vuotta myöhemmin Kanada avasi suurlähetystön Helsingissä ja sen johtoon tuli suurlähettiläs John Harrison Cleveland.

 

Siitä lähtien maiden väliset suhteet ovat kukoistaneet niin yhteisissä YK-tehtävissä ulkomailla, urheilu-, taide-, tiede- ja opiskeluvaihdossa, lisääntyneessä kaupassa kuin virallisissa kulttuuri-, talous-, sosiaali- ja poliittisissa sopimuksissakin.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Ottawa

Päivitetty 3.10.2014

Takaisin ylös