Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Japani

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Japanin kahdenväliset suhteet ovat hyvät, eikä poliittisia ongelmia maiden välillä ole.

 

Suomi on varsin hyvin tunnettu maa Japanissa. Suomen imago on positiivinen ja moderni. Poliittisissa suhteissa Japani on G8- ja G20-maana Suomelle tärkeä kumppani mm. YK:ta, kansainvälistä kehitystä ja globaalitaloutta koskevissa kysymyksissä, ja suomalaiset ministerit käyvät säännöllisesti kahdenvälisiä keskusteluja japanilaiskollegojensa kanssa.

 

Kanssakäymistä ovat käytännön tasolla merkittävästi lisänneet suorat päivittäiset Suomen ja Japanin välillä. Suomen ja Japanin välisten läheisten suhteiden perusta on kummankin maan vuosikymmeniä jatkuneet määrätietoiset ponnistelut ja molemminpuolinen kiinnostus toisen maan kulttuuriin ja kieleen.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Japani on kolmanneksi suurin kauppakumppanimme Euroopan ulkopuolisista maista Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Maiden välinen kauppatase on perinteisesti ollut Suomelle positiivinen.Tärkeimmät vientiartikkelit ovat koneet, laitteet ja metallit metsäklusterin tuotteiden ohella. Japanin tuontimme muodostuu pääosin moottoriajoneuvoista sekä televiestintä- ja elektroteknisistä laitteista. Suomalaisen liiketoiminnan arvon mittaaminen Japanissa on tosin vaikeaa, koska yhä harvempi yritys tuo hyödykkeitä Japanin markkinoille suoraan Suomesta ja päinvastoin. Suomalaisyritysten tuonti Kiinasta Japaniin kasvaa koko ajan.

 

Japani ei ole muodollisesti protektionistinen maa, mutta perinteiset kauppatavat, kielimuuri ja kustannustaso tekevät markkinasta hankalasti avautuvan. Markkinoille tullaan ensi sijassa yritysostojen ja -järjestelyjen kautta. Mitään ei saa ilmaiseksi eikä nopea kasvu ja tuloksenteko ole helppoa. Kasvumarkkinakonsepti ja puolihuolimaton kokeilumentaliteetti eivät sovi Japaniin.

 

Suomen ja Japanin väliset suorat investoinnit (FDI) ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Merkittävin viime aikainen japanilaisinvestointi Suomeen oli teleoperaattori Softbankin ja mobiililaitteille videopelejä valmistavan Gungho Online Entertainmentin 1,1 miljardin euron investointi suomalaiseen mobiilipeliyritys SuperCelliin. 

 

Finnairin lentää päivittäin Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan, jonka lisäksi JAL käynnisti 2013 lennot Tokiosta Helsinkiin. Tämä on nostanut viikoittaisten lentojen määrän lähes 30:een, mikä tarjoaa hyvät edellytykset sekä matkailun että suomalaisten ja japanilaisten yritysten liikesuhteiden kehittymiselle. Aasialaisista nimenomaan japanilaiset omaavat aitoa mielenkiintoa Suomeen ja heillä on rahaa matkustaa ja kuluttaa.

Kulttuurisuhteet

Suomella on vahva ja myönteinen maakuva Japanissa. Suomalaisella kulttuurilla on Japanissa kysyntää. Perinteisesti vahvat taiteenalat Japanissa ovat klassinen musiikki, arkkitehtuuri ja design; Muumit, Marimekko ja Iittala tunnetaan. Japaniin tuodaan suomalaisia design-tuotteita, vaatteita ja huonekaluja, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on vähäinen, joskin kasvava. Klassisen musiikin ohella suomalainen populaarimusiikki on nousussa. Kaunokirjallisuuden kääntäminen on kasvussa, mutta vielä pientä. Kuva- ja mediataide on nousussa. Japanin kansalliset tiede- ja innovaatiopolitiikan painopisteet ovat Suomen kanssa samansuuntaiset.

 

Team Finlandin (suurlähetystö, Tekes, Finpro ja Suomen Japani-instituutti) yleistavoitteina Japanissa on suomalaisen kaupankäynnin ja liiketoiminnan edistäminen, japanilaisten investointien houkutteleminen Suomeen, korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön vahvistaminen ja hyödyntäminen ja teknologisen yhteistyön tehostaminen. Team Finland kehittää myönteistä Suomi-kuvaa yhteisen julkisuusdiplomatiaohjelmanavulla. Oulun yliopisto ja Seinäjoen AMK ovat perustaneet toimipisteen Japaniin.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita ja suomen kielen taitajia on kymmenittäin eri puolilla Japania. Esimerkiksi Kalevala on käännetty kahdesti japanin kielelle. Suhtautuminen suomalaisiin on yleensä myönteistä, muun muassa siksi, että Japanissa pidetään melko yleisesti suomea eräänlaisena sukulaiskielenä.

Sopimukset

A. Vireillä olevat sopimukset

 

- Sosiaaliturvasopimusneuvottelujen käynnistäminen lokakuussa 2012

 

B. Voimassa olevat sopimukset

 

07. kesäkuuta 1924 Kauppa- ja merenkulkusopimus (32/1926)

 

10. kesäkuuta 1856 Maksusopimus (1/1957)

 

22. joulukuuta 1958 Sopimus maahantuloleimausten poistamiseksi (3/1959)

 

29. helmikuuta 1972 Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus. (42-43/1972)
04. maaliskuuta 1991 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta (110-111/1991)
24. heinäkuuta 1992 Pöytäkirjan voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa (76/1992)

 

27. joulukuuta 1978 Kulttuurisopimus (36/1980)

 

23. joulukuuta 1980 Lentoliikennesopimus (45/1981)
28. toukokuuta 1991 Reittitaulukon muutos (47/1991)

 

26. syyskuuta 1997 Sopimus yhteistyöstä tieteen ja teknologian alalla (11/1998)

Vierailut

Vierailuvaihto on vilkasta etenkin Japaniin päin. Vuonna 2010 aikana Japanissa vierailivat VMI Katainen, AMI Vapaavuori sekä UKKMI Väyrynen, vuonna 2011 TEMI Häkämies ja EKMI Stubb, vuonna 2012 STMI Risikko ja syksyllä 2013 OPMI Kiuru. Viimeisimpiin korkean tason vierailuihin lukeutuvat tasavallan presidentti Tarja Halosen virallinen vierailu Japaniin syksyllä 2004, puhemies Lipposen virallinen vierailu Japaniin samana syksynä sekä pääministeri Vanhasen vierailut Japaniin keväällä 2005 ja kesällä 2008 sekä tuore pääministeri Kataisen vierailu Tokioon syyskuussa 2012.

 

Korkean tason vierailuvaihto Japanista Suomeen on ollut vähäistä, joskin viime vuosina kasvussa. Japanilaisministerit matkustavat suhteessa vähän ulkomaille, sillä heidän on vaikeata olla poissa maasta parlamentin istuntokausien aikana sen tiukkojen läsnäolovelvotteiden vuoksi. Vuonna 2013 Suomessa vierailivat Japanin puolustusministeri Onodera, ympäristöministeri Ishihara sekä viestintäministeri Shindo. Keisaripariskunta vieraili Suomessa vuonna 2000, pääministeri Koizumi syksyllä 2006, ja prinsessa Takamado kesällä 2010.

 

Parlamenttien valiokuntamatkoja on ollut muutamia suuntaansa vuosittain; viimeisimpänä Suomen eduskunnan ympäristövaliokunta 2011.

Historia

Suuresta etäisyydestä johtuen kanssakäyminen oli 1970-luvun loppupuolelle saakka suhteellisen vähäistä. Suoran Helsingin ja Tokion välisen lentoyhteyden avaaminen vuonna 1983 aloitti erittäin aktiivisen kauden maiden välisissä suhteissa. Finnairin suorien lentojen merkitys on keskeinen ja se on vilkastuttanut varsinkin matkailua, kauppaa ja kulttuurivaihtoa.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tokio

Päivitetty 4.7.2014

Takaisin ylös