Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Iran

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Persia tunnusti Suomen 23. heinäkuuta 1918.

 

Suomen ja Persian väliset diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1931 (maan virallinen nimi muutettiin Iraniksi v. 1934). Suurlähettilästasolla Suomi on ollut edustettuna Iranissa vuodesta 1974 ja Iran vastaavasti Suomessa vuodesta 1984. Maiden väliset suhteet ovat olleet perinteisesti suhteellisen hyvät ja ongelmattomat.

 

Iranin ydinohjelmasopu heinäkuussa 2015 mahdollisti Suomen ja Iranin tiiviimmän yhteistyön. Ydinohjelmasovun lisäksi Iranin ja Suomen suhteissa keskeisessä osassa ovat olleet kaupallis-taloudelliset suhteet sekä ihmisoikeudet. Suomen ihmisoikeuspolitiikassa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa naisten oikeudet.

  

Suomelle Iran merkitsee mahdollisuutta seurata tilannetta Persianlahden alueella, Keski-Aasiassa, jonka merkitys etenkin energiapolitiikassa lisääntyy ja Etelä-Kaukasiassa sekä islamilaisessa maailmassa. Iranin alueellista merkitystä korostavat sen rajanaapurit Afganistan, Irak, Pakistan, Armenia, Azerbaidzhan ja Turkmenistan sekä lähialueen maista Syyria.

 

Suomi pyrkii omalla panoksellaan ja yhdessä EU:n kanssa myötävaikuttamaan vakauden ja demokratian kehitykseen geopoliittisesti herkällä alueella sekä vähentämään länsimaiden ja islamilaisten maiden välistä vastakkainasettelua.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Ydinohjelmasovun myötä Iran palasi maailman markkinoille. Pakotevuosina Iranin teollisuuden suorituskyky laski ja infrastruktuuri jäi kehityksessä jälkeen. Pakotteiden poistuttua maahan odotettiin investointibuumia ja nopeaa talouskasvua, mutta alku on ollut verkkaisempi kuin iranilaiset olisivat toivoneet. Talouskasvun odotetaan olevan noin 4–5 % vuonna 2017 ja keskipitkällä aikavälillä kasvun odotetaan asettuvan 4,5 % tasolle.

 

Lupaavimmat yhteistyömahdollisuudet Suomen ja Iranin välillä ovat cleantechin ympäristöteknologia (erityisesti jäte- ja vesihuolto, waste-to-energy sekä kaivosteknologia), terveysteknologia, biotalouden metsäsektori, ICT-sektori sekä ja infra- ja rakennussektori. Myös suomalaisille maatalouskoneille ja -laitteille riittäisi Iranissa kysyntää. Tasavallan presidentin Iranin- vierailun yhteydessä lokakuussa 2016 solmittiin useita yhteisymmärryspöytäkirjoja (Memorandun of Understanding) ja erityisesti energia-alan yhteistyötä on lähdetty viemään tarmokkaasti eteenpäin eri työryhmissä.

 

Suora tavaravientimme Iraniin kasvoi vuonna 2015 106 % edellisvuoteen verrattuna reiluun 40 miljoonaan euroon. Vuoden 2016 suoran tavaraviennin arvo kasvoi 78 miljoonaan euroon, mikä vastaa n. 90 %:n kasvua. Suunta on voimakkaasti nouseva, ja joulukuussa 2016 saavutimme lähes 10 miljoonan euron kuukausittaisen viennin. Tuontimme arvo Iranista kuluvan vuoden tammi–heinäkuussa oli hieman alle 3 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna se jäi noin 2,3 miljoonaan euroon.

 

Vaikka edellytyksiä kaupan kasvattamiselle on monella sektorilla, pankkisuhteet haittaavat edelleen kaupankäyntiä. Eurooppalaiset pankit ovat lähteneet varsin varovaisesti liikkeelle Iranin liiketoimintansa suhteen. Suomen ja Iranin keskuskauppakamarit perustivat keväällä 2016 pankkityöryhmän etsimään ratkaisuja maidemme välisen pankkiliikenteen ongelmien poistamiseksi. Muutamat pankit Suomessa vahvistavat jo rembursseja valikoiduille asiakkailleen, ja ainakin yksi suomalaispankki uskoo saavansa pankkiliikenteen toimimaan Suomen ja Iranin välillä vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä.

 

 

Kulttuurisuhteet

Iranin avautumisen myötä myös Suomen ja Iranin kulttuurisuhteet ovat tiivistyneet. Teheranissa on järjestetty mm. suomalaista arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, teollista muotoilua, luontoa ja nykytaidetta esitteleviä näyttelyitä. Vuonna 2015 Teheranin kaupunki kunnosti Eila Hiltusen Palmulehto -monumentin, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Mellat-puistossa. Monumentti oli aikanaan Suomen lahja Iranin valtiolle vuonna 1975. Lisäksi Teheranissa on järjestetty suomalaisen elokuvan viikot. Suomalaisia lyhtyelokuvia ja animaatioita on nähty ajoittain iranilaisilla elokuvafestivaaleilla, joilla niitä on myös palkittu.

 

Iranin kansalliseepoksen, Kuninkaiden kirjan, suomennos ilmestyi vuonna 2016. Suomennoksesta vastasi professori Jaakko Hämeen-Anttila.

 

Iranissa on julkaistu jonkin verran suomalaiskirjailijoiden teoksia, kuten esimerkiksi Jari Kaukuan ”Self Awareness in Islamic Philosophy - Avicenna and beyond”, joka valittiin vuoden ulkomaiseksi tietokirjaksi vuonna 2016. Lastenkirjoista useat Muumi-kirjat on persiannettu. Suomalaisista klassikoista mm. Mika Waltarin persiannokset ovat yhä suosittuja. Kalevala on persiannettu jo kahdesti – tuorein käännös on vuodelta 1999. Suomen suurlähetystö Teheranissa osallistui vuonna 2017 ensimmäistä kertaa Teheranin kansainvälisille kirjamessuille, missä esiteltiin suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuria.

 

Suomi osallistuu myös EU:n yhteisiin kulttuuritapahtumiin Iranissa.

Suomalaiset, suomen kieli

Suurlähetystön tietojen mukaan Iranissa asuu pysyvästi muutama kymmenen Suomen kansalaista, joista suurin osa on joko Iranin ja Suomen kaksoiskansalaisia tai suurlähetystön työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään.

Iranissa ei ole tarjolla suomen kielen opetusta.

Sopimukset

  • Suomen ja Iranin välinen investointisuojasopimus (voimassa vuodesta 2004)
  • Tulliyhteistyösopimus Suomen ja Iranin kesken (2017)
  • Neuvotteilla on sopimus kahdenkeskisen verotuksen estämiseksi sekä lentoliikennesopimus.

Vierailut

Viimeisimmät merkittävät vierailut maiden kesken:

 

  • Poliittiset konsultaatiot Suomessa (huhtikuu 2017)
  • Iranin varaulkoministeri Majid Takht Ravanchi Suomessa (huhtikuu 2017)
  • TEM:n alivaltiosihteeri Petri Peltonen ja yritysvaltuuskunta Iranissa (helmikuu 2017)
  • Presidentti Sauli Niinistö Iranissa (lokakuu 2016)
  • Terveysministeri Hassan Hashemi Suomessa (elokuu 2016)
  • Iranin ulkoministeri Javad Zarif Suomessa (toukokuu 2016)
  • Eduskunnan ulkoasianvaliokunta Iranissa (huhtikuu 2016)
  • Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Iranissa (helmikuu 2016)
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka ja yritysvaltuuskunta Iranissa (joulukuu 2015)
  • Iranin varapresidentti Masoumeh Ebtekar Suomessa (syyskuu 2015)
  • Poliittiset konsultaatiot Iranissa (maaliskuu 2015)
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja Iranissa (elokuu 2014)

Muuta

Kehitysapu

Suomi ei anna Iranille suoranaista kehitysapua. Taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestön OECD:n luokituksen mukaan Iran on kuitenkin alemman keskituloinen maa ja täten kehitysapukelpoinen. Aiempina vuosina Suomi on tukenut paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) mm. rekisteröimättömien afgaanilasten koulua Teheranin läheisyydessä, Karajissa, paikallisen keramiikkaosaamisen säilyttämistä Kalpourkanissa sekä uhanalaisten kurkien suojelua Kaspianmeren rannalla.   

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Teheran

Päivitetty 13.6.2017

Takaisin ylös