Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Indonesia

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Indonesian poliittiset suhteet ovat hyvät. Suomi tukee Indonesian demokratisoitumista ja vakaata kehitystä. Suomella on myös kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke, ja se tukee paikallista kansalaisyhteiskuntaa paikallisen yhteistyön määrärahoin (PYM).


Suomi ja Indonesia ovat olleet läheisissä kanssakäymisissä Acehin maakuntaan liittyen. Vuonna 2005 käydyissä Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen neuvotteluissa presidentti Martti Ahtisaaren välittämänä saavutettiin rauhansopimus Acehin konfliktin ratkaisemiseksi. Rauhansopimus allekirjoitettiin 15. elokuuta 2005 Helsingissä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous ja kauppa Suomen kanssa on vähitellen elpynyt vuosien 1997-1998 Aasian talouskriisistä sekä Indonesian sisäisestä kuohunnasta. Tällöin Suomen siihen asti erittäin suuri kauppa ja laajat investoinnit Indonesiaan romahtivat.

 

Suomen vienti Indonesiaan vaihtelee nykyään vuosittain huomattavasti yksittäisten konetilausten mukana. Maiden välinen kauppa on ollut ylijäämäistä Suomelle vuodesta 2004 lähtien. Indonesian talouden elpymisen johdosta on odotettavissa kaupankäynnin vilkastumista, vaikka 1990-luvun huippulukemat ovatkin vielä kaukana.

 

Erilaisista haasteista huolimatta Indonesiaa ei voi jättää huomiotta maan talouden volyymin, sisäisten markkinoiden suuruuden ja runsaiden luonnonvarojen vuoksi. Vuoden 1997-1998 taloudellisten ja poliittisten ongelmien vuoksi suuri osa suomalaisista yrityksistä poistui Indonesiasta kokonaan.

 

Nykyään suurilla kansainvälistyneillä suomalaisyrityksillä, kuten muun muassa Nokialla, Wärtsilällä ja Metsolla on toimistot Indonesiassa. Osa kansainvälisesti merkittävistä suomalaisyrityksistä tukeutuu alueellisiin toimistoihin Singaporessa tai Kuala Lumpurissa. Indonesiassa toimii pienempiä suomalaisia yrityksiä, joilla on tuotantoa maassa.

 

Suomen ja Indonesian välistä kauppaa ei voida luonnehtia mittavaksi, mutta vuoden 2012 kasvuluvut todistavat että kaupankäynti jatkaa voimakasta kasvuaan, mikä pelkän tavaraliikenteen lisääntymisen ohella heijastelee myös yritysten lisääntynyttä kiinnostusta yhteistyöhön. Kokonaiskaupan arvo vuonna 2012 oli n. 370 miljoonaa euroa, jossa tuonti Indonesiasta nousi edellisvuodesta 15 prosenttia ja vienti 43 prosenttia. Kauppatase oli Suomelle noin 44 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Indonesian kulutushyödykemarkkinat ovat suuret ja esimerkiksi Indonesia on ollut suurin yksittäinen Nokian kommunikaattoreiden markkina-alue. Kuitenkaan Nokian kauppa ei ole näkynyt vientitilastoissa, koska tuotanto ja jakelu on tapahtunut Suomen ulkopuolella.

 

Suomen todellinen vienti ja taloudellinen yhteistyö Indonesian kanssa ovat kuitenkin edellä mainittuja lukuja paljon suurempia, sillä suomalaiset yritykset vievät huomattavan osan tavaroistaan Indonesiaan Singaporen sekä Malesian kautta. Syitä tähän ovat muun muassa helpommat logistiikkaketjut Indonesian eri osien valtavien etäisyyksien vuoksi, Indonesian satamien ja tullauksen hitaus sekä korruption aiheuttamat ongelmat. Esimerkiksi suuren suomalaisen sähkötarvikkeiden valmistajan viennistä yli 30 prosentin arvioidaan kulkevan Singaporen kautta, missä jakelijat vastaanottavat tuotteet ja vievät ne pienemmissä erissä eri puolille Indonesiaa. Lisäksi on huomioitava, että vientitilastot koskevat vain tavarakauppaa, mutta esimerkiksi Nokian viennistä merkittävä osa on palveluvientiä.

 

Yleisesti Suomen vientiin vaikuttaa merkittävästi Indonesian talouden ja investointien kehitys, sillä Suomesta vietävät tuotteet ovat pääosin investointihyödykkeitä (paperikoneet, muuntajat, sähkölaitteet ja metalliteollisuuden koneistot). Myös paperia ja sellua viedään paljon. Palveluja Suomesta viedään varsin vähän, enimmäkseen konsultointia metsäsektorille. Konsulttiyritysten toimintaa kuitenkin haittaa niiden pienuus kilpailijoihin verrattuna. Merkittävän osan tuonnista muodostavat raaka-aineet, erityisesti malmit ja kivihiili. Muita tuonnin päätuotteita ovat kasviöljyt ja rasvat, voimakoneet, tietoliikenne välineet ja vaatteet.

 

 

Suomen kehitysyhteistyö  Indonesiassa

Indonesia on nuori demokratia, jota kohtaavat suuret haasteet kuten talouskasvun vakiinnuttaminen, köyhyyden vähentäminen ja terveen, osallistuvan kansalaisyhteiskunnan luominen.

 

Suomi tukee Indonesian demokratiakehitystä erillisellä edustuston hallinnoimalla paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM), jolla tuetaan paikallisten kansalaisjärjestöjen toteuttamia pienhankkeita. Lisäksi ulkoministeriö rahoittaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön kautta. Tällaisia ovat Siemenpuun hankkeet sekä WWF Finlandin Heart of Borneo -hanke. Suomi rahoittaa myös Indonesiassa päämajaansa pitävää kansainvälistä metsäntutkimuskeskusta (CIFOR) .

 

Vuoden 2004 tsunamin jälkeistä jälleenrakennusta Acehissa Suomi on tukenut yhteensä noin 15 miljoonalla eurolla ja vuoden 2005 Yogyakartan maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakennusta 7 miljoonalla eurolla Maailmanpankin hallinnoimien monenkeskisten rahastojen kautta. 

 

 

Indonesia ei kuulu Suomen pitkäaikaisiin kehitysyhteistyökumppaneihin ja suurin osa avusta on kanavoitu kansainvälisten toimijoiden kautta. Vuonna 2011 Suomi kuitenkin käynnisti kahdenvälisen yhteistyöohjelman kehittämään energiantuotantoa uusiutuvista energianlähteistä, erityisesti biomassasta. Ympäristö- ja energiakumppanuusohjelman, EEP:n, kokonaisrahoitus on 4 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. Ohjelman puitteissa rahoitetaan 20 erillistä hanketta kahdessa provinssissa, Riaussa ja Keski-Kalimantanilla. 

Paikallisen Yhteistyön Määräraha (PYM)

Paikallisen Yhteistyön Määräraha on Suomen Jakartan suurlähetystön käytettävissä olevaa kehitysyhteystyörahaa, jolla tuetaan vuosittain useita projekteja. Rahaston tarkoituksena on täydentää muita Suomen kehitysyhteistyöpyrkimyksiä ihmisoikeuksien, demokratian, hyvän hallinnon ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen saralla. Uuden kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti paikallisen yhteistyön määrärahaa kohdennetaan vuosittain määritetyille prioriteettisektoreille. Vuonna 2013 PYM-painopisteitä ovat kestävä metsätalous ja maasutukehitys, ilmastonmuutos, turvallisuus ja naisten aseman edistäminen erityisesti Acehissa. Keskittymällä Suomelle luontaisille sektoreille pyritään luomaan lisäarvoa sekä Suomelle että Indonesialle.

Kulttuurisuhteet

Suomella ei ole kulttuurikeskusta Indonesiassa, mutta suurlähetystö välittää tietoa suomalaisesta kulttuurista esimerkiksi koululaisvierailujen ja erilaisten tapahtumien yhteydessä sekä edistää kulttuurisuhteiden luomista. Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa.

Suomalaiset, suomen kieli

Edustuston tiedossa olevien Indonesiassa pitkäaikaisesti asuvien suomalaisten määrä on noin 200. Suurin osa näistä on suomalaisten yritysten työntekijöitä ja heidän perheitään.

Vierailut

Suomen hallituksen jäsenistä Indonesiassa on viimeksi vieraillut Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tammikuussa 2013. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili Indonesiassa helmikuussa 2008. Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhoyono vieraili Suomessa vuonna 2006.

 

  • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, tammikuu 2012
  • Presidentti Ahtisaari, marraskuu 2010
  • Pääministeri Vanhanen huhtikuu 2010
  • Poliittiset/bilateraalikonsultaatiot lokakuu 2009, Helsinki
  • Presidentti Ahtisaari, helmikuu 2009
  • Maa- ja metsätalousministeri Anttila, marraskuu 2008
  • Presidentti Ahtisaari, toukokuu 2008
  • Tasavallan presidentti Halonen, helmikuu 2008
  • Oikeusministeri Brax, tammikuu 2008
  • UKKMI Väyrynen, joulukuu 2007
  • Ympäristöministeri Tiilikainen, joulukuu 2007

Historia

Suomen ensimmäiseksi kunniakonsuliksi Indonesian Jakartaan eli silloiseen Alankomaiden Itä-Intian Bataviaan nimitettiin 3. syyskuuta 1923 Leopold Theodor Haasmann, joka oli aiemmin toiminut Ruotsin varakonsulina. Kunniakonsulinimityksellä haluttiin saada aikaan suorat ja välittömät liikesuhteet alueelle.

 

Pitkien etäisyyksien ja aikakaudelle tyypillisen hitaan tiedonkulun johdosta Haasmannin nimitys virallistui vasta 31. maaliskuuta 1927. Haasmann hoiti kunniakonsulin tehtäviä aina kuolemaansa asti vuoteen 1945. Tieto konsulin menehtymisestä tavoitti Suomen ulkoasiainministeriön vasta seuraavana vuonna. Haasmannin leski hoiti käytännön asioita epäviralliselta pohjalta aina huhtikuuhun 1949 asti, jolloin ulkoasiainministeriön marraskuussa 1948 nimittämä uusi kunniakonsuli Cecil David Ricardo otti tehtävänsä vastaan. Nimitystä oli hidastanut epävarmuus poliittisesta tilanteesta Indonesian itsenäistymisprosessin keskellä.

 

Suomi tunnusti Indonesian 10. helmikuuta 1950 ja maat solmivat diplomaattisuhteet 6. syyskuuta 1954. Diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen Suomen New Delhin-lähettiläs Hugo Valvanne sivuakkreditoitiin Jakartaan. Ricardon erottua kunniakonsuliksi vaihtui joulukuussa 1950 Jan Besijn, joka oli viimeinen ulkomaalainen Suomen kunniakonsuli Indonesiassa. Besijnin jätettyä tehtävänsä syksyllä 1953, hänen seuraajikseen nimitettiin tulevina vuosina suomalaisia Kaukomarkkinat Oy:n Jakartan edustustossa toimineita asiamiehiä. He saivat lisäksi kaupallisen avustajan diplomaattisen aseman. Kaupalliset vierailut käynnistyivät vuonna 1968, kun neuvotteleva virkamies Heikki Hannikaisen johtama suomalainen liikemiesvaltuuskunta vieraili Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkansa aikana.

 

Suomen edustautuminen Indonesiassa hoidettiin sivuakkreditointina New Delhistä parinkymmenen vuoden ajan, kunnes 1. toukokuuta 1974 Suomi avasi oman suurlähetystön Jakartassa. Suurlähetystön keskeinen perustamissyy oli Indonesian talousalueen suuruus ja siitä syntynyt tarve tehostaa vientiyhteyksiä.

 

Ensimmäiset kansliatilat sijaitsivat osoitteessa 15 A Jalan Kusumah Atmaja. Joulukuun alussa 1974 aloitti toimikautensa Matti Cawén, joka oli ensimmäinen paikan päälle Jakartaan nimitetty Suomen suurlähettiläs. Hänet sivuakkreditoitiin myös Thaimaahan, Burmaan ja Malesiaan. Viimeinen kunniavarakonsuli siirtyi edustustoon kaupalliseksi avustajaksi. Suurlähettilään ja kaupallisen avustajan lisäksi edustuston henkilökuntaan kuului kolme lähetettyä virkamiestä.

 

Suomen ja Indonesian väliset suhteet olivat hyvät ja ongelmattomat. Paikalliset viranomaiset olivat erittäin tyytyväisiä suurlähetystön avaamiseen Jakartassa ja Indonesia päätti perustaa vastavuoroisesti suurlähetystön Helsinkiin. Indonesian Helsingin-edustusto avattiin vuonna 1976.

 

Suomen Jakartan edustuston tärkeimmät tehtävät olivat yhteistyö kaupallisissa asioissa suomalaisten liikemiesten ja Indonesian viranomaisten kanssa sekä Suomea koskevan informaation levitys. Suomalainen siirtokunta oli muutaman kymmenen hengen kokoinen ja konsulitehtäviä oli hyvin vähän. Ulkomaankauppaministeri Esko Rekolan johtaman liikemiesvaltuuskunnan käynti Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkalla vuonna 1978 oli ensimmäinen ministeritason vierailu valtioiden välillä. Suomen liike-elämän kiinnostus Indonesiaa kohtaan lähti kasvuun 1970-luvun jälkipuoliskolla, jolloin edustajansa Jakartaan sijoittivat ensimmäisinä Nokia Oy, Kemira Oy ja Sako Oy.

 

Nykyään Suomella ja Ruotsilla on yhteinen kunniakonsuli Denpasarissa. Medanin kunniakonsulin paikka on tällä hetkellä täyttämättä.

Suomen kunniakonsulit Jakartassa

  • Leopold T. Haasmann, kunniakonsuli 1923-1945
  • Cecil D. Ricardo, kunniakonsuli 1948-1950
  • Jan Besijn, kunniakonsuli 1950-1953
  • Birger Ek, kunniakonsuli 1953-1956
  • Heikki Lappi-Seppälä, kunniavarakonsuli 1957-1962
  • Matti Tapola, kunniavarakonsuli 1962-1963
  • Heikki Kuokkanen, kunniavarakonsuli 1963-1967, kunniakonsuli 1967-1968
  • Knut Stjernvall, kunniakonsuli 1968-1973
  • Kari Halonen, kunniavarakonsuli 1973-1974

 

Suomen suurlähettiläät Jakartassa

  • Hugo Valvanne, lähettiläs (New Delhi) 1954-1956
  • Aaro Pakaslahti, lähettiläs (New Delhi) 1958-1959
  • Sigurd von Numers,  lähettiläs (New Delhi) 1959-1961
  • Veli Helenius, lähettiläs (New Delhi) 1961-1964
  • Asko Ivalo, suurlähettiläs (New Delhi) 1964-1968
  • Wilhelm Schreck   suurlähettiläs (New Delhi) 1968-1974
  • Matti Cawén, suurlähettiläs 1974-1977
  • Tuure Mentula,  suurlähettiläs 1977-1982
  • Pertti A.O. Kärkkäinen, suurlähettiläs 1982-1985
  • Erik Heinrichs, suurlähettiläs 1985-1989
  • Timo Koponen, suurlähettiläs 1989-1992
  • Veli J. Ollikainen, suurlähettiläs 1992-1995
  • Hannu Himanen, suurlähettiläs 1996-2000
  • Matti Pullinen, suurlähettiläs 2000-2003
  • Markku Niinioja, suurlähettiläs 2003-2007
  • Antti Koistinen, suurlähettiläs 2007-2010
  • Kai Sauer, suurlähettiläs 2010- 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Jakarta

Päivitetty 23.8.2013

Takaisin ylös