Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Bulgaria

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Bulgarian väliset suhteet ovat historiallisistakin syistä hyvät. Vuosina 1877-1878 käydyssä Venäjän ja Turkin välisessä sodassa mukana oli 955 suomalaista sotilasta taistelemassa Bulgarian itsenäisyyden puolesta. Noin 200 suomalaista sotilasta kuoli Bulgarian sotaretkellä. Vuosina 1880-1881 kenraali Johan Casimir Ehrnrooth toimi Bulgarian sota-, sisä- ja ulkoministerinä sekä pääministerinä.

 

Ensimmäisen kerran Suomen ja Bulgarian väliset diplomaattisuhteet solmittiin ensimmäisen maailmansodan jälkipuinnin keskellä vuonna 1918. Sen jälkeen suhteet kokivat lämpimämpiä ja etäisempiä vaiheita, kunnes ne välirauhansopimuksen (1944) aiheuttaman katkon jälkeen solmittiin uudelleen neljä vuotta myöhemmin vuonna 1948.

 

Bulgariassa muistetaan myös, että EU päätti jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Suomen puheenjohtajuuskaudella Helsingissä joulukuussa 1999 ja että jäsenyys vuoden 2007 alusta varmistui Suomen toisella puheenjohtajuuskaudella 2006. Suomalaisia arvostetaan Bulgariassa molempien historiallisten tapahtumien ansiosta.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomesta on tehty kaksi vienninedistämismatkaa Bulgariaan 2000-luvulla. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki kävi Bulgariassa vuonna 2004 ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kolme vuotta myöhemmin.

 

Suomen vienti Bulgariaan vuonna 2014 oli Suomen tullitilaston mukaan 50,3 miljoonaa euroa, ja tuonti Suomeen 98,7 miljoonaa euroa. Finpron toimisto avattiin Sofiassa joulukuussa 2008. Vuodesta 2013 lähtien Finpron Romanian toimisto  kattaamyös Bulgarian. Suomen investointien määrä on noussut vuoden 2008 jälkeen.

 

Suomesta Bulgariaan tulee pääasiallisesti

 

  • selluloosaa,
  • paperia,
  • valmiita raskaita konepajatuotteita kuten kaivosteollisuuden laitteita ja koneita,
  • rautaa ja terästä ja
  • elektroniikkaa ja tietoliikennevälineitä.

 

Tuonti Bulgariasta Suomeen muodostuu lähinnä tekstiilituotteista sekä koneista ja maataloustuotteista.

 

Verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaisiin yrityksiin Suomen ja Bulgarian välisessä kaupassa on vielä runsaasti hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Bulgaria on useimmille suomalaistoimijoille vielä tuntematon maaperä eivätkä bulgarialaiset yritykset tunne tarpeeksi hyvin Suomen teollisuutta ja osaamista.

 

Suomalaisilla yrityksillä on Bulgariassa mahdollisuuksia etenkin

 

  • energia-alalla,
  • ympäristö- ja informaatioteknologiassa,
  • logistiikassa,
  • rakennusalalla,
  • maa- ja metsätaloudessa ja
  • terveyssektorilla.

 

EU-maa Bulgariasta käsin olisi mahdollista toimia koko Balkanin alueella. Kaupan määrä on edelleen suhteellisen vaatimatonta, sillä mahdollisuuksia olisi useilla aloilla muun muassa voimakkaan kiinteistörakentamisen ja muun infrastruktuurin uusimisen sekä energiahankkeiden osalta. Tuulivoimalat ja aurinkoenergiakeräimet sekä energian ja raaka-aineiden kerääminen jätteistä tulevat myös olemaan kasvava ala. Bulgariassa keskustellaan myös uuden reaktorin rakentamisesta jo olemassa olevaan voimalaan.

 

Suomalaisten valmismatkaturistien määrä on ollut laskussa. Vuonna 2007 pakettimatkalaisia oli 59 000, mutta vuonna 2015 enää noin 21 500.  Vuonna 2013 norjalainen halpalentoyhtiö aloitti suorat lennot kesäkaudella Helsingin ja Burgasin välillä. Omatoimimatkaajien määrä onkin selvästi kasvussa.

Kulttuurisuhteet

Erilaisia suomalaisia kulttuuritapahtumia järjestetään Bulgariassa vuosittain. Tapahtumissa on tuotu esille monipuolisesti suomalaista kulttuuria aina elokuvista ja kuvataiteesta musiikkitapahtumiin ja suomalaiseen keittiöön saakka. Bulgarialaisten mieltymys suomalaisiin hevimusiikkiyhtyeisiin on myös merkillepantavaa. Monet yhtyeet ja artistit järjestävätkin vuosittain konsertteja Bulgariassa. Bulgarialla ja Suomella on omat ystävyysseuransa, joiden kesken on järjestetty yhteisiä tapaamisia. 

 

Bulgarialaiset nuoret etsivät aikaisempaa aktiivisemmin tietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja maiden välillä on myös opiskelijavaihtoa puolin ja toisin. Molemminpuolista opiskelijaliikkuvuutta olisi kuitenkin hyvä lisätä. Suomalaisia opiskelijoita ajatellen Bulgariassa ei ole vielä tarpeeksi mahdollisuuksia opiskella englannin kielellä. Suomen suurlähetystö on edistänyt Suomen tunnettuutta Bulgariassa korkeatasoisen koulutuksen tarjoajana.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomi on Bulgarian EU-suuntautumisen aikana tullut tunnetuksi maana, missä korkea kilpailukyky, tietoyhteiskunta ja hyvinvointivaltio on onnistuttu yhdistämään. Myös erinomainen menestyksemme kilpailukyky- ja koulutusvertailuissa kiinnostaa yhä enemmän.

 

Sofian yliopistossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria Pohjoismaiden kielten ja kulttuurin laitoksella. Vuonna 2016Bulgariassa asuu pitempiaikaisesti noin 50 suomalaista, joista suurin osa pääkaupungissa Sofiassa. Suomessa puolestaan asuu hieman yli 800 Bulgarian kansalaista (lähde: Suomen tilastokeskus).

Vierailut

Korkean tason vierailuvaihtoa on ollut vuosien aikana jonkun verran. Maiden presidentit Tarja Halonen ja Georgi Parvanov ovat tehneet vastavierailut vuosina2003 ja 2004. Vuoteen 2004 sijoittuivat myös Eurooppa-ministeri Meglena Kunevan ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen vierailut. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Bulgariassa vuonna 2007, ja Eurooppa -ministeri Astrid Thors keväällä 2011. Eduskunnan suuri valiokunta Miapetra Kumpula-Natrin johdolla vieraili Bulgariassa syyskuussa 2012.

 
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2006 Suomessa vierailivat pääministeri Sergei Stanishev, ulkoministeri Ivailo Kalfin, Eurooppa-ministeri Meglena Kuneva ja hallintoministeri Nikolai Vasiljev. Helmikuussa 2010 Bulgarian ulkoministeri Nikolay Mladenov kävi Suomessa.  Marraskuussa 2011 sisäministeri Tzvetanov teki virallisen vierailun Suomeen. Elokuussa 2015 Bulgarian varapääministeri Meglena Kuneva vieraili Suomessa.

 

 

Historia

Suomen eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyysjulistuksen (6.12.1917), valtuuskunnat lähtivät viemään ilmoituksen tärkeimmille ulkovalloille ja pyytämään tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Bulgariaan ja Turkkiin matkusti valtuuskunta, mutta varsinaista Suomen tunnustamista ei Bulgariassa tuolloin tehty.  


Presidentti Svinhufvudin valtuutuksella allekirjoitettiin Suomen ja Bulgarian välinen rauhansopimus toukokuussa 1918 Berliinissä. Sopimustekstissä todettiin, ettei valtioiden välillä ole sotatilaa ja ”että ne tahtovat vastedes elää pysyväisessä rauhassa ja ystävyydessä”. Samalla sovittiin konsulisuhteiden sekä posti- ja lennätinyhteyksien solmimisesta. Keskinäiselle kaupalle ja merenkululle taattiin sama asema, jota sovellettiin ”enin suosittuun valtioon”. Vastaavanlainen kahdenvälinen rauhansopimus tehtiin Bulgarian lisäksi vain Turkin kanssa.

 

Suomen Bukarestin asiainhoitaja Väinö Tanner oli lokakuussa 1920 nimetty asiainhoitajaksi myös Ateenaan, Ankaraan ja Sofiaan. 


Suomen Bukarestin-edustusto kuitenkin lakkautettiin presidentti K.J.Ståhlbergin määräyksellä huhtikuun ensimmäisenä päivänä 1923, koska eduskunta ei ollut myöntänyt sille enää rahoitusta. Samalla loppui Suomen edustautuminen Sofiassa. Samana vuonna Bulgariassa kaappasi vallan upseerien ja makedonialaisten muodostama salaliitto, jonka seurauksena pääministeri-ulkoasiainministeri Stambolijskin kohtalona oli tulla teloitetuksi. Yhteiskunnallinen rauhattomuus jatkui ja Suomen ja Bulgarian suhteissa tauko venyi yhdeksään vuoteen. 

 

Suhteet solmittiin uudelleen 10. maaliskuuta 1933. Sofia siirrettiin Suomen Budapestin-lähetystön alaisuuteen. Välirauhansopimuksen perusteella diplomaattisuhteet ”satelliittimaihin” oli katkaistava ja marraskuussa 1944 Budapestin lähetystö suljettiin. Suomen ja Bulgarian diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 4. kesäkuuta 1948 ja Suomen Belgradin-lähettiläs akkreditoitiin myös Sofiaan.
Suomen edustautumista Sofiassa ehdittiin hoitaa vielä Varsovasta vuosina 1956-1964, kunnes Wilhelm Schreckistä tuli Sofiassa avatun Suomen suurlähetystön ensimmäinen suurlähettiläs. Bulgaria oli avannut oman lähetystönsä Helsingissä jo vuonna 1956.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Sofia

Päivitetty 3.2.2016

Takaisin ylös