Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Belgia

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Belgia tunnusti Suomen itsenäisyyden 10. kesäkuuta 1919 ja diplomaattiset suhteet solmittiin 9. heinäkuuta 1919. Suomen suurlähetystö perustettiin Brysseliin vuonna 1938. Belgian suurlähetystö Helsinkiin oli perustettu jo kymmenisen vuotta aikaisemmin. Belgian ja Suomen väliset suhteet ovat poliittisella tasolla perinteisesti ongelmattomat. EU-jäsenyyden toteuduttua Suomea ja Belgiaa on yhdistänyt pieniä jäsenmaita koskevat kysymykset.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Belgian välisen kaupallisen kanssakäymisen vilkkaudesta on osoituksena kauppakamarin (The Belgian-Finnish Business Association) perustaminen jo vuonna 1934. Suomalaiset investoinnit Belgiaan ovat olleet tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun.

 

Belgiassa toimii Finpron tietojen mukaan noin 50 suomalaisyritystä. Edustettuina ovat muun muassa:

  • Nokia Solutions and Networks

  • UPM-Kymmene

  • Kemira

  • Kone

  • Stora Enso

 

Suomen ja Belgian välinen kauppa on melko vilkasta, vaikka kasvupotentiaalia maiden kauppavaihdossa lienee edelleenkin. Suomi ei sijoitu Belgian kahdenkymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukkoon. Suomen vienti vuonna 2016 Belgiaan oli 1,73 miljardia euroa kun taas Suomi toi Belgiasta tavaraa samana vuonna 1,21 miljardin euron arvosta. Vuonna 2016 kauppatase oli noin 518 miljoonaa euroa ylijäämäinen Suomelle. Suomen vienti Belgiaan on kääntynyt kasvuun kahden vuoden laskun jälkeen. Vuonna 2016 Belgian osuus Suomen kokonaisviennistä oli 3,3 prosenttia.

 

Suomen tärkeimmät vientiartikkelit Belgiaan ovat

  • paperi- ja pahvituotteet

  • erilaiset polttoaineet

  • muut kemialliset tuotteet.

 

Muita tärkeitä vientituotteita ovat erikoiskoneet sekä erilaiset sähkölaitteet.

 

Belgiasta tuodaan Suomeen pääasiassa

  • koneita ja laitteita

  • kemiallisia aineita

  • elintarvikkeita.

 

Tärkein yksittäin tuontiartikkeli on moottoriajoneuvot.

 

Suomalaisyrityksille mielenkiintoisia vientimahdollisuuksia saattaisi löytyä myös cleantech -alalta, esimerkiksi biopolttoaineiden ja maalämmön hyödyntämisessä sekä energiatehokkaassa rakentamisessa. Belgiassa sekä valtio että kunnat ovat luoneet erilaisia kannustinjärjestelmiä energiatehokkaan korjausrakentamisen ja uusien lämmitystekniikoiden käyttöönoton vauhdittamiseksi. Belgiassa on myös herätty maanteiden ja kaupunkien liikenneruuhkien aiheuttamien haittoihin, joten myös älyliikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen keskittyneille yrityksille saattaisi löytyä Belgiassa uusia avautuvia markkinoita.

Kulttuurisuhteet

Suomen Benelux-instituutti Brysselissä

Suurlähetystö toimii tiiviissä yhteistyössä vuonna 1993 perustetun Suomen Benelux-instituutin kanssa. Molempien tavoitteena on edistää suomalaista kulttuuria ja tehdä suomalaista taidemaailmaa tunnetuksi Belgiassa sekä luoda yhteyksiä maiden kulttuuritoimijoiden välille. Benelux-instituutin toimialue ulottuu Belgian lisäksi Hollantiin ja Luxemburgiin.

Suomalaiset, suomen kieli

Belgian ulkomaalaisviraston mukaan noin 3000 suomalaista on virallisesti rekisteröitynä Belgian kunnissa. Tämä luku ei sisällä niitä suomalaisia, jotka ovat rekisteröityneet Belgiaan joko EU-instituutioiden tai ulkoministeriön kautta tai oleskelevat maassa rekisteröitymättä. Suomalaisten määrä Belgiassa on lisääntynyt huomattavasti Suomen EU-jäsenyyden myötä, sillä Brysselissä sijaitsevissa EU:n eri instituutioissa työskentelevien Suomen kansalaisten määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen.

 

Suurlähetystön lisäksi Brysselissä sijaitsee Suomen pysyvä EU-edustusto ja Nato-edustusto sekä lukuisia suomalaisten yritysten, yhteisöjen, kaupunkien, liittojen jne. edustustoja. Brysselissä toimii Suomen Benelux-instituutin ohella myös Suomen merimieskirkko. Belgiassa toimivat lisäksi Suomi-klubi sekä Belgialais-suomalainen kauppakilta.

Sopimukset

  • Väliaikainen kauppasopimus 1924

  • Sovinto- ja välitystuomiomenettelyä koskeva sopimus 1927

  • Sopimus rikoksentekijäin luovuttamisesta ja virka-avusta rikosasioissa 1928 ja lisäsopimus 1932

  • Sopimus maahantuloleimauksen poistamisesta 1950 ja sopimuksen muutos 1958

  • Sopimus harjoittelijain hyväksymisestä 1951

  • Kansainvälistä maantieliikennettä koskeva sopimus 1968

  • Sopimus ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta 1971

  • Tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus 1976

  • Lentoliikennesopimus 1978

  • Sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta 2016

Vierailut

Ministeri- ja virkamiestason yhteydet Brysseliin ovat vilkkaat, koska siellä sijaitsee EU:n toimielintenlisäksi usean muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Naton päämaja. Kahdenvälisiä ministeritapaamisia Suomen ja Belgian välillä on kuitenkin melko harvoin. 

 

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto tekivät virallisen valtiovierailun Belgiaan lokakuussa 1992 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari tekivät virallisen vierailun Belgiaan marraskuussa 1995. Belgian Kuningaspari puolestaan kävi valtiovierailulla Suomessa 5.-7. kesäkuuta 1996. Vuonna 2004 Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki virallisen valtiovierailun Belgiaan 30. maaliskuuta - 1.huhtikuuta.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bryssel

Päivitetty 7.4.2017

Takaisin ylös