Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Euroopan unionin kehityspolitiikka

EU on maailman merkittävin kehitysmaiden kumppani kehitysyhteistyön, kauppavaihdon ja suorien investointien määrällä mitattuna.

Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin: Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehityspolitiikkansa ja -yhteistyönsä. Periaatteena on kuitenkin, että jäsenmaiden ja EU:n kehityspolitiikat ja niiden toteuttama kehitysyhteistyö täydentävät ja tukevat toisiaan.

EU ja jäsenmaat yhdessä ovat maailman suurin kehitysavun antaja ja vastaavat yli puolesta maailman julkisesta kehitysavusta. Vuonna 2013 EU ja jäsenmaat yhdessä antoivat kehitysapua 56,5 miljardin euron verran. EU:n eli käytännössä komission toimeenpanema kehitysavun osuus tästä on noin viidesosa.

EU:n kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen

Euroopan unionin, samoin kuin Suomen, kehityspolitiikan keskeisin tavoite on köyhyyden vähentäminen. 

Ihmisoikeudet ovat eräs EU:n kehityspolitiikan painopisteistä. Bangladeshissa EU tukee imeväis- ja äitiyskuolleisuuden vähentämiseen tähtäävää hanketta. Kuva: European External Action Service. Ihmisoikeudet, kuten imeväis- ja äitiyskuolleisuuden vähentäminen, ovat EU:n kehityspolitiikan keskiössä. Kuva: European External Action Service.

Lähestyvä vuoden 2015 määräaika YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle on keskeinen lähtökohta vuonna 2012 uudistetussa EU:n kehityspolitiikassa (Muutosagenda, Agenda for Change), joka puolestaan rakentaa vuonna 2005 neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission yhteisesti sopiman kehitysyhteistyön periaatteet määritelleen eruooppalaisen konsensuksen (European Consensus on Development)  pohjalle. 

Muutosagendassa päätettiin keskittää apua vähiten kehittyneisiin maihin. Kumppanimaan kehitystason ja -tarpeiden ohella EU:n avun kohdentamisen kriteereiksi otettiin kumppanimaan kyky ja sitoutuminen sekä avun potentiaalinen vaikuttavuus köyhyyden vähentämiseksi.

Samalla tiedostettiin, että hauraissa tilanteissa tarvittaisiin suurempaa joustavuutta kehitysapuvarojen kohdentamisessa sekä myös avunantajien keskinäiseen koordinaation edelleen vahvistamista. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi hauraimpien kehitysmaiden omaa katastrofikestävyyttä tulisi entisestään vahvistaa.

Lisäksi EU:n kehityspolitiikassa on muun muassa sitouduttu kehittämään kehitysyhteistyön toimintatapoja parempien ja pysyvämpien kehitystulosten aikaansaamiseksi.. Toimintatapojen muutoksesta yhtenä käytännön esimerkkinä on niin sanottu yhteisohjelmointi, jossa EU-maat ja halukkaat muut samanmieliset maat suunnittelevat maatason kehitysyhteistyötä yhdessä kehitysmaan kanssa, sen omista lähtökohdista.

Suomi osallistui EU:n muutosagendan työstämiseen aktiivisesti. Samaan aikaan valmisteltiin Suomen kansallista kehityspoliittista toimenpideohjelmaa ja muun muassa asiakirjojen ihmisoikeus- ja politiikkajohdonmukaisuuspainotuksissa onkin löydettävissä paljon yhteneväisyyttä.

Kehitysyhteistyön ja -politiikan sekä laajemmin ulkosuhteiden ohella EU:n sisäpolitiikalla on myös vaikutusta kehitysmaiden mahdollisuuksiin saavuttaa kehitystavoitteitaan ja vähentää köyhyyttä. EU:n muutosagendassa on sitouduttu edistämään eri politiikanalojen myönteisiä vaikutuksia kehityskysymyksiin.. Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka ei saisi vaikuttaa haitallisesti kehitysmaiden oman ruokaturvan kehittymiseen.

Johdonmukaisen politiikan juridinen perusta vahvistui Lissabonin sopimuksessa, jonka mukaan Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin . EU:n neuvosto vahvisti sitoumuksensa kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseksi ulkoasianneuvostossa joulukuussa 2013 hyväksytyissä päätelmissä.

EU on kehitysyhteistyön suurvalta

Valtaosa EU:n kehitysyhteistyöstä toteutetaan lahja-apuna. Lahja- ja laina-avun yhdistäminen  on myös kasvussa. Yhteistyökumppaneina on yhteensä yli 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilla maailmaa.

EU:n jäsenmaana Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön. Vuositasolla keskimäärin 10–15 prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan EU:n kautta.Vuonna 2013 tämä luku oli 149,4 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 14 prosenttia kaikesta Suomen antamasta julkisesta kehitysavusta.

Bangladeshin Narashindissä EU tukee maaseudun asukkaiden työllistymismahdollisuuksia. Kuva: European External Action Service EEAS.Bangladesh kuuluu maailman köyhimpiin maihin. EU tukee maaseudun asukkaiden työllistymismahdollisuuksia Narashindissä. Kuva: European External Action Service EEAS.

EU:n kehitysyhteistyön tuloksellisuutta pyritään vahvistamaan ohjaamalla tukea vain rajalliselle määrälle yhteistyön alueita.

Komissio julkaisee vuosittain raportin EU:n kehityspolitiikan ja ulkomaanavun toteuttamisesta. Raportti käsittelee kehityspolitiikkaa ja yhteistyön toteutumista maittain ja sektoreittain.

Eurooppalainen kehityksen vuosi (European Year for Development) 2015 tulee olemaan ensimmäinen EU:n ulkosuhteiden teemavuosi. Koko EU:n alueella pyritään erilaisten tiedotus- ja kansalaiskasvatuskeinojen kautta lisäämään tietoisuutta EU:n kehitysyhteistyöroolista ja työn tuloksista kehitysmaissa. Samalla voidaan katsoa myös tulevaisuuteen ja niveltää EU:n kehitysyhteistyö keskusteluun tulevista maalimanlaajuisista kestävän kehityksen tavoitteista.

Cotonoun sopimus ohjaa yhteistyötä entisten siirtomaiden kanssa

EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) kanssa ohjaavat pitkäaikaiset yhteistyösopimukset.

Vuonna 2000 solmittiin 20-vuotinen Cotonoun sopimus, joka korvasi 1950-luvulta lähtien AKT-maiden kanssa solmitut sopimukset.Cotonoun sopimus on laaja-alaisempi kuin mikään aikaisempi talous- ja kehityssopimus näiden maiden kanssa.

Maanjäristyksistä pahoin kärsineen Haitin kahden suurimman kaupungin yhdistävän maantien kunnostustyöt käynnissä. Kuva: European External Action Service.Maanjäristyksistä pahoin kärsineen Haitin kaksi suurinta kaupunkia yhdistävän maantien kunnostustyöt käynnissä. Kuva: European External Action Service.

Sopimus perustuu kumppanuuteen ja määrittelee yhteistyötä eri useilla sektoreilla. Tavoitteena on AKT-maiden köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys sekä täysivaltainen osallistuminen maailmantalouteen. Edistämällä AKT-maiden taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kehitystä halutaan samalla lisätä rauhaa, turvallisuutta ja vakaata demokratiakehitystä.

Talouskumppanuussopimuksissa määritellään EU:n ja AKT-maiden välisen kaupan vastavuoroisuus Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaisesti.

EU:n komissio on käynyt EPA-neuvotteluja seitsemän AKT-maista muodostuvan neuvotteluryhmän kanssa vuodesta 2002 alkaen. Neuvottelut ovat olleet vaikeampia kuin osattiin olettaa, eivätkä ne ole edenneet aikataulussaan. Ensimmäinen täysimittainen EPA-sopimus sovittiin vuonna 2007 Karibian maaryhmän kanssa (CARIFORUM).

EU:n kehitysyhteistyörahoitus tulee monesta eri lähteestä

EU:n kehitysyhteistyötä rahoitetaan pääasiassa kahdesta eri rahoitusvälineestä.

Kehitysyhteistyön rahoitusväline (Development Cooperation Instrument, DCI) on osa EU:n kokonaisbudjettia ja yksi EU:n ulkosuhderahoitusinstrumenteista. Rahoitusvälineen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja pitkällä tähtäimellä sen poistaminen. Vuosina 2014–2020 DCI:n kautta rahoitetaan EU:n kehitysyhteistyötä reilulla 19 miljardilla eurolla.

DCI koostuu maantieteellisistä ohjelmista, temaattisista ohjelmista ja Pan-Afrikkalaisesta ohjelmasta.

Maantieteellinen ohjelma sisältää viisi aluetta (Latinalainen Amerikka, Etelä-Aasia, Koillis- ja Kaakkois-Aasia, Keski-Aasia, Lähi-itä) ja muut maat -kategorian.

Temaattinen ohjelma jakautuu kahteen alaohjelmaan (globaalit julkishyödykkeet ja haasteet sekä kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset) .  

Pan-Afrikkalainen ohjelma puolestaan tukee EU:n ja Afrikan strategista kumppanuutta ja mannerten välistä yhteistyötä  tukien ja täydentäen muita ohjelmia.

EU tukee paikallisten toimijoiden kanssa naisten yrittäjyyttä Jordanian Irbidissä. Kuva: EU External Action Service.EU tukee paikallisten toimijoiden kanssa naisten yrittäjyyttä Jordanian Irbidissä. Kuva: EU External Action Service.

AKT-maiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä rahoitetaan EU:n budjetin ulkopuolisesta Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Rahoitukseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat, mutta uudempien jäsenmaiden maksuosuudet ovat hieman alempia ja vanhempien jäsenmaiden maksuosuudet puolestaan suurempia verrattuna niiden EU-budjetin maksuosuuksiin. Järjestyksessään 11. EKR on suuruudeltaan noin 30,5 miljardia.

Cotonoun sopimuksen mukaisen yhteistyön lisäksi EKR:stä rahoitetaan yhteistyötä merentakaisissa maissa sekä alueilla, jotka kuuluvat EU:n jäsenmaille, muttasijaitsevat EU:n ulkopuolella.

Komissio vastaa käytännön toteutuksesta

EU:n komission toimeenpanemaa kehitysyhteistyötä rahoitettiin vuonna 2013 yhteensä noin  12 miljardilla eurolla. Komission EuropeAid-kehitysyhteistyöpääosasto vastaa EU:n kehitysavun toimittamisesta kaikkialle maailmaan eri ohjelmien ja hankkeiden kautta.

EU:n ulkosuhdehallinnon (EUH) perustamisen myötä EUH ja komissio ovat yhdessä vastuussa EU:n kehitysyhteistyön suunnittelusta. EU:n delegaatiot eli edustustot kumppanimaissa ovat tässä prosessissa kasvavassa roolissa.

Lisäksi Suomi ja muut jäsenmaat rahoittavat ja toteuttavat omaa kehitysyhteistyötään kansallisista budjeteistaan. 

Kumppanimaissa tapahtuvan EU-yhteistyön ja -koordinaation ohella Suomi vaikuttaa EU:n kautta toimeenpantavien kehitysyhteistyöohjelmien ja -hankkeiden suunnitteluun osallistumalla eri rahoitusinstrumenttien toimeenpanosta vastaavien komiteoiden työhön ja kokouksiin Brysselissä. Näissä komiteoissa hyväksytään monivuotiset maaohjelmat ja temaattiset ohjelmat sekä seurataan kehitysyhteistyön toimeenpanon onnistumista väliraporttien kautta. 

Miten Suomi vaikuttaa EU:n kehityspolitiikkaan?

Kehitysyhteistyö ja -politiikka ovat olennainen osa Euroopan unionin ulkoista toimintaa. EU:n kehityspolitiikan linjauksista päättävät jäsenmaiden kehitysministerit ulkoasiainneuvostossa (UAN). Ulkoasianneuvostojen puheenjohtajana toimii EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja  ja paikalla on aina myös kehityskomissaari.

Kehityspolitiikkaa valmistellaan viikoittain kokoontuvissa neuvoston työryhmissä, pääasiallisesti kehitystyöryhmässä (CODEV) ja AKT-työryhmässä.

Kasvavana suuntauksena on perinteiset työryhmärajat ylittävä valmistelutyö neuvostossa, jolloin  EU:n kannanmuodostus tapahtuu useiden työryhmien yhteiskokouksissa.  Tällaisia esimerkkejä ovat vuoden 2015 jälkeistä kehitysagendaa ja EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa ulkoisiin kriiseihin ja konflikteihin koskeva EU:n kannanmuodostus. Myös kehityspolitiikan ja humanitäärisen avun yhtymäkohtien mielekäs niveltyminen vaatii kasvavassa määrin työryhmien yhteistyötä.

Suomessa EU:n kehitysyhteistyöhön liittyvien asioiden valmistelusta vastaa ensisijaisesti ulkoministeriön yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö. Yksikössä valmistellaan Suomen ohjeet työryhmäkeskusteluihin ja ministerikokouksiin sekä seurataan EU-asioita, mukaan lukien ulkosuhteita ja eri politiikkasektoreita, kehityspoliittisesta näkökulmasta.

Takaisin ylös