Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa

Etiopia on tärkeä alueellinen toimija, joka on tuonut vakautta levottomaan Afrikan sarveen. Maa on osallistunut Afrikan rauhanturvaoperaatioihin ja vastaanottanut runsaasti pakolaisia naapurimaista.

Etiopia on edelleen maailman köyhimpiä maita. Sen talous kasvaa kuitenkin voimakkaasti. Talouskasvun jatkuminen ja nopeasti kasvavan väestön toimeentulon turvaaminen ovat Etiopian tärkeimpiä tavoitteita. Hallitus panostaa myös peruspalveluiden kuten puhtaan veden ja koulutuksen tarjoamiseen. Suomen suunniteltu tuki Etiopialle on 55 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Etiopian maaohjelma:

pdfCountry Strategy for Development Cooperation, Ethiopia 2016–2019

Etiopia infograafi

Kaupallinen yhteistyö

Suomen ja Etiopian välinen kaupallinen yhteistyö on ollut varsin pientä, mutta maat haluaisivat kehittää kaupallisia suhteita nykyisestään. Taloudellisia suhteita kehitetään Team Finland toiminnalla.  Pitkäaikaisen vesisektorin yhteistyön pohjalta myös kaupallisia suhteita sektorilla pyritään kehittämään. Lisäksi yhteistyötä etenkin opetus- ja agribusiness sektoreilla pyritään vahvistamaan.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Useat suomalalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat Etiopiassa projekteja yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.  Kansalaisjärjestöjen hankkeet täydentävät kahdenvälisen maaohjelman toimintaa.  Järjestöillä on paljon laajaa osaamista ja kokemusta Etiopiasta.  Maaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta mm. koulutuksesta ja vammaisten asemasta.

Tuloksia:

Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien. Yhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia.

  • Vuoden 1994 jälkeen yli neljä miljoonaa ihmistä on saatu Suomen tuella puhtaan veden piiriin. Vesipisteet ovat olleet kestäviä ja niiden rakentaminen on nopeutunut yhteistyön edetessä.  Vessat on saatu 1,4 miljoonalle ihmiselle. Suomen tukema ohjelma tuo vuosina 2016–2019 vesihuollon 900 000 etiopialaisen ulottuville.

  • Suomi on kehittänyt vesiohjelmiin mallin, joka turvaa toiminnan kestävyyden. Etiopian hallitus kattaa yli puolet rahoituksesta, minkä lisäksi paikalliset yhteisöt säästävät yhdessä tarvittavan pesämunan. Kyläläiset rakennuttavat ja huoltavat kaivot itse. Kaivo ja vessa maksavat noin 10 euroa yhteisön asukkaalle. Malli on osoittautunut niin tehokkaaksi, että Etiopian hallitus on kopioinut sen yhdeksi omaksi toimintamallikseen.

  • Amharan osavaltiossa 88 000 maatalousosuuskunnan jäsentä on ollut maataloustuotannon kehittämiseen kohdistetun rahoituksen piirissä. 5 500 ihmistä on saanut koulutusta maatalouselinkeinon kehittämiseksi. Kaikkiaan noin 440 000 henkilöä on hyötynyt Suomen tukemasta hankkeesta ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseksi.  Hankkeen avulla yli 900 ihmistä on saanut työtä ja toimeentuloa.

  • Noin 17 000 kotitalouden maanomistus on turvattu kun heidän 60 000 palstalleen on myönnetty maankäyttöoikeuden turvaava todistus.  Näistä 22 % on naisten yksinhuoltajatalouksia. Suomen tuella vastuunkantajien (viranomaiset) ja oikeudenhaltijoiden (maaseudun väestö) tiedot ja tietoisuus oikeudenmukaisesta maarekisteröintiprosessista on lisääntynyt, ja maakiistat ovat vähentyneet.

  • Yli 90 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulutuksesta tehtiin ilmaista, rakennettiin enemmän kouluja ja lisättiin opettajankoulutusta. Myös koulukirjoja on entistä enemmän saatavilla ja opettajankoulutus on parantunut. Opetuksen laatu on edelleen heikko, ja sitä pyritään jatkossa kehittämään.

  • Yhteistyöstä hyötyy yli 22 miljoonaa peruskouluikäistä oppilasta, joista lähes puolet on tyttöjä. Kahdenvälisessä erityisopetushankkeessa (2013–2017) on koulutettu yli 7000 opettajaa.

  • Yhä use­ampi vammainen tai muu erityistukea tarvitseva lapsi pääsee kouluun. Erityisoppilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimei­sen viiden vuoden aikana. Valtaosa oppimisvaikeuksista kärsivistä etiopialaislapsista ei kuitenkaan vielä käy koulua.

pdfKehitysyhteistyön maaohjelmat; missä onnistuttiin vuonna 2016 ja miksi?

pdfAnnual Results Report on Country Strategy for Development Cooperation, Ethiopia

Riskien hallinta

Suomen ja Etiopian väliselle kehitysyhteistyölle asettavat riskejä nopea väestönkasvu, ilmasto (toistuvat kuivuudet, tulvat), paikallisen hallinnon kapasiteettiin liittyvät puutteet sekä heikentyneet ihmisoikeudet ja poliittiset vapaudet. Riskejä pienennetään jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla sekä keskustelemalla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa. Hankkeista tehdään myös säännöllisesti ulkopuolisia tarkastuksia ja arviointeja.

Etiopian perustuslaki tunnustaa kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä vapaudet, ja maa on ratifioinut suurimman osan tärkeimmistä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Etiopiassa taloudelliset ja sivistykselliset oikeudet ovat toteutuneet, mutta kansalais- ja poliittisissa oikeuksissa on paljon puutteita.

Suomen tuki:

Maaseudun kehitys:

  • Maanhallinta ja rekisteröinti: REILA-hanke 2011–2017: 12,8 miljoonaa euroa. Toinen vaihe 2017–21 on suunnitteilla maaliskuussa 2017.

  • Maatalousvetoinen talouskasvu: AgroBIG-hanke 2012–2017: 9,3 miljoonaa euroa.  Toinen vaihe 2017–21 on suunnitteilla maaliskuussa 2017.

Puhdas vesi ja vessat kaikille:

  • Vesihuolto-, sanitaatio ja hygienia: COWASH hanke: 2011–2016: 20,3 miljoonaa. Kolmas vaihe 2016–2019: 12,7 miljoonaa euroa.

  • Etiopian hallituksen vesihuolto, sanitaatio ja hygienia rahasto: Consolidated Wash Account eli CWA: Suomen osuus 2 miljoonaa euroa 2017–2019.

Koulutus kaikille lapsille:

  • Yleisopetuksen laadun kehittämisohjelma : GEQIP-hanke: 2014–2018: 19,8 miljoonaa euroa

  • Erityisopetuksen tuki: SNE hanke: 2013–2017: 2 miljoonaa euroa

Muu tuki:

  • Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidaan noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaisjärjestöt tukevat ruohonjuuritasolla Etiopian kehitystä muun muassa koulutuksessa ja maaseudun kehittämisessä.

  • Etiopia saa tukea myös Suomen tukemien monenkeskisten järjestöjen kautta, esim. EU:n sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja YK:n kautta.

  • Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentin (IKI) kautta tuetaan kahta hanketta. Hankkeiden kulut ovat vuositasolla yhteensä noin 500 000 euroa.

  • Paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) tuetaan etiopialaisia kansalaisjärjestöjä. Vuodelle 2017 varattu määräraha on 300 000 euroa. PYM rahalla on tuettu ihmisoikeus-, demokratia- ja ympäristösektoria, tasa-arvoa, koulutusta sekä erityisryhmiä kuten vammaisia ja paimentolaisia.

Takaisin ylös