Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 11.10.2017
Exploring Common Solutions_banneri

Arktista elämäntaitoa levittämässä

Ulkoministeriön arktisessa tiimissä työskentelevä Pekka Shemeikka toimii Suomen arktisella puheenjohtajakaudella Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä piti äskettäin Inarissa ensimmäisen kokouksensa Suomen kaudella. Haastattelussa Shemeikka kertoo muun muassa millaisen uuden käytännön Suomi toi työryhmään.

Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmä kokoontui Inarissa syyskuun lopulla.
Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmä kokoontui Inarissa syyskuun lopulla. Kuva: Annariina Kukkonen

Miten kokous Inarissa meni?

Minusta oli merkillepantavaa, että laajempi kiinnostus arktisia alueita kohtaan näkyi nyt myös Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän (SDWG) kokouksessa Suomessa. Saamelaiskeskus Inarissa järjestettyyn kokoukseen osallistui 60 henkilöä, joista yli neljännes tarkkailijoita – sekä EU-maista että ulkopuolelta.

Suomella oli vahva panos kokouksessa. Eri tahot Suomesta ovat mukana tavalla tai toisella useimmissa SDWG:n vajaasta paristakymmenestä hankkeesta arktisen alueen koulutuksesta ympäristöarviointeihin.

Sami Pirkkala VNK:sta esitteli kokouksessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden hyödyntämistä kansallisesti Suomessa. Toivomme, että tällainen Agenda 2030:n hyödyntäminen inspiroisi myös Arktista neuvostoa.

Pekka Shemeikka. kuva: Teemu Aitamurto
Johtava asiantuntija Pekka Shemeikka. Kuva: Teemu Aitamurto

Suomi otti uuden käytännön kokouksiin antamalla puheenvuorot myös tarkkailijoille. Kuinka tämä otettiin vastaan?

Puheoikeuden laajentaminen kunkin asiakohdan yhteyteen otettiin hyvin vastaan. Tarkkailijat osallistuivat varsin aktiivisesti keskusteluun ja työryhmän (SDWG) jäsenet antoivat tuen uudelle työskentelytavalle.

Tietysti tarkkailijoiden antaman panoksen nivomisessa osaksi työryhmää on vielä työtä, mutta sama synteesin haaste meillä on yleisemminkin koko SDWG:ssä. Kestävä kehitys kun on välttämätön työkalu ja tavoite, mutta laajuudessaan haastava. Toivottavasti 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta tuovat tähän riittävää konkretiaa myös arktisella.

Miten kestävän kehityksen työryhmässä otetaan huomioon alkuperäiskansojen paikallinen, kokemuksellinen tieto?

SDWG:ssä kuten muuallakin Arktisessa neuvostossa alkuperäiskansojen edustajat osallistuvat valtioiden rinnalla kaikkeen keskusteluun. Tämä on mielenkiintoista laajemminkin kansainvälisesti.

Kestävän kehityksen työryhmässä tämä tarkoittaa erityisesti "inhimillisen ulottuvuuden" korostamista. Kaiken toiminnan on tuettava paikallisia ihmisiä ja kaikissa projekteissa on hyödynnettävä paikallis- ja perinnetietoa.

 Arktiset alueet tulevat kehittymään kaikkialla lähivuosina – nyt tulisi etsiä uutta yhteistyötä ja yhteisiä intressejä yhdessä alkuperäiskansojen kanssa.

Mikä on oma mieluisin arktinen muistosi?

Se voisi olla vaikka 1980-luvun jälkipuoliskolta, jolloin Helsingin linja-autoasemalla Kampissa ollut lämpömittari näytti eräänä arkiaamuna -34 astetta. Olin opiskelijana matkalla valtiotieteelliseen tiedekuntaan - ensin bussilla, sitten spåralla - kaikki toimi jo tuolloin kipristelevänä päivänä arktisessa yhteiskunnassamme!

Silloin ei tuntunut iholla vielä ilmastonmuutos eikä YK:n globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ollut vielä keksitty. Eikä tainnut olla vielä Arktista neuvostoakaan, joka perustettiin muutama vuosi myöhemmin 1996.

Lisää muistoja voisi kaivaa kävelyiltä meren jäältä Helsingin edustalta, tässäkin taas alkaa tulla nykyisin ikävästi ilmastonmuutos vastaan. Suomen arktisen strategian mukaan koko Suomi on arktista aluetta – tätä "arktista elämäntaitoa" voimme toivottavasti viedä nyt ulos Suomesta ja samalla myös avata omaa yhteiskuntaamme edelleen etelään.

Takaisin ylös