Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Puheet, 31.5.2017

Ulkoministeri Soinin puhe 100 tasa-arvotekoa -verkostoitumistilaisuudessa

Ulkoasiainministeri Timo Soinin puhe 100 tasa-arvotekoa -verkostoitumistilaisuudessa, joka järjestettiin yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Marttaliiton kanssa 31.5.2017 Helsingissä. 

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän Naisjärjestöjen keskusliiton, Marttaliiton ja ulkoasiainministeriön yhdessä järjestämään 100 tasa-arvotekoa -kevätkatsaukseen.

Kunnioitan suuresti Naisjärjestöjen keskusliiton ja Marttaliiton tekemää työtä paitsi tasa-arvon edistämiseksi myös perheiden ja kotien hyvinvoinnin tukemiseksi Suomessa. Tätä tärkeää asiaa ja viestiä on helppo ulkoministeriönkin viedä eteenpäin näin asiantuntevien ja asialle omistautuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ulkoministeriö tekee osana 100 tasa-arvotekoa -hanketta yli sata tasa-arvotekoa ympäri maailmaa. Tämä sopii meille hyvin luontevasti, sillä onhan yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteeteista tyttöjen ja naisten oikeudet. Tämä on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä aihe. Keskityn tänään puheessani erityisesti tasa-arvotekoihin, jotka liittyvät koulutukseen, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan ja rauhanvälitystyöhön.

Monissa yhteiskunnissa rakenteellinen epätasa-arvo kieltää monilta tytöiltä ja naisilta, mutta myös pojilta ja miehiltä, mielekkään itsensä toteuttamisen ja kehittämisen ja täysivaltaisen osallistumisen yhteiskunnalliseen elämään. Tämä ei ole vain ihmisoikeusongelma, vaan myös vakava sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen este. Liian monissa maissa liian monen ihmisen elämä ja positiivinen potentiaali valuu hukkaan.

Oikeus koulutukseen on keskeinen ihmisoikeus. Tähän olemme Suomena sitoutuneet yhdessä melkein kaikkien maailman maiden kanssa eri kansainvälisissä sopimuksissa. Ja syystä. Koulutus hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Se antaa mahdollisuuden parempaan toimeentuloon, terveyteen ja henkilökohtaiseen kehitykseen ja sivistykseen. Koulutuksen avulla luodaan vauraampia, mutta myös rauhanomaisempia yhteiskuntia, kun erilaiset ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan.

Suomi juhlii tänä vuonna itsenäisyytensä satavuotista taivalta. Melkein yhtä vanha on suomalainen oppivelvollisuus, joka tuli voimaan vuonna 1921. Suomessa kaikille lapsille sukupuoleen, uskontoon tai vaikkapa vanhempien taustaan katsomatta taataan laadukas perusopetus. Käytännössä kaikki saavat ainakin perusopetuksen päättötodistuksen. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa. Naiset ja tytöt jäävät usein miehiä ja poikia helpommin ilman koulutusta. Maailman lähes 900 miljoonasta lukutaidottomasta nuoresta ja aikuisesta kaksi kolmasosaa on naisia. Tämä on suuri epäkohta. Paljon on toki edistytty, mutta naisten ja tyttöjen koulutus vaatii parempia tuloksia. Koulutus auttaa naisten taloudellisen ja poliittisen aseman vahvistamisessa. Se vähentää köyhyyttä, lapsiavioliittoja ja äitikuolleisuutta. Myös HIV-tartuntojen voi odottaa vähenevän tietoisuuden kasvaessa. Koulutettu nainen rokottaa lapsensa ja lähettää tämän kouluun todennäköisemmin kuin kouluttamaton. Naisten ja tyttöjen tasa-arvoinen koulutus hyödyttää siis myös poikia.

Suomi, ulkoasiainministeriö ja suurlähetystömme eri puolilla maailmaa edistävät tasa-arvoista koulutusta monin eri tavoin. Erityistä huomiota kiinnitetään tyttöjen osuuteen koulua käyvistä. Tätä tuetaan mm. poistamalla koulumaksuja ja laajentamalla kouluverkkoa myös maaseudulle.

Ministeriön hankkeissa kiinnitetään huomiota myös opetuksen laatuun. Kuten tiedämme, suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat maailmanlaajuisesti vertaillen huippuluokkaa. Tästä iso kiitos kuuluu opettajillemme ja opettajakoulutuksellemme. Suomella onkin annettavaa opettajakoulutuksessa. Suurlähetystömme Riadissa edistää tasa-arvotekonaan saudiarabialaisten naisopettajien osallistumista opettajakoulutukseen Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Hanke on konkretisoitumassa tässä kuussa alkavaan 120 opettajan puolivuotiseen koulutusjaksoon. On erityisen tärkeää, että näistä koulutettavista opettajista merkittävä osa (1/3) on naisia. Se, että opettajana on nainen antaa oppilaille mallin siitä, että myös nainen voi olla asiantuntija ja auktoriteettiasemassa.

Koulutuksessa on suuntauduttava tulevaisuuteen. Suomen edustustot Afrikassa osallistuvat ns. koodibussi-hankkeeseen, jota toteutetaan yhdessä Aalto-yliopiston, Nokian, Supercellin ja paikallisten kumppanien kanssa. Abujan-suurlähetystömme oli tasa-arvotekonaan mukana järjestämässä helmikuussa koodaustyöpajoja Nigeriassa ja Ghanassa yhteensä 160 oppilaalle. Oppilaista vähintään puolet oli tyttöjä. 

Tytöille on luotava esimerkkejä ja mahdollisuuksia teknologia- ja digialoilla. Varsinkin kun se on yhä merkittävämpi, mutta perinteisesti hyvin miesvaltainen ala. Myös suurlähetystömme Budapestissä edistää tasa-arvoteoillaan tätä tavoitetta. Se järjestää yhdessä unkarilaisen säätiön kanssa ilmaisia ohjelmointityöpajoja tytöille.

Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Yhtenä prioriteettinamme on koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Arktisella alueella on monia eri kulttuureja ja vähemmistökieliä sekä pitkät välimatkat. Silti on pyrittävä tasavertaiseen perusopetukseen.

Tähän haasteeseen vastataan opettajakoulutuksella ja teknisten opetusmenetelmien kehittämisellä yhteistyössä Arktisen yliopiston kanssa.

Suurena esteenä varsinkin naisten osallistumiselle – koulutukseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan- on heihin kohdistuva väkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi laajimmin esiintyvistä ihmisoikeusloukkauksista. Se on iso ongelma myös Suomessa. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on otettava nollatoleranssi. Kuten olen sanonut jo aiemmin, jokainen lyönti kotona, korvessa, kännissä – on tuomittava. Jokainen raiskaus kotona, kaduilla, puskassa, sodassa – on tuomittava.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen on yksi hallituksen tasa-arvo-ohjelman painopisteistä. Olemme esimerkiksi vahvistaneet maamme turvakotiverkostoa nostamalla edelleen turvakotien rahoitusta. Tänä vuonna turvakotitoimintaan on budjetoitu yli 13 miljoonaa euroa ja tämä kasvaa vielä neljällä miljoonalla vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisäksi valtion rahoittama ympärivuorokautinen auttava puhelin lähisuhdeväkivallan uhreille on ollut toiminnassa viime joulukuusta. Yhä useampi uhri pääsee suojaan ja saa apua.

Tasa-arvoprojektin innoittamana ulkoasiainhallinnossa otetaan osaa YK:n ja UN Womenin järjestämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaan Oranssit päivät -kampanjaan. Loppuvuodesta esimerkiksi suurlähetystössämme Brasiliassa ja Kaakkois-Euroopan yksikössämme täällä Helsingissä pukeudutaan oranssiin, annetaan kampanjalle some-näkyvyyttä ja kerätään kampanjaan lahjoituksia.

Naisiin kohdistuva väkivalta on myös rakenteellinen ongelma. Sen takana on syvälle juurtuneita asenteita ja käyttäytymismalleja – vääristynyttä maskuliinisuutta. Siksi meidän miesten täytyy ottaa vastuuta ja toimia. Olen puolestani esimerkkinä tässä asennemuutoksessa. Liityin omana tasa-arvotekonani EU:n tasa-arvoinstituutin White Ribbon -lähettilääksi. Olen kampanjoinut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan aiemmin, teen sitä nyt ja aion tehdä sitä jatkossakin. Tämä on asia, jota vien puheissani maailmalle, mutta josta muistutan myös aika ajoin täällä kotimaassa. Olen erittäin tyytyväinen, että voin myös omalta osaltani tehdä yhteistyötä tämän tärkeän asian tiimoilta Marttojen kanssa. Kuten jo kuulimme tänään, Marttojen työ tälläkin elämän alalla on ensiarvoisen tärkeää.

Rauhanvälitys kuuluu Suomen ulkopolitiikan kärkiteemoihin. Tehokkain tapa työskennellä rauhan eteen on konfliktien ehkäiseminen diplomatian ja neuvottelujen keinoin.  Rauhanvälitykseen ja ennaltaehkäisevään diplomatiaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota globaalisti. Suomen rauhanvälitystoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään naisten roolin ja omistajuuden lisäämiseen rauhanprosesseissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” mukaisesti.

Naisten täysimääräinen osallistuminen on keskeinen oma prioriteettini. Maailmalla vallitsevat kriisit ovat toistuvasti osoittaneet aseellisen konfliktin suhteettomat negatiiviset vaikutukset naisiin ja tyttöihin. Rauhanprosesseihin, mukaan lukien konfliktien osapuolten neuvottelutiimeihin, pitää saada mukaan enemmän naisia. Tutkimusten kautta on pystytty todentamaan, että naisten osallistuminen parantaa sekä mahdollisuuksia saavuttaa rauhansopimus että myös parantaa sopimuksen ja sitä kautta rauhan kestävyyttä.  Tämä on sellainen havainto, jonka luulisi puhuvan puolestaan. Lähes puolet kaikista rauhansopimuksista romahtaa viiden vuoden kuluessa. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että monissa konfliktimaissa naiset eivät ole riittävästi mukana kansallisessa tai paikallisessa politiikassa ja sitä kautta virallisissa rauhanneuvotteluissa ja korkean tason päätöksentekofoorumeilla. Kolumbia on hyvä esimerkki siitä, miten naisten osallistuminen rauhanprosessiin on parantanut rauhanprosessin tuloksellisuutta.

On ilahduttavaa huomata, että kansainvälinen yhteisö on kiinnittänyt teemaan yhä enemmän huomiota. YK:n turvallisuusneuvosto on useaan otteeseen ilmaissut huolen niistä pysyvistä esteistä, jotka liittyvät naisten täysimääräiseen osallistumiseen konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Teema on myös korkealla YK:n pääsihteeri Guterresin agendalla. Suomen rooli niin YK:n, EU:n kuin ETYJ:n rauhanvälityksen ystäväryhmien kanssapuheenjohtajana antaa meille erinomaiset mahdollisuudet edistää naisten asemaa rauhanvälityksessä.

Suomi kiinnittää yhä enemmän huomiota kaikkien sidosryhmien osallistumiseen ja vuoropuheluun keinona pysyvän rauhan saavuttamiseksi. Olemme järjestäneet Helsingissä kolme kansallisia dialogeja käsittelevää konferenssia. Näissä konferensseissa on tullut todistetuksi ne haasteet, joita naisten osallistumiseen vielä liittyy. Samalla on pystytty jakamaan hyviä kokemuksia ja käytänteitä naisten merkityksestä rauhan- ja dialogiprosessien onnistumiselle.

Pohjoismailla on vahva historia rauhanvälityksessä. Olemme yhdessä kiinnittäneet erityistä huomiota naisten liian vähäiseen määrään rauhanvälityksessä ja rauhanprosesseissa. Suomi on yhdessä Norjan kanssa tukenut jo usean vuoden ajan YK:n tarjoamaa koulutusta, jonka tavoitteena on edistää muun muassa naisten osallistumista rauhanvälitykseen. Pohjoismaat ovat perustaneet myös naisrauhanvälittäjien verkoston. Verkoston avulla haluamme tuoda yhteen pohjoismaisia naisia, joilla on kokemusta välitystehtävistä tai rauhanneuvotteluista. Addis Abeban-edustustomme tukee tasa-arvotekonaan Afrikan unionin naisrauhanvälittäjäverkoston perustamista.

Kiitän Naisjärjestöjen keskusliittoa ja Tasa-arvoasiain neuvottelukuntaa aloitteesta nostaa tasa-arvo esiin myös itsenäisyytemme juhlavuoden vietossa. Ulkoministeriöllä oli kunnia olla ensimmäinen ministeriö, joka liittyy mukaan kampanjaan "100 tasa-arvotekoa". Kuten huomaatte, haaste on otettu vastaan tosissaan.

Myös valtioneuvosto haluaa itsenäisyytemme juhlavuonna nostaa tasa-arvokeskustelun valokeilaan. Suomen hallitus on omana tasa-arvotekonaan perustanut kansainvälisen tasa-arvopalkinnon, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa, kansainvälistä tasa-arvokeskustelua ja kunnioittaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Kansainvälisellä tasa-arvopalkinnolla Suomi alleviivaa sitä, että koko kansainvälisen yhteisön pitää sinnikkäästi jatkaa työtä sukupuolten tasa-arvon puolesta ja näyttää esimerkkiä, jotta tasa-arvo toteutuu.

Päivitetty 31.5.2017

Takaisin ylös